fbpx

Kaukametsän tilat kartoitetaan esteettömyyden edistämiseksi

Kajaanin Kaukametsän kulttuurikeskuksessa toteutetaan tänä keväänä esteettömyyskartoitus. Kartoituksessa selvitetään kulttuuritilojen esteettömyyden nykytila ja kehityskohteet.

Tiloja tarkastellaan näkemisen, kuulemisen ja liikkumisen näkökulmista. Kartoituksessa laaditaan suunnitelma toimista, joilla kehitetään tilojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta.

Kaukametsän musiikkiopiston aulassa pöytäryhmiä ja portaat

Kaukametsän musiikkiopiston aulassa on pöytäryhmiä ja näyttävät portaat ylimpiin kerroksiin. Kuva: FadeCreative/KARA-hanke.

 

“Esteettömyydellä tarkoitetaan rakennettua ympäristöä, jossa on huomioitu ihmisten moninaisuus ja erilaiset toimintakyvyt. Esteettömässä ympäristössä jokainen voi toimia yhdenvertaisesti”, sanoo projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeesta. Oulun kulttuurisäätiön hanke toimii kehittämistyössä kumppanina.

Käyttäjien havaintoja ja kokemuksia Kaukametsän tilojen esteettömyydestä selvitetään kyselyllä. Kyselyyn voi vasta sähköisellä lomakkeella sekä paperilomakkeella. Vastausaikaa on 18.2.2024 saakka.

Lomakkeita on saatavilla Kajaanissa Kaukametsän salin ja Kainuun musiikkiopiston auloissa (Koskikatu 2-4) sekä Kaukametsän opiston aulassa (Koskikatu 4B). Kyselyyn voi vastata suomeksi tai englanniksi.

“Toivomme vastauksia kaikilta Kaukametsän palvelujen käyttäjiltä”, sanoo kulttuuri- ja tapahtumapäällikkö Minna Tuunainen.

“Haluamme kehittää Kaukametsän tilojen saavutettavuutta ja esteettömyyttä, jotta mahdollisimman moni kokisi kulttuurikeskuksen omakseen ja tosiasiallisempi osallistuminen olisi mahdollista”, hän lisää.

Kaukametsän tilojen esteettömyyskartoitus on yksi Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen kehittämispiloteista, jotka toteutetaan vuosina 2024–2025 Oulu2026-alueella.

Hanke tukee kuntia ja yhdistyksiä toteuttamaan kulttuuripalveluja yhdenvertaisesti. Lisäksi hanke tukee vähemmistöryhmiä osallistumaan vahvemmin palvelujen ja Oulu2026-kulttuuriohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. Se on Euroopan unionin osarahoittama.

 

Lisätietoja

Minna Tuunainen, kulttuuri- ja tapahtumapäällikkö, Kaukametsä
p. 044 7100 922
minna.tuunainen@kajaani.fi

Anna Litewka-Anttolainen, projektipäällikkö, Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke,
p. 040 538 8121
anna.litewka-anttolainen@oulu2026.eu

 

EU-lippu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

 

Kekrin yönä liikuttiin soihtujen valossa ja poltettiin kekritulia

Vietämme Oulu2026-alueella Valon kuukautta marraskuun ajan. Tässä juttusarjassa heijastamme valon vaikutuksia ja merkitystä arjessamme eri näkökulmista. Juttusarjan aloittaa tuottaja Veikko Leinonen Kajaanista.

Perinteinen kekrinvietto aloitti vanhan suomalaisen ajanlaskun mukaan uuden kalenterivuoden. Siihen liittyi yleisesti maatalousyhteisön työvuoden päätös, sadonkorjuujuhla.

Kekrin yönä ja sitä seuraavina öinä kummittelivat levottomien vainajien henget, joita peläten liikuttiin soihtujen valossa, poltettiin kekritulia ja luettiin loitsuja. Tällä tapaa valo on aina liittynyt kekriin olennaisesti. Kekriin liittyi ajatus tämän ja tuonpuoleisen maailman rajan ohentumisesta. Pimeänä syksyisenä aikana pimeyden ajateltiin tuovat tuonpuoleisen maailman lähemmäs tätä maailmaa. Valon avulla maailmojen rajaa pystyttiin kuitenkin pitämään pystyssä.

Tätä nykyä sähkövalon myötä ihmiset syksyisin ympäröinyttä pimeyttä ei enää vanhassa mielessä ole samanlaisena kokemuksena olemassa. Silti pimeä vuodenaika kutsuu ihmisiä viime vuosina sytyttämään kynttilöitä kotona tai lähtemään ympäri maata viime vuosina yleistyneisiin valotapahtumiin. Pimeyden edessä valo on edelleen vapahtaja, jonka puoleen käännytään. Onhan pimeä vuodenaika samalla valonjuhla, se mikä tekee tulesta ja valotaiteesta mahdollista.

Kekri ehti juhlana unohtua jo monella tapaa Suomessa, mutta 2000-luvulla tätä ennen vanhaan vuoden merkittävintä tapahtumaa on jälleen alettu juhlia. Vanhoja perinteitä on alettu jatkamaan uusin menoin. Yksi nousseista perinteistä on kekripukin polttaminen. Useammassa paikassa ympäri Suomea on rakenneltu eri kokoisia, oljesta tai muista luonnonmateriaaleista rakenneltuja kekripukkeja, jotka on poltettu yhteisöllisessä juhlassa kekrin kunniaksi. Suurimmat pukit ovat olleet useamman metrin korkeita komistuksia, joita on rakenneltu paikallisyhteisön voimin.

Kekripukki odottaa polttoa Kajaanin linnan raunioiden edustalla.

