tammi 3, 2024
Kirjoittaja on Oulu2026:n toiminnasta vastaavan Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen.
Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoden alkuun on aikaa enää kaksi vuotta! Aikaisempien kulttuuripääkaupunkien kokemusten perusteella tiedämme, että edessä ovat kiireisimmät valmisteluvuodet.
Vuoden 2026 aikana Oulu ja 39 kumppanikuntaa täyttyvät tuhansista kulttuuritapahtumista, kävijöitä odotamme vuoden aikana pari miljoonaa. Tapahtumat tuovat yrityksille uusia asiakkaita ja työllistävät monien alojen ammattilaisia. Onnistunut kulttuuripääkaupunkivuosi lisää koko seudun elinvoimaa.
Yhdessä koettu kulttuuri yhdistää ihmisiä ja rakentaa keskinäistä luottamusta. Tämä sosiaalinen pääoma auttaa meitä selviämään tulevaisuuden haasteista – yhdessä pystymme mihin vain!
Kulttuuriohjelmaan on jo valittu reilut 100 tuotantoa, joiden tekijät ovat paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä huippuja. Tarjonta on niin runsasta, että tapahtumia toteutetaan yllättävissä ja kiinnostavissa paikoissa perinteisten kulttuurilaitosten lisäksi. Valtaosa ohjelmasta tulee olemaan maksutonta.
Ohjelmaa täydennetään syksyllä 2024 avautuvan Me olemme kulttuuria – Vi är kultur -ohjelmahaulla. Toivotamme kaikki alueen asukkaat tervetulleiksi mukaan rakentamaan vuoden 2026 kulttuuriohjelmaa. Alueen yritysten kanssa rakennetaan yhteistyötä, josta hyötyvät niin kulttuuriohjelma kuin yrityksetkin.
Ohjelmatyössä pannaan uusi vaihde päälle, kun isojen tuotantojen suunnitelmat tarkentuvat ja niissä siirrytään tuotantovaiheeseen. Viestintä ja markkinointi laajenevat vähitellen koko Eurooppaan. Teemme yhteistyötä Euroopassa sijaitsevien Suomen suurlähetystöjen ja kulttuuri-instituuttien kanssa saadaksemme laajaa näkyvyyttä kulttuuriohjelmalle.
Vuoden 2024 aikana saadaan jo maistiaisia tulevasta. Ensi kesänä valmistuu uusi seinämaalaus Myllyojalle ja Oulu2026-lavalla loistavat tulevat tähdet. Makuseikkailu tarjoaa syyskuussa gastronomisia elämyksiä pikkurahalla. Marraskuu levittäytyy valon kuukautena koko laajalle Oulu2026-yhteistyöalueelle.
Meitä kaikkia tarvitaan vuoden 2026 onnistuneessa toteutuksessa! Tänä vuonna käynnistyy vapaaehtoisohjelma, jonka kautta jokaiselle tarjoutuu itseä kiinnostavia tapoja olla mukana kulttuuriohjelman toteutuksessa. Nyt on oikea aika opetella katsomaan omaa kotiseutua rakkaudella ja kertoa muualla asuville kaikesta siitä ainutkertaisesta, mitä täällä Euroopan pohjoisella reunalla voi nähdä ja kokea.
Helmikuussa valitaan maallemme uusi tasavallan presidentti. Hänelle lähtee välittömästi vaalien tuloksen varmistuttua kutsu tammikuun 2026 Oulu2026-avajaisiin.
Kenet sinä aiot kutsua mukaan avajaisiin?
marras 29, 2023
Jokaisen ihmisen kulttuurisiin perusoikeuksiin kuuluu oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin. Itsensä ilmaiseminen vapaasti ja kehittäminen taiteen ja kulttuurin keinoin kuuluvat oikeuksiin myös.
Maahanmuuttaneiden kotoutumista tukee oman kielen ja kulttuurin ylläpitäminen. Kotoutumisen lisäksi se tukee hyviä väestösuhteita, kulttuurienvälistä vuoropuhelua, kulttuurihyvinvointia ja osallisuutta.
