fbpx

Kolmas kerta toden sanoo

31.5.2019 | KIRJOITUKSET

Oulu hakee toista kertaa eurooppalaiseksi kulttuuripääkaupungiksi ja tällä kertaa sen (tittelin) saamme ja ansaitsemme. Ensimmäisen esityksen hakea kulttuuripääkaupungiksi esitti tuleva kulttuurijohtaja Risto Vuoria 1990-luvun alussa. Tuolloin päämääräksi asetettiin vuosi 2005 eli Oulun 400-vuotisjuhla. Virallista hakemusta ei lopulta tarvinnut tehdä, koska 2005 ei ollut Suomen vuoro. Ajatus kultturipääkaupungista jäi kuitenkin elämään.

Oulu11 projektia eli vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkihakemusta koordinoi kulttuurilautakunta ja projektin johtajana toimi kulttuurin monialamies Petri Sirviö.  Vaikka hakemus ei tuottanut toivottua tulosta, jäi hakemuksesta elämään ainakin valofestivaali.  Myös se tunnistettiin, että vapaan kentän toimijoille tulee mahdollistaa pitkäjänteinen talous ja siksi laajennettiin kulttuurikumppanuussopimuksia.  Aloitettiin neljän itsenäisen kulttuuritoimijan sopimuksilla 2006 ja nyt yhteistyö koskee jo 15 yhteisöä.

Oulu11 hakemuksen yhteydessä keskusteltiin myös prosenttitaiteesta.  Sillä tarkoitetaan, että varataan yksi prosentti julkisten rakennusten liikevaihdosta taideteoksiin.  Sittemmin prosentti ei ole aina toteutunut, mutta uusi keskustelu on siihen suuntaan, että isoissa yksityisissä rakennushankkeissa sisällytettäisiin vaatimus taidepanoksesta vuokra- tai maankäyttösopimuksiin.

Monet yritykset ovat ymmärtäneet taiteen merkityksen imagolleen ja vetovoimalleen ja halunneet hankkia taidetta tiloihinsa. Lyhyen ajan sisällä olen nähnyt Hannu Väisäsen ja Esko Männikön teoksia Lasaretissa, Veikko Törmäsen työn ODL:n seinillä, Hannu Lukinin ison maalauksen Coronarian konttorissa ja Terttu Jurvakaisen lukuisia taideteoksia Osuuspankissa. Eikä tässä tietenkään ole kaikki. Oulun yrityselämän panostukset vahvistavat meidän kulttuuri-imagoa.

Vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkipäätös tehtiin omassa maassa, mutta vuoden 2026 kulttuuripääkaupungin valinta tapahtuu eurooppalaisen raadin toimesta. Hakemusta ja sen sisältöä ohjataan vahvasti. Oulu on alusta lähtien noudattanut tunnollisesti määräyksiä ja on tekemässä hakemusta yhdessä kansalaisten, kulttuurilaitosten, vapaan kentän toimijoiden sekä naapurikuntien että naapurimaakuntien kanssa. Mukaan on otettu mm. meidän ystävyyskaupungit.

Oulun vahvuudet ovat kulttuurin sisältö, valikoima, monimuotoisuus, kulttuuristrategia ja yksityiskohtaiset suunnitelmat. Hanke on jo nyt, haun ollessa vielä kesken, laaja ja uskottava ja tulemme joko perustamaan sitä varten erillisen säätiön tai hyödynnämme jotain kaupungin nyt omistamaa säätiötä pohjana.

Kulttuuripääkaupunki-tapahtumaa rahoittavat kaupunki itse, yhteistyökumppanit, yritykset, valtio ja Komissio. Kulttuuripääkaupunkivuoden kulttuuritapahtumat, jotka liittyvät eurooppalaiseen yhteistyöhön voivat hakea myös erillistä EU-rahoitusta. Jokainen kulttuuripääkaupunki on hyötynyt myös taloudellisesti tittelistä ja tätä odotamme myös Oulussa.

Oulusta tulee Euroopan pohjoisin ja omaleimaisin kulttuuripääkaupunki. Kulttuuripääkaupunkivuosi jättää pysyvän ja näkyvän jäljen.  Sen jälkeen meidät tunnetaan kaupunkina, joka lisäsi kulttuurivuodella veto-, pito- ja elinvoimaansa ja laajensi kulttuurin käsitystä siten, että sisällytti sen läpileikkaavana elementtinä kaikkeen toimintaansa.

Kyösti Oikarinen,
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kesk.)

Jaa sivu eteenpäin

Share on social media

 

Lisää uutisia

More news articles