Kerttu Saalasti -seminaari tarjoaa ainutlaatuisen alustan keskustella siitä, miten tutkimus, yritykset ja julkinen sektori voivat yhdessä rakentaa tämän hetken ja tulevaisuuden kilpailukykyä ja huoltovarmuutta uusiutuvan teollisuuden näkökulmasta.
Seminaarissa keskitytään tulevaisuuden tuotantoteknologioihin niin yhteiskunnallisesta, kulttuurisesta kuin globaalistakin näkökulmasta. Tapahtumaan on tulossa vahva kattaus puhujia ministeritasolta kansainvälisten yritysten johtajiin ja yrittäjistä tutkijoihin. Oulaisten Väinölänrannan tapahtumapuistossa 19.8.2026 järjestettävän seminaarin otsikko on ”Kehittyneet valmistusteknologiat, uudistuva teollisuus ja kestävä kasvu – Miten Suomi pärjää globaalien muutosten keskellä?”.
Toimittaja Petteri Löppösen juontamassa seminaarissa kysytään, mitkä ovat maailmanpolitiikan ja globaalien muutosten vaikutukset vientiin ja kasvuun. Millä tavalla uudistuva teollisuus ja tulevaisuuden tuotantoteknologiat tuovat resilienssiä muutosten keskellä? Millaisia hyötyjä lisäävä valmistus tuo niin taloudellisesti kuin esimerkiksi ympäristönäkökulmasta? Millä tavalla pienet yritykset voivat löytää kilpailuetua lisäävästä valmistuksesta? Miten vahvistetaan pohjoista identiteettiä arvoa luovana tulevaisuuden tekijänä?
Huoltovarmuus on monien tekijöiden summa
Elinkeinoministeri Sakari Puiston mukaan huoltovarmuus ei ole erillinen tavoite, vaan teollisen järjestelmän ominaisuus, joka syntyy silloin, kun kotimainen tuotantokyky ja teknologinen osaaminen, luotettavine toimitusketjuineen ovat riittävän vahvoja. Uudistuvan teollisuuden kasvu vahvistaa tätä kokonaisuutta. Se tuo lisää kotimaista valmistuskapasiteettia, nostaa teknologista tasoa ja voi vähentää riippuvuutta riskipitoisistatoimitusketjuista.
”Tuotantokyky edellyttää energiajärjestelmää, joka toimii kaikissa olosuhteissa. Puhdas sähkö on tärkeä tuotannontekijä, mutta sen rinnalla tarvitaan kotimaisia, säästä riippumattomia ja huoltovarmuusominaisuuksiltaan vahvoja energialähteitä, jotka ylläpitävät järjestelmän toimintakykyä myös poikkeusoloissa”, Puisto sanoo.
Puiston mukaan Suomen resilienssi perustuu monikeskuksiseen teolliseen rakenteeseen. Esimerkiksi Oulu, Pohjanmaa, ja Kainuu muodostavat verkoston, jossa elektroniikka, teknologia, energia, mineraalit ja prosessiteollisuus ovat kytkeytyneet toisiinsa. Tämä rakenne hajauttaa riskiä ja mahdollistaa useiden kasvualustojen kehittymisen rinnakkain.
Osaaminen ja tutkimus menestyksen moottorina
Oulun yliopiston yhteistyösuhteiden vararehtori Petteri Alahuhdan mukaan tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyö on monilla aloilla nostettu strategiseksi prioriteetiksi tilanteessa, jossa teknologinen kehitys ja geopoliittinen epävarmuus muuttavat toimintaympäristöä nopeasti. Huoltovarmuusajattelu ja viime vuosina esillä olleet toimitusketjujen häiriöt ovat lisänneet kiinnostusta kotimaiseen ja eurooppalaiseen valmistuskapasiteettiin ja -osaamiseen.
”Yliopiston tehtävä on tuottaa tähän tutkimuspohjaista osaamista ja kouluttaa osaajia, jotka ymmärtävät nämä kytkennät. Myös osaamis- ja tutkimuslähtöinen yritystoiminta on keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan menestystä”, Alahuhta sanoo.
