Tämän viikon kulttuuripersoonamme on tulevana lauantaina Jäähyväiset Suppiloille-musiikkitapahtuman kruunaava oululaislähtöinen kokeellinen äänitaidekollektiivi Transistori, joka on erikoistunut soittamaan rakennuksia, rakenteita ja romua.
Jo alun perin Transistori jäsentyi enemmän hetkessä syntyvästä soittamisesta kuin perinteikkäämmät bänditouhut, joita jokainen on omalla tahollaan myös tehnyt. Ryhmä koostuu nykyään monien eri alojen ammattilaisista: on tapahtumatuottajia, rakennusalan ammattilaisia, kielenkääntäjää ja monenlaista tekijää, mutta kaikki ovat enemmän tai vähemmän muusikkoja ja kulttuurin ystäviä.
–Kaikki olemme jossain elämämme vaiheessa asuneet Oulussa, jossa kollektiivi alun perin 2000-luvun vaihteessa syntyi, Aki Latvamäki ja Jaakko Jokipii sanovat.
Uusia muistoja ja inspiraatiota kaaoksesta
Tulevaisuudessa Transistori aikoo jatkaa erikoistumistaan rakennusten soittamisessa pidemmälle.
–Olemme jo pitkällä oman genremme, “emergentin transformaatiorituaalin” kehittämisessä, ja aiomme viedä sitä määrätietoisesti eteenpäin, Jaakko lisää.
Jäähyväiset Suppiloille esityksestä Aki uskoo tulevan ikimuistoinen tapahtuma, jota muistellaan vanhoina pappoina ja Jaakko odottaa uuden sivun kääntöä siiloille, Transistorille kuin myös oululaiselle kulttuurivuoteen valmistautumiselle. Lauri Sallamo odottaa tapahtumasta nyökkäystä kohti menneitä ja tähyilyä kohti tulevaa. Pekka Heinonen odottaa jonkin liikahtavan.
–Odotan pääseväni hetkeksi iri arjesta, olevani yhtä tilan, äänen ja kanssasoittajien ja -ihmettelijöiden kanssa, Pekka kertoo.
Inspiraationsa kokoonpano saa monista eri asioista. Jaakko ja Lauri kertoivat saavansa myös inspiraatiota Akista sekä muista Transistorin soittajista. Aki kertoi kaaoksen toimivan hänen inspiraationaan ja Pekalle siihen kuuluu myös dissonanssi, erilaiset säröt, värit ja kuluneet pinnat. Sekä myös ihmiset.
Kiireinen syksy
Kulunut syksy on ollut kokoonpanolle matkailun ja tapahtumien myötä kiireinen. Bändille kuuluvan hyvää ja 17 vuoden tauon jälkeen keikkaa pukkaa. Pekka kertoo aloittaneensa juuri kesälomansa ja on nauttinut perinteisen Kimblen pelaamisesta poikansa kanssa. Vajaa-aika hänellä kuluu musiikin parissa.
Vaikka työt vievät suurimman osan ajasta, Lauri kertoo mukaan mahtuvan myös paljon teatteria ja musiikkia. Jaakko on Laurin kanssa samoilla linjoilla, ja kertoo perheellisen koti- ja työrintaman perushommien lisäksi aikaa jäävän myös mielenkiintoisille projekteille, kuten tulossa olevalle siilokeikalle.
–Pandemian pahimmat vaikutukset kulttuurille ovat väistyneet, ainakin hetkeksi, ja joka paikassa tuntuu juuri nyt tapahtuvan jotain, Aki sanoo.
Kulttuuri-ilmastonmuutoksella toivotaa lisää satsauksia taiteelle
Lauri sanoo, että kulttuuri tuottaa ei-aineellista, henkistä pääomaa ja sitä kautta hyvinvointia. Positiivinen kulttuuri-ilmastonmuutos tarkoittaisi hänelle entistä parempia edellytyksiä taiteen tekemiselle asenteiden parantumisen ja taloudellisen tuen lisääntymisen kautta. Jaakko näkee Oulussa paljon mahdollisuuksia positiivisille muutoksille kulttuurialan suhteen.
–Suurin haaste on tietenkin saada suuret massat toimimaan ja kuluttamaan uudella tavalla, aivan kuten ilmastonmuutoksen toiminnankin suhteen, Jaakko kertoo.