“Suomalainen julkinen politiikka painottaa maahanmuuton tärkeyttä tulevaisuuden hyvinvoinnin takaajana. Jotta maahanmuuttajat haluaisivat jäädä Suomeen, olisi tärkeää, että yhteiskuntamme huomioisi erilaiset vähemmistöt ja kunnioittaisi jokaista ihmistä taustoineen. Tätä ei ole useinkaan otettu huomioon”, sanoo tutkija Iida Kauhanen Mobile Futures -hankkeesta.
Aineeton kulttuuriperintö on osa ihmisten elämää, ja arjessa vahvasti läsnä. Jokaiselle tärkeän kulttuuriperinnön ylläpitäminen vahvistaa identiteettiä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Moninainen kulttuuriperintö muodostuu aina ihmisten ja kulttuurien vuorovaikutuksessa.
Kuunnellaan arvostavasti ihmisten tarinoita
“Olemme juuri aloittaneet maahanmuuttajien kanssa kohtaamiset elävän kulttuuriperinnön äärellä. Ne mahdollistavat osallisuutta ja moniäänisyyttä Oulu2026-alueella”, kertoo museolehtori Karoliina Autere Pohjois-Pohjanmaan museolta.
Työpajoihin osallistuu maahanmuuttajia Oulusta, Kajaanista ja Paltamosta.
“Selkokielisissä työpajoissa tutustutaan suomalaiseen kulttuuriperintöön ja keskustellaan osallistujien omista kulttuuriperinnöistä”, Autere lisää.
“Yksi tapa osoittaa kunnioitusta toisille ihmisille onkin kuunnella heitä ja heidän tarinoitaan siten, että niille annetaan arvoa”, Iida Kauhanen täydentää.
Kohtaamisia Elävä kulttuuriperintö -työpajassa Monikulttuurikeskus Villa Victorissa 6.11.2023
Moninainen kulttuuriperintö on osa tasapainoista yhteisöä
“Työpajatyöskentelyn tavoitteena tuoda paremmin näkyväksi kaikki se erilainen elävä kulttuuriperintö, mitä Suomessa on olemassa. Nämä moninaiset elävät kulttuuriperinnöt ovat osa suomalaista elävää kulttuuriperintöä ja on erittäin tärkeää, että ne tulevat näkyväksi. Lisäksi niiden näkyväksi tekeminen lisää vuoropuhelua ihmisten välillä, mikä parhaillaan auttaa ihmisiä kohtaamaan toisensa yhdenvertaisina ihmisinä”, Kauhanen painottaa.
“Tasapainoinen yhteisö on yksi Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin kulttuuri-ilmastonmuutoksen tavoitteista. Sen toteutumiseksi luomme mahdollisuuksia vuorovaikutukselle, joka lisää kulttuurihyvinvointia ja tekee kulttuurista vahvemmin tulevaisuutta rakentavan voiman”, lisää projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen Yhdenvertainen Oulu2026-hankkeesta.
Tunnistamalla ja tunnustamalla kulttuurinen moninaisuus on edellytyksenä yhdenvertaisen kulttuurin toteutumiselle.
Elävän kulttuuriperinnön työpajayhteistyössä ovat mukana Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke, Pohjois-Pohjanmaan museon ParasRakas museo -hanke, Kainuun museo, Oulun yliopiston Mobile Futures -hanke sekä Oulun seudun ammattiopisto, Kainuun opisto, Arffman Consulting ja Spring House.
marras 28, 2023
Vietämme sunnuntaina 3.12. YK:n kansainvälistä vammaisten päivää. Lihastautia sairastava Terttu Kukkonen kirjoittaa havainnollisesti liikkumisvapauden ja osallistumisen esteistä ja mahdollisuuksista Oulussa:
“Esteettömyyden tulisi mahdollistaa pääsy kulttuuritapahtumiin. Liikuntaesteisenä asioiminen tulevassa Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulussa on vaikeaa.
Maininnat osittain esteetön, lähes esteetön, vaihtelevasti esteetön, haastava sisäänpääsy hämmentävät vammaista ihmistä, joka on lähdössä taidenäyttelyyn, elokuviin, festivaaleille, messuille, ravintolaan, kirjastoon, kirkkokonserttiin tai hautajaisiin.
Se on pienestä kiinni. Oviaukosta pyrkijänä Terttu Kukkonen. Valokuva Leena Huovinen.
