Kajaanin Runoviikko täyttää kesällä 2026 pyöreät 50 vuotta. Samalla festivaali on vahvasti kiinni tässä ajassa: ohjelmistossa korostuvat runouden monet muodot, esittävän taiteen uudet avaukset sekä kieli, monikielisyys ja monikulttuurisuus.
Edessä on juhlavuosi, joka ei nojaa pelkkään nostalgiaan, vaan rakentaa määrätietoisesti tulevaisuutta. Runoviikko järjestetään 1.–5.7.2026, ja se on mukana myös Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa.
Juhlavuoden Runoviikko on erityinen kainuulainen tapahtuma
Kajaanin Runoviikko on koko Suomen pitkäikäisin ja laajin runouden ja esittävän taiteen tapahtuma. Kajaanin kaupungin kulttuurijohtaja Minna Tuunaisen mukaan juhlavuoden Runoviikosta tulee erityinen monestakin syystä.
Tänä vuonna ohjelmistoon on esimerkiksi valittu sisältöjä ensimmäistä kertaa myös avoimen haun kautta. Se on tuonut mukaan tuoreita tekijöitä ja uusia näkökulmia.
“Runoviikon ohjelma on tosi ainutlaatuinen ja moniulotteinen yhdistelmä tunnettuja ja tuoreita tekijöitä, uusia muotoja ja avauksia”, Tuunainen kuvaa lopputulosta.
Juhlavuoteen tuo oman sävynsä myös taiteellinen johtaja Kati Outinen, jolle kesä 2026 on viimeinen Runoviikon johdossa. Hänen ohjelmallinen linjansa näkyy tänä vuonna kahdella tavalla: historiaa muistetaan, mutta samalla tilaa annetaan nuorille tekijöille ja uusille tavoille tehdä runoutta näkyväksi.
Ohjelmassa runoutta, teatteria, musiikkia – mutta ytimessä on kieli
Runoviikko tunnetaan sanataiteen ja esittävän taiteen festivaalina, jossa runous on näkyvillä monessa muodossa. Vuosikymmenten aikana tapahtuma on laajentunut teatteriin, musiikkiin, työpajoihin ja erilaisiin esitysmuotoihin. Silti ydin on säilynyt.
“Vaikka mukaan on tullut myös teatteria, punaisena lankana kulkee sanataide ja sanan merkitys”, Tuunainen vakuuttaa. Sama näkyy myös musiikkiohjelmassa: Runoviikolle valikoituvissa konserteissa lyriikoilla on erityinen paino.
Juhlavuonna ohjelmaan on lisätty myös työpajoja. Luvassa on muun muassa lavarunoutta, runolaulua ja kansantanssia yhdisteleviä sisältöjä, jotka kutsuvat yleisöä kokeilemaan ja ilmaisemaan itse. Tämä on tärkeä avaus etenkin nuorempien yleisöjen suuntaan, sillä osallistumisen mahdollisuus voi madaltaa kynnystä tulla mukaan sanataiteen pariin.
3000 vuotta itämerensuomalaista runoutta hieman saavutettavammin
Vaikka ohjelma uudistuu, Runoviikon pitkä historia on näkyvästi läsnä. Juhlavuonna kuullaan esimerkiksi entisiä taiteellisia johtajia. Tuunainen itse odottaa erityisesti juuri näitä hetkiä: “Kiinnostaa tietää, miten ja miksi asioita on tehty ennen, ja miten Runoviikosta on tullut tällainen kuin se nyt on.”
Runoviikon perinteisemmästä ohjelmasta Eino Leino -patsaalla järjestettävät Runovartit, Runokiven paljastus ja runon ja suven päivän lipunnosto kuuluvat edelleen festivaalin tunnistettaviin rituaaleihin. Samalla rinnalle tuodaan tämän päivän runokulttuuria, kuten open mic -tapahtumia ja lavarunoutta.
Yksi juhlavuoden kiinnostavimmista kokonaisuuksista on 3000 vuotta itämerensuomalaista runoutta -triptyykki, jonka kolmas osa kantaesitetään kesällä 2026. Erityistä on se, että tänä vuonna kaikki kolme osaa nähdään yhden päivän aikana. Tämä sitoo yhteen Runoviikon historian, pohjoiset juuret ja kulttuuripääkaupunkivuoden teemat.
Vuoden 2026 erityisenä kiinnostuksen kohteena on kieli, monikielisyys ja monikulttuurisuus. Se näkyy monikulttuurisuuden teemoina esityksissä ja saavutettavuuden kehittämisenä; esimerkiksi 3000 vuotta itämerensuomalaista runoutta -triptyykki tulkataan viittomakielelle.
”Monikielisyyden osalta taustatyötä on tehty ja tehdään edelleen sen eteen, että saadaan tekstityksiä, jotta esityksiä voi seurata, vaikka äidinkieli ei ole suomi. Ohjelmaan myös merkitään helposti lähestyttävät esitykset muille kuin suomea äidinkielenään puhuville”,
Tuunainen kertoo.
Runoviikko loistaa Kajaanista koko Kainuuseen – ja kauas sen ulkopuolelle
Runoviikon merkitys Kajaanille on suuri. Se on yksi harvoista valtakunnallisesti tunnetuista kulttuuritapahtumista alueella, ja yli puolet kävijöistä tulee Kainuun ulkopuolelta. Tuunaisen mukaan festivaali vahvistaa olennaisesti Kajaanin mainetta kulttuurikaupunkina.
Tuunainen kertoo, että Runoviikolla on vakiintunut yleisönsä, mutta uusia toivotaan aina mukaan.
”Muutama on käynyt jokaisella Runoviikolla, ja osalla on vuosikymmenen historia kävijänä ja sukupolvelta toiselle säilynyt kävijyys. Joka vuosi tulee myös uusia kävijöitä, ja eri puolilta Suomea tulevat vakiokävijät tapaavat. On ilo todistaa tätä yhteisöllisyyttä.”
Tänä vuonna tapahtuma myös levittäytyy aiempaa laajemmalle. Esityksiä nähdään Kajaanin lisäksi muualla Kainuussa sekä poikkeuksellisesti Runojunassa Oulun ja Kajaanin välillä. Keskeisiä tapahtumapaikkoja ovat edelleen Kaukametsä, Teatteritalo ja Sissilinna, mutta mukana on myös kirkkoja ja Eino Leino -talo Oulujärven rannalla.
Samalla Runoviikko pitää kiinni omasta identiteetistään. “Ei ole massafestari”, Tuunainen kiteyttää. Intiimit tilat, läheinen vuorovaikutus ja talkoolaisten luoma henki tekevät tapahtumasta henkilökohtaisen elämyksen.
”Talkoolaiset ovat Runoviikon henki ja ydin. Meillä on noin 50 talkoolaista tekemässä festaria, ja osa heistä on toiminut talkoolaisina jo vuodesta 1988. Talkoolaiset huolehtivat kävijöistä ja esiintyjistä”, Tuunainen kiittää.
Kajaanin Runoviikon koko ohjelma julkaistaan