Tulevan kulttuuripääkaupunkihankkeen Pekka toivoo tuovan satsauksia myös taiteen aloille, jotka Oulussa usein mielletään puuhasteluksi. Hän toivoo hankkeen olevan myös mahdollisuus itse taiteilijoille, joista herkimpiä tämä takapajuinen ja kilpailuhenkinen kulttuuriympäristö on jo lamauttanut.
–Oulussa kulttuuri-ilmastonmuutos tarkoittanee, että karavaanareilla ajelu jää vähemmälle, ja jääkiekkokausi on taas alkamassa :P, Pekka lisää.
Omaleimainen Oulu
Aki kertoo, että Oulu2026-hanke on tuonut alueelle paljon vireyttä ja se näkyy ennen kaikkea ihmisten innostumisena uusista mahdollisuuksista. Hän lisää, että innostuksesta huolimatta, Pohjois-Suomi on maantieteellisesti kaukana kaikesta ja irrallaan etelän kulttuuritodellisuudesta.
–Meitä tuntuu olevan vaikea huomioida alan mediassa ja keikalle etelään on pitkä matka, mitä ei aina muisteta keikkapalkkioissa, Aki toteaa.
–Toisaalta Oulusta on aina lähdetty siten saman tien kauemmas Eurooppaan ja maailmalle, kun jotain on keksitty, eikä eletty sen toivossa, että Etelä-Suomessa ymmärrettäisiin jotain siitä, Jaakko lisää.
Elämä maailman perukalla, minne sivistys saapuu usein viiveellä, tekee Pekan mukaan Oulusta hyvin omaleimaisen ympäristön innovaatioille ja omaperäisyydelle. Hän lisää, että se on myös iso haaste taiteen tekijöille löytää sopivaa yleisöä, foorumia, ja ympäristöä, tai sitä omaa marginaalia, jossa kasvaa ja kukoistaa. Ympäristön haasteet voivat ohjata monen tekijän polun toisaalle etsimään vastaanottimia ja- ottajia. Pekan mielestä Oulun seudulta ja pohjoisesta löytyy kuitenkin paljon upeita ihmisiä ja paikkoja, minkä vuoksi hänen omat polut ovat kierrelleet ja jääneet näihin maisemiin ja tunnelmiin.
–Täällä tarvitaan erityistä sinnikkyyttä ja päättäväisyyttä, jotta tekemiselle saa valettua uuden pohjan kerta toisensa jälkeen, Pekka sanoo.
Lauri uskoo monimuotoiseen kulttuuritoimintaan ja hänestä tuntuu, että Oulun alueella monimuotoinen kulttuuritoimintaa on kuplinut jo kauan pinnan alla. Hänestä Oulu2026 kannustaa tuomaan sitä kaikkea esille, ja hän toivoo kulttuurin pääsevän hankkeen kautta pysyvästi näkyvämpään ja arvostetumpaan asemaan kaupungissamme sekä lähiseudulla.
Kulttuuripääkaupungin keskustaan elämää
Kulttuuripääkaupunkihankkeen Aki toivoo erityisesti tekevän pysyvää muutosta keskustan alueelle, joka kertoo tällä hetkellä karua tarinaa. Hänestä alue näyttää ja tuntuu nyt reilusti huonommalta kuin viisi vuotta sitten. Keskustan näivettyminen, keikkapaikkojen vähentyminen ja kuntosalin ilmestyminen kaupungin keskustan näyttävimpään ytimeen kertoo Akin mukaan hyvin tilanteesta.
–Titteli ei vaikuta niin paljoa kuin sen ympärillä tapahtuva rahoitustoiminta ja kannustava ilmapiiri, joka on ollut upeaa seurattavaa. Kulttuuri on jo vuosia mennyt enemmän maan alle, mikä ei välttämättä ole huono asia, mutta elävöittää näin vähemmän keskustan aluetta, joka olisi tärkeää saada takaisin henkiin, Aki sanoo.
Jaakko uskoo, että juhlavuosi tulee nostamaan nimenomaan omaleimaisen, paikallisen taide- ja kulttuuritoiminnan määrää ja laatua. Hän uskoo, että perinteisten oopperoiden ja muiden tämän kaltaisten kulttuuritapahtumien lisäksi todellinen muutos piilee omaleimaisessa tekemisessä. Vuonna 2026 Pekka toivoo kulttuuritekijöillä olevan enemmän töitä ja kenties myös työpaikkoja, joista maksetaan ihan oikeaa palkkaa. Hän uskoo tittelin edesauttavan tähän skenaarioon päätymistä ja muistuttaakin, etteä raha ja mahdollisuudet menevät helposti hukkaan, jos kulttuuripääkaupunkihankkeiden ja -projektien toteuttajiksi valikoituu enemmän rahasta kuin taiteesta innostuvat tahot.