Teollisuuden tavaranostimet invahisseinä ovat vaarallisia ja ihmisarvoa loukkaavia. Tavaranostin ei toimi, ellei nappia paina koko ajan. Kuilu on valoton, ja liikkuvassa nostimessa on kiilautumisvaara. Noloa teknologiakaupungissa.
Valitettavasti osassa terveydenhuollon tilojakin on samat ongelmat. On siellä hissi, pitäisi sinne päästä, mutta ajanvarauksen lupausten jälkeen vastassa onkin painava ovi. Sitä en saa auki. Hissille en pääse. Ns. hyvinvointipisteessä asiointi ei onnistu. Lievää pahoinvointia tuntien käännyn pois.
Esteettömän rakentamisen esteenä asenteet
Olen käynyt sähköpyörätuolilla Ranskassa vuonna 1624 rakennetussa Versaillesin palatsissa. Tässä Unescon maailmanperintökohteessa sain vammaisena kokea kulttuurielämyksiä. Taideteosten tavoin pääsin hissillä kerroksesta toiseen. Reimsin katedraalissa (1211) on myös esteetön kulku sivuovesta.
Oulussa rakennukset ovat näitä nuorempia. Oulu2026-kulttuuritapahtumat on mahdollista tehdä esteettömiksi, jos halua on. Rakenteiden korjaamisella on jo kiire. Pikisaari, taidegalleriat, vanha Hiukkavaara sekä useat muut tapahtumapaikoiksi kaavaillut tilat eivät ole vielä esteettömiä.
Julkisten rakennusten peruskorjauksissa on halvinta tehdä toimivat luiskat, hissit, avautuvat ovet ja muut esteettömyysasiat heti oikein. Kalleinta on rakentaa ja jälkeenpäin, kahteen kolmeen kertaan korjata.
On kysymys asenteesta, sillä tietoa esteettömästä rakentamisesta on kyllä. Kun vammainen ei pääse liian jyrkkää luiskaa pitkin, ei vika ole vammaisessa, vaan suunnittelussa.
Tyhjän päälle auraaminen kevyen liikenteen väylillä, aurausvallit ja lumien kasaaminen invapaikoille ylenkatsoo esteettömyyttä. Korkeat rotvallin reunat ovat esteenä jopa sairaalan invapysäköintipaikkojen vieressä! Liikuntaesteisen on paradoksaalista kyllä kuljettava pisin reitti.
Vapaus liikkua, asioida ja osallistua kuuluu kaikille
Iloitsen lähikirjastooni asennetusta ovenavauspainikkeesta, kynnysluiskasta ja sähköpöydästä. Voin asioida itsenäisesti. Varaamalla saan haluamani kirjat matalaan hyllykköön. Ja kiitos palvelualttiin, ammattitaitoisen sekä ystävällisen henkilökunnan, tunnen olevani normaali ihminen.
Minun näkökulmani kirjoittajana on vanhan lihassairaan sähkäröijän. Muilla vammaisryhmillä on omat esteettömyysvaatimuksensa. Esteetön ympäristö palveluineen kuuluu kaikille tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa yhteiskunnassa”.
Kirjoittaja: Terttu Kukkonen
Kansainvälistä vammaisten päivää vietetään 3.12. Maailman yli miljardi vammaista henkilöä muodostavat yhden eniten syrjäytyneistä ryhmistä. Vammaisten henkilöiden elämää ja kehitystä vaikeuttaa suuri määrä fyysisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia esteitä.
YK:n yleissopimuksessa vammaisten oikeuksista vahvistetaan jo ennestään vammaisille kuuluvia ihmisoikeuksia, kuten liikkumisvapautta sekä oikeutta laadukkaaseen elämään, koulutukseen ja työssäkäyntiin. Keskeisin ajatus sopimuksessa on syrjinnän kieltäminen ja tasapuolisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla.
Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke työskentelee vähemmistöjen osallisuuden vahvistamiseksi ja moninaisuuden edistämiseksi Lisää tietoa Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeesta löydät infosivultamme.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
marras 6, 2023
Svenska i Uleåborg? Händer det något på svenska i Uleåborg? Jovisst! Och du kan medverka!
