,

Alvar Aalto -viikko Oulussa

Jaa

Alvar Aalto -viikon tapahtumat kutsuvat katsomaan rakennettua ympäristöä uusin silmin teemalla Kädenjäljet. Viikko tuo esiin Aallon arkkitehtuuria ja perintöä Oulussa eri tavoin. Luvassa on muun muassa piirustustapahtumia Aallon maisemissa.

Alvar Aalto painoi kädenjälkensä betonilaattaan Oulun yliopiston arkkitehtikillan 10-vuotisjuhlassa vuonna 1969. Betonilaatta on esillä Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikön tiloissa. Kuva: Museovirasto
Alvar Aalto painoi kädenjälkensä betonilaattaan Oulun yliopiston arkkitehtikillan 10-vuotisjuhlassa vuonna 1969. Betonilaatta on esillä Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikön tiloissa. Kuva: Museovirasto

Aallon kolmestatoista kohteesta muodostuva Aalto Works -sarja hyväksyttiin Unescon maailmanperintölistalle heinäkuussa 2026. Myös Oulussa on kiinnostavaa, oululaistenkin keskuudessa harmillisen vähän tunnettua Alvar Aallon arkkitehtuuria. Vaikka nämä kohteet eivät maailmanperintölistalla ole, ovat ne silti kiinnostava kokonaisuus, jota yhdistää Alvar Aallon lisäksi teollinen eri vuosikymmenien ja Aallon uran mittainen kulttuuriperintö. Aalto Works -sarjan myötä Oulun Aalto-kohteet pääsevätkin valokeilaan.

Alvar Aalto -kaupunkien verkosto

Oulu on ollut Alvar Aalto -säätiön koordinoiman Alvar Aalto -kaupunkien verkoston jäsen vuodesta 2018 lähtien. Kansainväliseen verkostoon on kutsuttu ne kaupungit ja kunnat, joissa on merkittäväksi luokiteltavaa Alvar Aallon arkkitehtuuria. Verkoston puheenjohtajuus on tänä vuonna Oulun kaupungilla. Tämän johdosto kaupunki isännöi verkostoon kuuluvien kaupunginjohtajien kokousta ja järjestää järjestyksessään kymmenennen Alvar Aalto viikon 21.-30.8.

Oulun Aalto-kohteet

Oulussa on kolme Aallon suunnitelmien perusteella toteutunutta kohdetta.

Toppila Oy:n vuonna 1931 valmistunut englantilaisomisteinen sulfiittiselluloosatehdas oli Alvar Aallon (1898-1976) ensimmäinen teollisuuden piiristä saatu toimeksianto. Tehtaan suunnittelun aikaan Aalto oli kolmikymppinen, modernistisista aatteista ja funktionalismista innoittunut nuori arkkitehti, joka pääsi testaamaan ajatuksiaan Toppilan tehdaskokonaisuudessa. Selluloosan valmistus oli myös ensiaskel Oulussa mekaanisesta sahateollisuudesta kohti kemiallista puunjalostusta.

Tehdasalue tunnetaan nykyisin Meri-Toppilan asuinalueena, jonka muutoksessa tehdasympäristöstä asuinympäristöksi Aallon perintö huomioitiin monin tavoin.

Koskikeskuksen asemakaavan taustalla oli rakenteilla olevan Merikosken voimalaitoksen toteuttamisesta seuranneiden vaikutusten sovittaminen koskiympäristöön. Aalto sai tehtävän Merikosken voimalaitoksen julkisivujen ja alueen vuonna 1942 järjestetyn suunnittelukilpailun perusteella.

”Koskikeskus”-nimisellä ehdotuksellaan Aalto toi esiin koskialueen merkityksen kasvavan Oulun kaupunkikokonaisuuden, modernisoitumisen ja identiteetin kannalta. Ehdotuksensa perusteella Aalto sai tehtäväkseen laatia Koskikeskukseksi nimetyn alueen asemakaava. Suunnitelma on Aallon ensimmäinen kaupunkikeskustasuunnitelma, ja suurelta osin toteutunut. Tänään Oululle tunnusomainen maisema on teollista, sähkön tuotannolle varattua ympäristöä, jolla on puistomainen luonne.

Typpi Oy Laanilassa oli valtio-omisteinen, lannoitteita valmistava tehdas. Sen rakentaminen alkoi vuonna 1950 Alvar Aallon toimiston laatimien suunnitelmien mukaan toteutettuna ja jatkui aina 1960-luvun lopulle saakka, minkä jälkeen tehtaan suunnittelu siirtyi muiden arkkitehtien vastuulle.

Tehtaan tuotantolaitosten arkkitehtonisen ilmeen suunnittelun lisäksi Aallon toimistossa laadittiin koko tehdasyhdyskunnan yleissuunnitelma ja asemakaavatasoinen ratkaisu. Laaja toimeksianto käsitti  teollisuus- ja tutkimuslaitosten, asuinrakennusten suunnittelun yksityiskohtineen. Punatiilikauden arkkitehtuuri Laanilassa on vakaata ja linjakasta.

Aallon teollisten toimeksiantojen ensimmäinen ja viimeinen kohde sijaitsevat Oulussa, sillä Typen toimeksiannon jälkeen toimistossa ei enää muita teollisuuskohteita suunniteltu. Toppilan ja Typen välille mahtuukin Aallon suunnittelemien teollisuuslaitosten kirjo.

Vuonna 1969 jo iäkäs Alvar Aalto sekä Otto Iivari Meurman saivat kutsun Oulu yliopiston Arkkkitehtikillan kymmenvuotisjuhlien kunniavieraiksi. Muistona vierailusta ja nimeämisestä killan kunniajäseniksi Alvar Aalto ja ”Mörri” Meurman painoivat kädenjälkensä betonilaattaan. Laattaa säilytetään Oulun yliopiston Arkkitehtuurin yksikön tiloissa.

Kohteisiin voi tutustua omaan tahtiin Alvar Aalto Oulussa -mobiilireitin avulla. Oulun matkailuneuvonnalla on myynnissä Alvar Aalto Oulu -neliökirjaa sekä Oulu-teemaisia luonnoslehtiöitä.

Alvar Aalto -viikko

Kymmenettä kertaa järjestettävä Alvar Aalto -viikon järjestetään Oulussa 21.-30.8.2026 teemanaan Kädenjäljet kääntää katseen rakennettuun ympäristöön. Viikolle kootut tapahtumat kutsuvat tarkastelemaan rakennettua ympäristöä uusin silmin, sekä tuoden esiin Aallon arkkitehtuuria ja perintöä Oulussa. Luvassa on muun muassa piirustustapahtumia Aallon maisemissa, opastettuja kierroksia, arkkitehtuuriluentoja, esittelyitä, seminaari, elokuvia sekä näyttelyitä. Tapahtumat ovat kaikille avoimia, osaan tulee ilmoittautua etukäteen.

Tervetuloa!

Alvar Aalto -viikko 21.–30.8.2026 | Kulttuuriympäristö | Oulun kaupunki

Lue myös