fbpx

Solstice Festival 2024: Taideohjelman avoin haku

Solstice Festival kutsuu taiteilijoita osallistumaan valon ja elämän juhlaan Rukatunturin lumoavissa maisemissa. Solstice on tapahtuma ihmisille, jotka nauttivat musiikista, taiteesta ja luonnosta, mieluiten yhdessä. Festivaali järjestetään juhannusviikonloppuna (20.–22.6.2024) Kuusamon Rukatunturilla. Tunturin päälle sijoitettu festivaalialue kohoaa yli puolen kilometrin korkeuteen merenpinnasta, tarjoten 2 100:n päivittäisen kävijän kansainväliselle festivaaliyleisölleen ainutlaatuisen ympäristön niin musiikin taiteen, kuin juhannuksen kokemiselle.

Ajankohtansa vuoksi festivaalin pohjoinen sijainti tarkoittaa, että aurinko ei laske festivaalin aikana lainkaan, luoden uniikin ilmapiirin – valon ja elämän juhlan. Näitä olosuhteita huomioiden Solstice Festival etsii installaatioita, jotka ilmentävät tämän vuoden taideohjelman teemaa: “Luminescence: The Interplay of Light”.

Vuoden 2024 taideohjelma pyrkii luomaan tilan, jossa taide ja lakkaamaton päivänvalo voivat käydä merkityksellistä dialogia. Se tarjoaa taiteilijoille poikkeuksellisia mahdollisuuksia tutkia erilaisten materiaalien ja muotojen käyttöä yhdessä valon ja luonnollisen ympäristön kanssa luoden taidetta, joka resonoi arktisen kesän jatkuvan loiston kanssa.

Hakukelpoisuus

  • Haku on avoin kaikenlaisille taiteilijoille, taidekollektiiveille ja muille luoville ryhmille.
  • Hakemukset suomeksi tai englanniksi.

Hakuohjeet

  • Hakemukset tulee toimittaa 30. maaliskuuta 2024 mennessä, viimeistään kello 23:59 EET.
  • Lähetä hakemuksesi sähköpostitse yhtenä PDF-tiedostona osoitteeseen art@solsticefestival.fi (Tiedostokoko enintään 10 MB).

Korvaus ja palkkio

  • Taideohjelmaan valituille taiteilijoille myönnetään 1 000 euron suuruinen stipendi.
  • Installaation materiaali-, asennus- ja muut peruskustannukset katetaan taideohjelman yhteisestä tuotantobudjetista.

Valinnan suorittaa arvostetuista suomalaisista taidevaikuttajista koostuva raati, joka perustaa päätöksensä teoksien kiinnostavuuteen, omaperäisyyteen, teeman tulkintaan, kestävien materiaalien luovaan käyttöön ja installaation toteutettavuuteen Rukatunturin ympäristössä.

Saadaksesi lisätietoa vieraile verkkosivuilla: https://solsticefestival.fi/art

Kysymykset ja muut yhteydenotot sähköpostitse osoitteeseen art@solsticefestival.fi.

Tähtäimessä Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2026

Matkalla kohti vuotta 2026, Solstice Festival on kasvamassa kansainvälisesti entistä merkittävämmäksi musiikki- ja taidefestivaaliksi. Festivaalin ohjelmisto koostuu kotimaisista ja ulkomaisista muusikoista, DJ:stä sekä visuaalisista taiteilijoista.

Solstice vakiinnuttaa alueelle kansainvälisesti merkittävän kulttuuritapahtuman, joka tuo alueelle monipuolista kulttuuria, näkyvyyttä ja vierailijoita. Solstice luo uudenlaista yhdessäoloa Euroopan laidalla, luonnon keskellä korkeatasoisen taiteen ja kulttuurin parissa. Vuonna 2026 festivaalin tapahtuma-alue sekä ohjelmisto tulevat laajenemaan merkittävästi Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi.

Aitoja makuja ja maukasta lähiruokaa

Ravintola Talonpöytä. Kuva: Martta Häyrynen

Ravintola Talonpöytä. Kuva: Martta Häyrynen

Kuusamossa päämajaansa pitävä Talonpöytä on yrittäjä Mika Määtän mukaan monipuolinen, lähialueen ruokaan panostava ravintola, kahvila ja konditoria. Usealla paikkakunnalla toimiva yritys tarjoaa maistuvia tuotteita moneen makuun.

“Laidasta laitaan ihan kaikkea, paitsi fine diningiin ei olla lähdetty”, Määttä naurahtaa.

Ravintola Talonpöytä toimii entisen Kuusamon hotellin tiloissa, johon he muuttivat vuonna 2020. Talonpöytä toimii myös Puolangalla kunnan kanssa yhteistyössä tarjoten ruokaa kunnan kouluihin, päiväkoteihin ja ikäihmisille. Lisäksi Talonpöydän kahvila-konditoria toimii Kuusamon Prisman tiloissa ja kesäisin toimintaa on myös Oulangan luontokeskuksessa Kiutakönkäällä. Talonpöydän tarjontaan kuuluu niin lounasruokailu, a la carte kuin myös cateringpalvelut.

Määttä ja Sami Palosaari toimivat yhdessä Talonpöydän yrittäjinä. He ostivat yrityksen edellisten omistajien eläköityessä vuonna 2017. Edellisten yrittäjien vankalle työpohjalle on ollut hyvä rakentaa uutta tarinaa ja pienestä yrityksestä on kasvanut vuosien aikana useita kymmeniä työntekijöitä työllistävä kokonaisuus.

“Olemme kasvaneet kovaa vauhtia, mutta se on ollut hillittyä, harkittua ja tarkkaan mietittyä. Olemme paiskineet kovasti töitä ja esimerkiksi Kuusamon yrittäjät valitsivat meidät viime vuonna vuoden yrittäjiksi.”