Uleåborg i Norra Österbotten är bl.a. känd för skulpturen Toripolliisi (Torgpolisen) och ishockeylaget Oulun Kärpät, men få kommer att tänka på stadens svenskspråkiga befolkning, när Uleåborg kommer till tals.
Här i Uleåborg finns finlandssvenskar som fötts och vuxit upp här, och sådana som flyttat hit senare i livet. Men i Uleåborg finns också svensktalande invånare, som härstammar från grannlandet Sverige – många från Tornedalen eller Norrbotten, och som gjort Finland och Uleåborg till sitt hem. Vi ska inte heller glömma alla de ursprungligen finskspråkiga finländare som någon gång tidigare i livet flyttat till Sverige p.g.a. arbete eller familj, och som senare återvänt till Finland. Det finns fortfarande också krigsbarn bland oss, sådana finländare som under krigsåren placerats i Sverige och som sedan i fredens tid återvänt till Finland som tvåspråkiga – eller som helt svenskspråkiga, ifall de varit så unga att de inte ännu hunnit lära sig finska innan de skickats västerut. På Uleåborgs universitet finns också en del svenskspråkiga studerande – och de som studerar svenska. I dessa dagar är eleverna och gymnasiestuderande vid Svenska Privatskolan i Uleåborg (SPSU), samt barnen som går i Svenska Barnträdgården i Uleåborg (SBTU) – cirka 300 sammanlagt – för det mesta tvåspråkiga. På skolgården hör man därför pratsorl både på finska och svenska. För en del av eleverna är skolan den huvudsakliga platsen i Uleåborg där de får tala och höra svenska. Det finns nämligen också elever från helt finskspråkiga familjer, som har lärt sig svenska innan de börjat här och som nu går sin skola på svenska här. SPSU är dock ingen språkbadsskola, utan språket inlärs redan innan skolgången startar. De elever som haft finska som sitt första modersmål växer upp som svenskspråkiga i skolomgivningen. Men det finns också barn från svenskspråkiga familjer, som går i finskspråkiga skolor i Uleåborg.
Många av oss som talar svenska i Uleåborg är två- eller flerspråkiga och har en flexibel identitet då det kommer till frågan om språk och modersmål. Men vi välkomnar alla tillfällen att tala och höra svenska också i denna stad och möjligheten att få ta del i svenskspråkigt kulturutbud. Därför är Svenska veckan ett av årets höjdpunkter.
Idag den 6 november är det svenska dagen och startskottet för Folktingets Svenska veckan, som firas i Svenskfinland årligen första veckan i november. Också de svenskspråkiga invånarna i Uleåborg firar svenska dagen och kan ta del av Svenska veckans kulturprogram på svenska. Det anordnas evenemang, digitalt program och direktsändning på tv.
Men det är inte bara under Svenska veckan som det händer ett och annat på svenska i Uleåborg. Visste du t.ex. att Uleåborg har en egen Lucia-tradition, som årligen återkommit oavbrutet varje december sedan år 1949? I år krönas Lucia i Uleåborg för den 43:e gången! Lucia i Uleåborg utväljs bland abiturienterna vid gymnasiet Svenska Privatskolan i Uleåborg och luciakortegen startar den 13 december varje år från skolans port vid Smedsgatan 7 (Sepänkatu 7), svänger norrut runt hörnet vid Mannerheims park (Mannerheimin puisto) och framskrider längs med Kyrkogatan till scenen på gågatan Rotuaari, där barn från Svenska Barnträdgården i Uleåborg uppträder med julsånger på både svenska och finska, och där Lucia krönas av en lokal märkesperson. I fjol (2022) var det ishockeylegenden Marko “Mörkö” Anttila som placerade kronan på Lucias hjässa. Lucias smycke doneras av Svenska klubben i Uleåborg och Oulun Pohjola-Norden rf skänker smycken till tärnorna. Luciakören består av elever vid Svenska Privatskolan i Uleåborg. Efter musikprogrammen och Lucias kröning vandrar luciakortegen vidare från Rotuaari till domkyrkan (Oulun tuomiokirkko), där luciaprogrammet fortsätter. Också musiknumren i Uleåborgs domkyrka ges av skolans svenskspråkiga elever. Jultablån i kyrkan sätts traditionellt upp av skolans förskoleelever. Efter jultablån blir det tyst i kyrkan och då skrider Lucia fram ur mörkret med sina tärnor, och för med sig ljuset. I kyrkan sjunger Lucia och tärnorna sånger som är förknippade med luciatraditionen, och de framför också dikter. Luciafesten avslutas med allsång: då sjungs de mest älskade julsångerna på svenska i den vackra domkyrkan i Uleåborg!
