Oulun valtuusto päätti helmikuussa 2017, että lähdemme hakemaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026, kun sellainen Suomen seuraavan kerran valitaan. Alussa yleisin kommentti oli, että eihän Oulua voida valita, ei täällä ole mitään. Reilun kahden vuoden valmistelutyön ja noin 200 erilaisen yhteisön tapaamisen jälkeen epäilyt ovat vaihtuneet innostukseksi. Kulttuuripääkaupunki tehdään yhdessä, Oulu voi voittaa!
Tartto voitti elokuun lopulla Viron sisäisen kisan vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupungin nimityksestä. Kansainvälinen valintaraati valitsi Tarton äänestyksen jälkeen voittajaksi, Narvan jäädessä kakkossijalle. Valinta ei perustunut siihen, miten vahva kulttuurikaupunki hakija oli hakuhetkellä, vaan siihen kuinka se aikoo EU:n määrittämien valintakriteerien mukaan kehittyä nimityksen myötä. Kriteereitä on kuusi ja ne kaikki on täytettävä kilpailijoita paremmin.
Narvan vahvuutena pidettiin sen maantieteellistä sijaintia idän ja lännen risteyskohdassa. Narva ei kyennyt kuitenkaan osoittamaan hyödyntävänsä tätä potentiaalia vaan ohjelma jäi virolais-venäläisen rajaseudun vuorovaikutuksen tasolle, eurooppalaisen ulottuvuuden jäädessä ohueksi. Narvan kulttuuriresursseja ja saavutettavuutta ei pidetty riittävinä eurooppalaisen tason kulttuuriohjelman toteuttamiseksi.
Tarton eduksi luettiin jo hakuvaiheessa käynnistynyt muutos: kulttuuristrategia oli otettu käyttöön ja kulttuurin rahoitussysteemi oli uudistettu. Kulttuuriohjelmaan liittyvät ajankohtaiset eurooppalaiset teemat saivat myös raadilta kiitosta: ympäristöystävällisyys, sukupolvien välisen vuoropuhelun edistäminen ja mielenterveyskysymykset.
Tarton hakemuksen kantavina voimina olivat vuoropuhelu ja yhdessä luominen. Paikalliset taiteilijat ja kulttuurilaitokset olivat vahvasti mukana ohjelmatyössä, mutta raati epäili kulttuuriohjelman houkuttelevuutta eurooppalaisen kulttuuriyleisön näkökulmasta. Raati antoi voittajalle ohjeita jatkoa varten, jotta vuosi 2024 täyttää vuodelle asetetut kriteerit.
Euroopan kulttuuripääkaupunki ei ole yhden vuoden festivaali-ilottelu. Se on noin kymmenen vuoden kehityskertomus, jossa jokainen kilpailija tutkii omia haasteitaan ja etsii niihin ratkaisuja. Nimityksen voi saada vain yksi kaupunki, mutta kaikki osallistujat oppivat näkemään kulttuurin ja taiteen merkityksen paremman kaupungin rakentamisessa. Meidän oululaisten käsissä on, kuinka voimallisesti tälle elinvoiman kehityksen tielle lähdemme.
Piia Rantala-Korhonen
Oulu2026-hankejohtaja
17.10.2019