–Niin voi usein käydä, kun rummutetaan kuinka paljon pääomaa alueelle nyt virtaa. Ainakin tekijöillä, kuten myös Oulun kaupungilla, on hetken ajan taas yksi mahdollisuus päästä ja tuoda taidettaan ja pohjoispohjalaista kulttuuria esille, Pekka lisää.
Rikas kulttuuri
Jaakko kuvailee, että kulttuuri on ihmiskunnan kollektiivisen tietoisuuden ilmentymä ja Laurille kulttuuri merkitsee yhteisen merkityksen luomista.
–Kulttuuri on yhteisön ja yhteiselon edellytys siinä missä yhteinen kielikin. Mitä kirjavampaa, sitä rikkaampaa ja riittoisampaa, Pekka sanoo.
Kulttuuri on yksi perustarpeista ja uusia rahoitusmuotoja kaivataan
Pekan mielestä tuottajien ja käyttäjien asemaa voisi parantaa suhtautumalla kulttuuriin kuten muihinkin ihmisarvoisen elämän perustarpeisiin, kuten sähköön, veteen, ravintoon, jääkiekkoon ja niin edelleen. Erilaisia rahoitusmalleja voisi kokeilla Jaakon mielestä rohkeammin. Esimerkiksi toimijoiden pääomittaminen ja kokeilujen rahoitus. Hän nostaa esiin myös kulttuuritoimijoiden valmentamisen ja työnohjauksellisen tuen tarpeen, joka mahdollistaisi parempaa kulttuurielämää ja alalla viihtyvyyttä. Halpojen ja helposti saavutettavien harjoitustilojen puute ja keikkapaikkojen vähenemiseen pitäisi Akin mielestä kiinnittää huomiota, sillä molempia tarvittaisiin lisää.
–Kulttuuri on sitä mitä se syö, ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi sitä täytyy ruokkia monipuolisesti, Pekka lisää.
Oululaisuus on yhtä kuin me
Oululaiset ovat Akin mukaan parhaimmillaan hulluja ja heittäytyvät tekemään kaikenlaista outoa, kuten Transistorikin. Jaakko kuvailee oululaisia Suomen japanilaisiksi ja Pekalle oululaisuus kuvaa häntä itseään.
–Oululaisuus olen minä, kuten kaikki muutkin, jotka erehtyvät ajoittain nauttimaan ympäröivästä ilmapiiristä ja ilmastosta, Pekka.
Kuva: Jukkis Määttä.
Factum Foundation järjestää yhteistyössä Oulu2026:n kanssa ilmaisen ulkoilmatapahtuman Alvar Aallon ikonisessa Toppilan siilossa 24. syyskuuta Ulkoilmatapahtuma on osa Oulu2026 Villisti Kaupunki-ohjelmateemaa.
“JÄÄHYVÄISET SUPPILOILLE” –musiikkitapahtuma alkaa paikallisten DJ- sekä audiovisuaalisten artistien esityksillä klo 16:00 alkaen AaltoSiilon pihalla. Ilta huipentuu lyömäsoitinyhtye Transi
storin esitykseen siilon sisäpuolella, joka striimataan ulos yleisölle suurelle LED-näytölle. Tapahtumaa voi myös seurata Facebookin livessä klo 16-21.
Tapahtuman aikataulu 24.9.2022
klo 16-19 DJ’t: Crash Doom, Miha, Otilia
klo 19-20 Audiovisuaalinen esitys Ohmudog
klo 20-21 Transistori
Transistori jäsenet: Jukkis Määttä, Jaakko Jokipii, Pekka Heinonen, Lauri Sallamo, Aki Latvamäki ja Jaakko Niemelä. Äänitekniikasta vastaa Mikko Pohjola ja Lauri Sukanen
Tapahtumaa voi seurata paikan päällä suurelta LED-näytöltä sekä etänä
Oulu2026 Facebookissa.
Tapahtumapaikka:
AALTOSIILO, Alvar Aallon katu 5, 90520 Oulu
Tapahtuma on maksuton.