Är du överraskad när du läser detta? Kanske du inte visste att det finns så starka svenskspråkiga traditioner i Uleåborg? Eller kanske du redan kände till detta, men vet också att det finns många, som inte har en aning om att det finns ett svenskspråkigt samfund i Uleåborg. Ett kanske lite mindre allmänt känt faktum om Uleåborg är nämligen det, att orten är en svensk språkö – alltså en enspråkigt finsk kommun med en liten minoritet som har svenska som modersmål. Språkvetare kallar ett språkligt avgränsat område för en språkö eller en språklig enklav. Här på språkön Uleåborg finns en språköskola, en skola där skolbildningsspråket är svenska. Läroplanen i skolan är densamma som i de finskspråkiga skolorna, även om undervisningen ges på svenska. Denna skola, Svenska Privatskolan i Uleåborg (SPSU) har långa anor, som sträcker sig ända till mitten av 1800-talet. Skolan verkade de första cirka 10 åren bl.a. i den som Topeliuska huset kända byggnaden vid adressen Torggatan 16 (det hus som nu sorgligt nog länge stått öde och som är i stort behov av restaurering). År 1869 flyttade skolan till Kyrkogatan 45 och senare till sin nuvarande plats vid Sepänkatu 7, i hörnet av Torggatan, Smedsgatan och Kyrkogatan. Det har under årens lopp anskaffats flera fastigheter i detta kvarter och idag är Svenska Privatskolan och Svenska Barnträdgården i Uleåborg verksamma i flera byggnander i detta “svenska kvarter”: Här finns Weckmanska huset och Snellmanska huset m.fl. Det ljusgröna Snellmanska huset är beläget vid hörnet av Kyrkogatan (Kirkkokatu) och Albertsgatan (Albertinkatu). Om Snellmanska huset kommer vi att få höra mera om den 17.11.2023, då projektet Tjärhistoriernas led (Tervatarinoiden reitti) publiceras. En skylt med en QR-kod kommer att fästas på Snellmanska husets vägg, på gatusidan. QR-koden ger tillgång till en webbplats, där man kan lyssna på historier om Uleåborg under tjärans och segelfartygens guldålder, också på svenska. En av projektets tio historier berättar om Snellmanska huset, de andra nio om ytterligare fascinerande platser och händelser i Uleåborg under 1700- och 1800-talet. Projektet är ett av pilotprojekten i det EU-finansierade projektet Attraktionskraft från nordliga berättelser (Pohjoisista tarinoista vetovoimaa) som Uleåborgs kulturstiftelse (Oulun kulttuurisäätiö sr) producerar i upploppet till år 2026, då Uleåborg ska bli europeisk kulturhuvudstad.
Uleåborg Europeisk kulturhuvudstad 2026 är också en svenskspråkig kulturstad. För att denna vision ska förverkligas, behövs det mera kulturutbud på svenska. Det är invånarna i Uleåborg, som själva i samarbete med aktörerna i den egna staden, med kumpaner i samarbetskommunerna runtom Uleåborg och i Kajanaland, och tillsammans med aktörer från hela Svenskfinland, kommer att ha möjligheten att skapa en del av det kulturutbud som förverkligas. Stöd för detta arbete finns redan bl.a i form av projektet Likvärdigt Uleåborg2026 (Yhdenvertainen Oulu2026), som startade våren 2023. Målet är att stöda kommunen och den tredje sektorn i att producera jämlika kulturtjänster och öka kulturtjänsternas tillgänglighet. Projektet pågår i två år och har Norra Österbotten och Kajanaland som projektområde. Projektet syftar också att främja mångfald och förbättra likvärdiga möjligheter för invånarna att delta i genomförandet av Uleåborg Europeisk kulturhuvudstad 2026. Mångfald främjas också genom att uppmuntra speciellt de språkliga minoriteterna att delta i produktionen av innehållet för kulturhuvudstadsåret 2026.