Hyvä tulee läheltä

Määttä kertoo lähiruoan olevan koko ravintolatoiminnan lähtökohtana. Kuusamon luonto ja sen tarjoamat raaka-aineet ovat kaiken keskiössä. Esimerkiksi paikallinen poro, kala ja metsän antimet ovat esillä ravintolan ruokalistoilla.

“Me tiedämme meidän alueen vahvuudet, minkä näköisiä alkutuottajia täällä on, tiedetään mitä täällä osataan ja mitä täällä pystytään tuottamaan.”

Talonpöydässä pyritään hyödyntämään läheltä tulevaa ja tekemään itse niin paljon kuin mahdollista. Määttä näkee alueella vielä nykyistäkin enemmän potentiaalia. Loistavia alkutuottajia löytyy paljon joista osa jatkojalostaa tuotteensa itse.

“Pystymme suunnittelemaan tuotteita yhdessä ja työstämään meille sopivia juttuja ja tekemään niistä sitten ruokaa asiakkaalle.”

Asiakkaat pitävät Määtän mukaan erityisesti perinteisemmistä kuusamolaisista herkuista, kuten poronkäristyksestä. Poroburgerit keräävät “jäätävän hyvää palautetta” ja erityisesti Talonpöydän alkupalalajitelma, “Kuusamolaiset makupalat”, on sellainen poroa, sieniä, marjoja ja kalaa sekä oman leipurin leipää yhdistelevä hittituote, jota jokaisen pitäisi Määtän mukaan päästä maistamaan.

Kommunikaatio tärkeässä roolissa

Vaikka aivan kaikkea ei pystykään Kuusamon alueella tuottamaan, Määttä näkee sijainnin ensisijaisesti mahdollisuutena. Luonnon puhtaus ja pohjoisen Suomen ominaisuudet ovat hänen mukaansa kovassa huudossa tulevaisuudessa.

“Ihmisen tietoisuus ja mielenkiinto kasvavat jatkuvasti.”

Määtän mukaan Talonpöydässä pyritään kommunikoimaan asiakkaiden kanssa mahdollisimman paljon. Palaute on heille tärkeää ja kehitettävää löytyy aina. Hän kokee oleellisena sen, että he yrittäjinä pysyvät avoimena palautteelle. Oleellista on myös se, että asiakkaille voidaan selkä suorana kertoa, mistä ruoka tulee. Mahdollisuus kertoa tarkasti raaka-aineiden tarinasta herättää usein mielenkiintoista keskustelua.

“Siitä saamme positiivista palautetta, että kun asiakas syö jotakin ja voimme kertoa, että oletteko nähneet vaikka tuon Kuusamon Kalan ja sen kyltit tuossa lähellä, että sieltä tämä ruoka tulee.”

Talonpöytä on osa Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski -verkostoa. Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski on brändi ja tavaramerkki, joka sitoo yhteen Kuusamon ja Taivalkosken alueen paikallisia ruokatuottajia ja ravintola-alan yrittäjiä.

Pyhäjoki mukaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden toteutukseen

Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden toteutusalue laajenee entisestään. Pyhäjoen kunnanvaltuusto on päättänyt 21. syyskuuta kokouksessaan, että Pyhäjoki lähtee mukaan Euroopan kulttuuripääkaupungin, Oulu2026, kulttuuriohjelman toteutukseen ja perustaa työryhmän valmistelemaan vuoden 2026 kulttuuriohjelmaa Pyhäjoelle. Työryhmään voidaan kutsua myös paikallisia kulttuurialan toimijoita. Oulun kulttuurisäätiön hallitus hyväksyi Pyhäjoen osaksi Oulu2026-aluetta kokouksessaan 6. lokakuuta.

Oulu2026-alueeseen kuuluu 33 kuntaa/kaupunkia pohjoisesta Suomesta.

”Oulu2026-alue on Euroopan kulttuuripääkaupunkien historiassa laaja. Alue tulee tarjoamaan eurooppalaisille monipuolista ja ainutlaatuista sisältöä, joka pitää tulla paikanpäälle näkemään ja kokemaan. Pyhäjoki tuo kokonaisuuteen omaa erityistä kulttuuriosaamistaan ja täydentää perinneruokien osalta hienosti pohjoiseen ruokakulttuuriin keskittyvää Arctic Food Lab -kokonaisuuttamme”, toteaa Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen.

Kunnat ovat mukana kulttuuripääkaupunkityössä kukin omien resurssiensa ja valitsemiensa painopisteiden mukaisesti. Yhteistyö kuntien kanssa voi tarkoittaa vuodelle 2026 yhdessä suunniteltavaa, esimerkiksi alueen kulttuuriperintöön pohjaavaa uutta taide- ja kulttuurisisältöä. Yksittäisen kumppanikunnan panostus voi olla myös yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa järjestämä ohjelmallinen kokonaisuus, jolle kehitetään Oulu2026:n myötä jotakin erityislaatuista.

Oulu2026-alueseen kuuluvat Oulun lisäksi Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Ii, Kajaani, Kalajoki, Kemi, Kempele, Kuhmo, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Nivala, Oulainen, Paltamo, Pielavesi, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäntä, Raahe, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Sotkamo, Suomussalmi, Taivalkoski, Tornio, Tyrnävä, Utajärvi, Ylivieska, Vaala.

Lisätietoja:

Piia Rantala-Korhonen
Toimitusjohtaja, Oulun kulttuurisäätiö sr

Risto Ruohonen
Oulun kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja  

Haastattelupyynnöt:

Annu Höttönen
Viestintä- ja markkinointipäällikkö
044 703 4021