Kekripukki odottaa polttoa Kajaanin linnan raunioiden edustalla.

Kekripukin polttaminen on jatkanut uudella tavalla vanhaa kekritulien perinnettä. Pukin palamisen myötä edellinen vuosi on jätetty taakse ja tuleva toivotettu tervetulleeksi. Samalla pukin polttaminen on hätistänyt levottomat henget rauhaansa ja tuonut täten turvaa ja onnea tulevalle vuodelle. Tiedä sitten, kuinka moni miettii näitä vanhoja uskomuksia, mutta jotain hyvin kiehtovaa kekripukin polttamisessa on myös nykyihmiselle.

Henkilökohtaisesti olen ollut mukana Kajaanin kekrijuhlassa useana vuonna. Kajaanissa perinne heräsi henkiin 2000-luvun alussa, ja siitä lähtien kajaanilaiset ovat kokoontuneet vuosittain Kajaanin rauniolinnan maisemiin ja Kajaaninjoen rannoille seuraamaan, kun joessa kelluva kekripukki leimahtaa ja kipinöi taivaalle. Tapahtumasta on kasvanut yksi merkittävimmistä kajaanilaisista kaikille avoimista kaupunkitapahtumista, joka kerää vuosittain tuhansia kajaanilaisia yhteen.

Kekrijuhlaan on aika ajoin yhdistetty myös valotaidetta. Komeimmin tämä tapahtui vuonna 2020, kun valotaiteilija Kari Kola valaisi Kajaanin rauniolinnan Operaatio linnan aaveen yhteydessä. Kyseisenä syksynä linnalla oli nimittäin palannut 1700-luvulla elänyt linnan komentajan vaimo Elisabeth Sofia Tavaststjerna, jonka kaupunkilaiset auttoivat muinaisten riimukivien ja kekritulien avulla eteenpäin linnalta jälleen vainajiensa luo.

Veikko LeinonenTuottaja/teatteriohjaaja/esiintyjä, Vaara-kollektiivi, Kajaani

Veikko Leinonen, tuottaja, teatteriohjaaja, esiintyjä.

Veikko Leinonen, tuottaja, teatteriohjaaja, esiintyjä.

Tänä vuonna kekriä vietetään Kajaanissa lauantaina 4.11. Kajaanin kekrijuhlan löydät Kajaanin Generaattorin nettisivuilta. 

Vuoden 2020 Operaatio linnan aaveesta ja Kari Kolan teoksesta löydät videon täältä.

Kekripukki palaa Kajaaninjoessa.

Kekripukki palaa.

Osallistu Valon kuukauteen

Oulu2026-alueella sonnustaudutaan marraskuussa valojen ja värien loistoon erilaisten tapahtumien ja yhteisötaideteosten avulla. Valon kuukauteen voi osallistua valaisemalla vapaamuotoisesti vaikkapa kotia tai työpaikkaa sekä jakamalla valoaiheisia kuvia ja elämyksiä somessa. Arvomme joka viikko Oulu2026-tuotteita kuvia jakaneiden kesken. Lue lisää Valon kuukausi -sivulta!

Pyhäjoki mukaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden toteutukseen

Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden toteutusalue laajenee entisestään. Pyhäjoen kunnanvaltuusto on päättänyt 21. syyskuuta kokouksessaan, että Pyhäjoki lähtee mukaan Euroopan kulttuuripääkaupungin, Oulu2026, kulttuuriohjelman toteutukseen ja perustaa työryhmän valmistelemaan vuoden 2026 kulttuuriohjelmaa Pyhäjoelle. Työryhmään voidaan kutsua myös paikallisia kulttuurialan toimijoita. Oulun kulttuurisäätiön hallitus hyväksyi Pyhäjoen osaksi Oulu2026-aluetta kokouksessaan 6. lokakuuta.

Oulu2026-alueeseen kuuluu 33 kuntaa/kaupunkia pohjoisesta Suomesta.

”Oulu2026-alue on Euroopan kulttuuripääkaupunkien historiassa laaja. Alue tulee tarjoamaan eurooppalaisille monipuolista ja ainutlaatuista sisältöä, joka pitää tulla paikanpäälle näkemään ja kokemaan. Pyhäjoki tuo kokonaisuuteen omaa erityistä kulttuuriosaamistaan ja täydentää perinneruokien osalta hienosti pohjoiseen ruokakulttuuriin keskittyvää Arctic Food Lab -kokonaisuuttamme”, toteaa Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen.

Kunnat ovat mukana kulttuuripääkaupunkityössä kukin omien resurssiensa ja valitsemiensa painopisteiden mukaisesti. Yhteistyö kuntien kanssa voi tarkoittaa vuodelle 2026 yhdessä suunniteltavaa, esimerkiksi alueen kulttuuriperintöön pohjaavaa uutta taide- ja kulttuurisisältöä. Yksittäisen kumppanikunnan panostus voi olla myös yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa järjestämä ohjelmallinen kokonaisuus, jolle kehitetään Oulu2026:n myötä jotakin erityislaatuista.

Oulu2026-alueseen kuuluvat Oulun lisäksi Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Ii, Kajaani, Kalajoki, Kemi, Kempele, Kuhmo, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Nivala, Oulainen, Paltamo, Pielavesi, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäntä, Raahe, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Sotkamo, Suomussalmi, Taivalkoski, Tornio, Tyrnävä, Utajärvi, Ylivieska, Vaala.

Lisätietoja:

Piia Rantala-Korhonen
Toimitusjohtaja, Oulun kulttuurisäätiö sr

Risto Ruohonen
Oulun kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja  

Haastattelupyynnöt:

Annu Höttönen
Viestintä- ja markkinointipäällikkö
044 703 4021