En svenskspråkig kulturaktör som redan existerar i Uleåborg är det Nordiska kulturcentret i Uleåborg vid Smedsgatan 7 (f.d. Norden-center), där Luckan Uleåborg är verksam. Luckan Uleåborg är den nordligaste av alla Luckan i landet, en mötesplats och ett svenskspråkigt rum på språkön Uleåborg. Här anordnas regelbunden svenskspråkig verksamhet, så som Språkcafé, Stickcafé, musikkvällar, seminarier o.dyl. Seminarieutrymmet kan också bokas för föreningsmöten, workshops mm. Luckan Uleåborg medverkar också i Projekt Språköar, som nu är en del av Svenska nu. Projekt Språköar uppmuntrar bl.a. till samarbete med de andra språköarna runtom landet. Tillsammans är vi inte ensamma! Är du i, eller kommer du på besök till Uleåborg, och vill arrangera något på svenska? Kontakta då: uleaborg@luckan.fi.
Välkommen också på Språkcafé för nybörjare på Luckan Uleåborg onsdagen den 8.11 kl. 17:00–18:30, Svenska veckan till ära. Det bjuds på fika och konversation på svenska. Folktinget och Svenska Kulturens Vänner (S.K.V.) i Uleåborg rf finansierar evenemanget. Luckan Uleåborg ligger i samma kvarter som Svenska Privatskolan i Uleåborg, vid adressen Smedsgatan 9 (Sepänkatu 9). Alla är välkomna, oberoende av språk- eller kulturbakgrund!
Svenska veckan firas årligen från den 6 till den 12 november. Folktingets Svenska dagen-fest firas i år i Schaumansalen i Jakobstad. Festen direktsänds på tv och på Yle Arenan måndagen den 6 november kl. 19.55.
Glad Svenska veckan 2023!
Önskar
Tea Stolt de Glanville
Skribenten är kulturproducent, kulturforskare, språkvetare och nordist, med rötterna djupt i Kello by i norra Uleåborg.
PS: Tips för december!
Fotoutställningen När Finland kom till Sverige – Kun Suomi Ruotsiin muutti, samt barn- och ungdomsvideoutställningen Juuret – Rötter på Luckan Uleåborg 4.–17.12.2023. Adress: Smedsgatan 9. Utställningen berättar om sverigefinländarnas liv i Sverige. Produktion: Sverigefinska Riksförbundet och Suomi-Seura.
Länkar
Uleåborg Europas kulturhuvustad 2026 och Oulu2026-området (på svenska): https://oulu2026.eu/sv
Folktinget/ Svenska dagen: https://folktinget.fi/sv/upplevochdelta/evenemang/svenskadagen/
Svenska veckan 2023: https://svenskaveckan.fi
Svenska veckan digitalt: https://svenskaveckan.fi/digitalt
Svenska veckan 2023 i Uleåborg: https://svenskaveckan.fi/orter/uleaborg
Projekt Språköar: https://svenskanu.fi/sprakoar/
Luckan
Luckan-nätverket: https://luckan.fi
Luckan Uleåborg: Address: Smedsgatan 9, 90100 Uleåborg / Sepänkatu 9, 90100 Oulu, https://uleaborg.luckan.fi
Instagram: Profilen Luckan i Uleåborg @luckaniuleaborg
Facebook: Profilen Luckan Uleåborg @luckanuleaborg, Gruppen På svenska i Uleåborg
Kontaktperson: Verksamhetsledare Tea Stolt de Glanville, Luckan Uleåborg, uleaborg@luckan.fi, 040 180 3416
loka 24, 2023
Liminka on mukana Euroopan kulttuuripääkaupunkivuodessa ja tekee mahtavaa työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Kuntien yhdenvertaisuustyön avulla varmistetaan, että kulttuuriset oikeudet ja kulttuuriosallisuus toteutuvat jokaisen kohdalla. Tämä edellyttää muun muassa syrjivien rakenteiden tunnistamista ja niiden purkamista.
Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke tekee yhteistyötä kuntien kanssa, jotta jokainen pääsisi mukaan kulttuuritoimintaan esteettömästi ja voisi tuntea itsensä tervetulleeksi, ilman pelkoa syrjinnästä.
