Oulu2026 on näkynyt Raahessa vilkkaana tapahtumakesänä, kasvaneina kävijämäärinä ja uudenlaisena yhteistyönä. Kesän tapahtumat ja näyttelyt keräsivät kymmeniä tuhansia kävijöitä, ja koko vuoden kävijämäärien arvioidaan nousevan lähelle 100 000:ta.
Raahessa ollaan erittäin tyytyväisiä käynnissä olevaan kulttuuripääkaupunkivuoteen ja sen vaikutuksiin. Oulu2026 on tarkoittanut kaupungille sekä perinteisten tapahtumien vahvistumista että kokonaan uusia tapahtumia, sisältöjä ja yhteistyömuotoja. Menneen kesän aikana koettiin, että suurissa, vuosittain toistuvissa, tapahtumissa oli tavallista enemmän yleisöä ja kävijöitä saapui aiempaa laajemmalta alueelta.
Kesän suurimmaksi yksittäiseksi yleisömenestykseksi nousi raahelaislähtöisen muotoilija Ritva-Liisa Pohjalaisen juhlanäyttely, joka keräsi peräti 25 000 kävijää. Näyttely oli Raahessa historian suurin. Vuosittain toistuvista tapahtumista esimerkiksi Raahen Meripäivillä kävijöitä arvioitiin olleen noin 10 000 ja Raahen Pimiöillä 8 000–9 000. Lisäksi esimerkiksi Raahen Oulu2026-kulttuurivuoden kärkihankkeena toimineen Raahen museon kohteissa vieraili lähes 14 000 kävijää, mikä oli 15 % enemmän edelliseen kesään verrattuna.
Kulttuurikesä näkyi selkeästi myös matkailussa ja yrityksissä
Kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutukset eivät ole jääneet Raahessa pelkästään tapahtumapaikoille. Paikallisilta yrityksiltä saadun palautteen mukaan mennyt kesä oli vilkas, ja tapahtumaviikonloput näkyivät monissa yrityksissä asiakas- ja myyntimäärien kasvuna. Matkailussa vaikutuksia havaittiin etenkin päiväkävijöiden ja kansainvälisten yöpyjien kasvuna.
– ”Kulttuuripääkaupunkivuoden ympärille syntyi jo etukäteen paljon odotuksia ja innostusta, ja kesä lunasti ne hienosti. Erityisen merkittävää on ollut nähdä, miten laajasti ihmiset, yhdistykset, yritykset ja kaupungin eri toimijat ovat lähteneet mukaan. Olemme samalla osoittaneet, että kun kulttuuriin annetaan resursseja ja tehdään asioita yhdessä, Raahessa pystytään vaikka mihin”, sanoo Raahen kaupungin kulttuuripalvelupäällikkö Piritta Rossi.
Yksi kesän onnistumisen taustatekijöistä on ollut paikallisten toimijoiden aktiivisuus. Raahen kaupungin myöntämät Oulu2026-kulttuuriavustukset ovat mahdollistaneet uutta ohjelmatuotantoa, ja maksuton ohjelma on madaltanut kynnystä osallistua sekä tuonut uusia yleisöjä kulttuurin pariin.
Kulttuuripääkaupunkivuodesta jää Raaheen myös pysyvää kulttuuriperintöä
Raaheen on toteutettu kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi myös pysyviä kulttuurikohteita, kuten ITE-taiteilija Matti Lepistön Lepistön luomakunta -taidepuisto, Takarannan taidepolku sekä Rantakadun taiteellisesti toteutetut sähkökaapit.
Raahessa puhutaankin nyt paljon Oulu2026-vuoden tavoittelemasta kulttuuri-ilmastonmuutoksesta: siitä, voiko poikkeuksellisen vuoden synnyttämä kulttuurinen vire muuttaa kaupungin toimintaa pidemmällä aikavälillä. Kokemusten perusteella riittävät resurssit, aktiivinen paikallinen toimijakenttä ja yhteistyö ovat mahdollistaneet aiempaa laajemman kulttuuritarjonnan. Seuraava kysymys on, mitä onnistuneista toimintamalleista voidaan jatkaa vuoden 2026 jälkeen.
”Olen valtavan ylpeä kaikesta tämän vuoden innostuneesta yhdessä tekemisestä, ja olisi hienoa nähdä tämän hyvän meiningin jatkuvan. Tämän vuoden ehkä kiinnostavin kysymys tulee eteen vasta sen jälkeen, kun kulttuuripääkaupunkivuosi päättyy. Miten saamme tämän innostuksen, yhteistyön ja kulttuurillisen vireen jatkumaan? Tavoitteena on, ettei vuosi 2026 jää yksittäiseksi huippuvuodeksi, vaan siitä syntyy pysyvä muutos Raahen kulttuurielämään”, Raahen Oulu2026-ohjausryhmän puheenjohtaja Risto Heinonen sanoo.