Käyttämätöntä potentiaalia
Patrian tutkimusinsinööri Eetu Kivirasi näkee lisäävän valmistuksen ennen kaikkea huoltovarmuuden, hajautetun tuotannon ja uudenlaisen varaosalogistiikan mahdollistajana. Hänen mukaansa teknologia täydentää perinteisiä menetelmiä erityisesti varaosissa, piensarjoissa ja räätälöidyissä ratkaisuissa. Hän arvioi, että poikkeusoloissa tai sodankäynnissä lisäävän valmistuksen merkitys korostuu huomattavasti, koska tuotanto voidaan siirtää lähelle käyttöpaikkaa tai jopa etulinjaan.
TRIDIAMin teknologiajohtaja Santeri Variksen mukaan metallien 3D-tulostuksen maksimaalinen hyödyntäminen Suomessa edellyttää osaamisen lisäämistä. Variksen mukaan meillä on valtava määrä käyttämätöntä kapasiteettia: Suomessa arvioidaan olevan yli tuhat hitsausrobottia, joista suuri osa voitaisiin ohjelmistojen ja koulutuksen avulla valjastaa metallien 3D-tulostukseen ilman merkittäviä uusia laiteinvestointeja.
Apulaisprofessori ja Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) -tutkimusryhmän vetäjä Antti Järvenpään mukaan teollisuutta uudistavat tällä hetkellä erityisesti uudet valmistusteknologiat, digitalisaatio sekä teknologian nopea halpeneminen globaalin kilpailun seurauksena. Kiinan voimakas tuotanto on romahduttanut esim. teollisten laserjärjestelmien hintatasoa, minkä vuoksi laserteknologian käyttö laajenee merkittävästi.
Sähköistymistä ja automaatiota kehitettävä yhteistyössä
FMT-tutkimusryhmän projektipäällikkö Terho Iso-Junno näkee teollisuuden sähköistymisen yhtenä merkittävimmistä valmistavan teollisuuden muutosvoimista.
”Työkoneiden sähköistyminen osoittaa hyvin, kuinka ympäristövaatimukset, teknologinen kehitys ja markkinoiden tarpeet ohjaavat teollisuuden uudistumista. Samalla syntyy uusia mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle, tuotteille ja viennille”, Iso-Junno toteaa.
HANZA AB:n liiketoimintajohtaja Juhani Niirasen mukaan automaation lisääminen vaatii muutoksia tuotantoprosesseihin sekä pitkäjänteistä kehitystyötä, mutta suurin muutos tapahtuu kuitenkin yrityskulttuurissa ja työnkuvissa. Kehittämisyhteistyötä esimerkiksi tutkimus- ja innovaatioverkostojen kanssa pitäisi olla nykyistä enemmän.
Haussa maailmanluokan läpimurrot
Business Finlandin rahoitusasiantuntija, materiaalitekniikan diplomi-insinööri Niina Merilaita kertoo Business Finlandin rahoittavan erityisesti hankkeita, joissa tavoitellaan maailmanluokan läpimurtoja, merkittävää teknologista uudistumista, kasvua ja kansainvälistä kilpailuetua.
”Yrityksillä on omat kehityshankkeensa, mutta samalla mukana voi olla myös muita verkoston toimijoita, jotka tuovat projektiin materiaaleja, koneita, laitteita tai osaamista. Merilaidan mukaan tutkimusorganisaatioiden mukanaolo tuo hankkeisiin usein juuri sen uutuuden ja tutkimuksellisen syvyyden, jota Business Finland rahoituksessa etsii”, Merilaita sanoo.
Katso ohjelma täältä:
Kerttu Saalasti -seminaari: Kehittyneet valmistusteknologiat, uudistuva teollisuus ja kestävä kasvu
Lue lisää puhujien nostoja täältä:
Ilmoittaudu mukaan 12.8. mennessä täältä.
Lisätietoja:
Minna Kilpeläinen, viestintäasiantuntija
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
minna.kilpelainen@oulu.fi
puh: 040 3523608