Minun Liminkani on minun näköiseni -kampanja muistuttaa yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta
Limingan kunnan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu vuosille 2021–2025, ja siinä linjataan näitä kahta tärkeää tavoitetta edistävät toimintatavat työnantajan ja kunnan palveluntarjoajan näkökulmasta. Suunnitelmassa käsitellään esimerkiksi häirintää, ahdistelua sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
“Limingan kunnan palvelujen tulee olla yhdenvertaisia kaikille asiakkaillemme ja jokaisen työntekijän tulee saada tulla työpaikalleen miettimättä, hyväksytäänkö minut joukkoon sellaisena kuin olen”, sanoo henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja Eliisa Tornberg.
Kampanja haastaa mukaan jokaisen liminkalaisen, henkilöstön ja valtuutettujen lisäksi yritykset ja yhdistykset.
“On tärkeää, että suunnitelma nostetaan esille ja sen toteutumisesta huolehditaan yhdessä. Limingan kunnassa on aina suhtauduttu tasa-arvoisesti kaikkiin ihmisiin. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat myös vetovoimatekijöitä”, sanoo kunnanjohtaja Pekka Rajala.
Kampanjan ainekset löytyivät yhdessä koetusta
Kunnan eri palvelualojen edustajista kootussa laajemmassa viestintätiimissä on mietitty arkisia tilanteita, joissa työntekijät ovat kohdanneet yhdenvertaisuuden näkökulmasta hankalia tai epämukavia keskusteluja ja tekoja. Tiimi ideoi tilanteiden pohjalta loppukeväästä nimeä ja visuaalista ilmettä kampanjalle, jolla tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman sisältöjä voitaisiin tuoda paremmin työntekijöiden tietoisuuteen. Kampanja istahtaa luontevasti myös luottamustehtäviä hoitaville.
“Myös valtuutetuilta kampanja on saanut hyvän vastaanoton. On ollut mukava nähdä niin valtuutettujen kuin henkilöstönkin käyttävän rintamerkkejä”, kertoo hallintojohtaja Päivi Keltanen.
Minun Liminkani on minun näköiseni -kampanjan visuaalinen ilme syntyikin varsin helposti yhdistämällä kaksi Liminkaan olennaisesti liittyvää tunnusta: LimmiFesteistä ja Poppaskampanjasta tutut sateenvarjot sekä Limingan kuuluisat linnut. Kampanja lennähti työyksiköihin julisteiden ja pinssien muodossa syyskuun aikana. Julisteiden aiheeksi on valittu Onko OK sanoa? -sarja, jossa tuodaan esiin aidosta työarjesta esiin nousseita sanoja ja tekoja, joiden paikka ei ole turvallisessa työyhteisössä.
“Pinssien ja julisteiden tavoite on hoksauttaa arkisista tilanteista, joissa tahattomastikin saattaa työkaveria loukata. Työkyky kulkee käsi kädessä hyvinvoinnin kanssa ja heijastuu ydintehtäväämme, joka on kunnan palveluiden tuottaminen. Jokaista asiakastamme tulee kohdella yhdenvertaisesti”, kertoo viestintäpäällikkö Anu-Maija Kärjä.
Hyvän mielen huomautus, ei ärhäkkä sormen heristys
“Iso osa möläytyksistä johtuu ajattelemattomuudesta, ja kommentin ongelmallisuuden rauhallinen osoittaminen saa yleensä sisäistämään asian heti kerrasta. Mokaaminen on myös inhimillistä”, huomauttaa matkailupäällikkö Katariina Huikari.
Ensimmäisten julisteiden julkaisu on poikinut myös lisää aiheita, eikä kampanjan tarvitsekaan olla valmis yhdellä kertaa.
“Henkilöstöstä nousi esiin idea esimerkiksi poliittisen ja uskonnollisen vakaumuksen esille nostamisesta. Laitoimme nämä aiheet heti toteutukseen ja lisäsimme julistesarjan jatkoksi”, kertovat kampanjan käytännön toteutuksesta vastaavat Huikari ja Kärjä.
Komeat rintamerkit ovatkin jo herättäneet kiinnostusta myös paikallisten yhdistysten ja yritysten suunnasta. Tunnuksen tai julisteet voikin ottaa vapaasti käyttöön sitoutumalla yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen toimintaan. Nämä kysymykset nostetaan esille myös kunnan yhdistysasiakirjan liitteessä.
Yhdenvertaisuustyö jatkuu
Kampanja on vasta yhdenvertaisuustyön alkua. Limingan kunta kutsui Yhdenvertainen Oulu 2026 -hankkeen edustajan paikalle yhdistysiltaan kertomaan hankkeen toiminnasta ja miten yhdistykset voisivat hyötyä hankkeesta. Samalla syntyi ajatus Limingan kunnan ja Yhdenvertainen Oulu 2026 -hankkeen yhteistyöstä esimerkiksi koulutusten muodossa. Hanke tarjoaa muun muassa turvallisemman tilan koulutuksia.
“Koulutuksesta puhuttiin laajemman viestintätiimin kokouksessa, ja kiinnostusta sisältöä kohtaan oli kiitettävästi. Koulutus olisi myös ajankohtainen, sillä esimerkiksi varhaiskasvatuspuolella työstetään parhaillaan yhdenvertaisuussuunnitelmaa”, Limingan kunnasta todetaan.
Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
loka 23, 2023
Buresboahtin fas gullat Risku-prošeavtta (RISKU = Rájehis sámi kultuvra) ođđasiid! Dán teakstaráiddu čállá Aino Valovirta, Oulu2026 sámi kultuvrra buvttadeaddji.
Dál Davviriikkain ávvudit Giellavahku, ja dasa sáhttá oassálastit maiddái Oulus. Nuortalašgielat Je’vida-filbma lea boahtán teáhteriidda, ja lean mielde Ealligovvateáhter Staris dan čájáhusas maŋŋebárgga 24.10. dii. 13.15. Boađe ságastallat sámekultuvrras filmma maŋŋá, sáme- dahje suomagillii!
Doalan maŋŋebárgga maiddái ”giellacavgileami” Pekuri girjerájus dii. 16.30–17.30. Lean ráhkadan dan várás oanehis sátnelisttu, mas leat sihke dábálamos frásat ja Oulu2026-sánit davvisámegillii. Daid sáhtát lohkat jo ovddalgihtii dás vulobealde. Jus máhtát lohkat dán teavstta, it sihkkarit dárbbaš veahki dieid sániid jietnadeamis, muhto buresboahtin dattetge girjerádjui háleštit muinna!
Giellavahku sáhttá ávvudit gos beare. Siiddus https://giellavahkku.org/ gávnnat giellavahku prográmma, ja Sámedikki siidduin leat tipsat ja gárvves materiála, omd. oahpistangalbbat sámegillii. Ja jus liikot filmmaide, Yle Areenas sáhtát geahččat Guovssahasaid ráppár -dokumeantta sámeráppár Mihku Laiti birra. Oahpásmuva maiddái dasa laktáseaddji bargobihtáide Koulukino-siidduin!
Giellavahkusge barggan dieđusge Oulu2026-sámesisdoaluiguin. Lean geasi ja čavčča áigge deaivvadan min ovttasbargoguimmiiguin Anáris ja Kárášjogas, ja čakčamánus oassálasten KulturSápmi-dáhpáhussii Anáris, gos ledje miellagiddevaš sáhkavuorut, čeahpes dáiddarat ja somás deaivvadeamit. KulturSápmi-cealkámuša sáhtát lohkat dáppe.
Dál lean plánemin prográmma Oului álbmotbeaivvi 2024 várás ja Budejjui, gos min Árktalaš festivála doaivvu mielde galleda guovvamánu álggus boahtte jagi. Jus leat jurdagat das, makkár sámekultuvrra háliidivččet Oulu2026-guovllus oaidnit, gullat dahje vásihit, cavgil munnje! Giittán váimmolaččat buot anolaš evttohusain, maid lean dán rádjái jo olbmuin ožžon, lasi oažžu sáddet munnje čujuhussii aino.valovirta@oulu2026.eu.
Máinnašan vel ovtta áigeguovdilis ášši: Open Call Sápmi Triennale várás lea jođus ja rabasin gitta skábmamánu 15. beaivve rádjái. Sápmi Triennale lea johtti čájáhus, masa ohcet dál sámedáidaga ja dáiddaduoji. Loga lasi dáppe.
