Lauantaina 5. syyskuuta vietetään Yrittäjän päivää. Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeet ovat viime vuosikymmeninä parantaneet mahdollisuuksia yrittäjyyteen muun muassa lisääntyneiden kulttuurialojen, luovien alojen sekä turismin myötä. Tässä kaksi esimerkkiä siitä miten yrittäjyyden mahdollisuudet ovat kehittyneet Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeiden seurauksena.
Essen ja Ruhrin alue ilmoittivat, että yli puolet heidän väestöstään osallistui Euroopan kulttuuripääkaupunki-tapahtumiin vuonna 2010. Essenin ja Ruhrin alueen yhteenliittymä oli poikkeuksellinen tapa toteuttaa Euroopan kulttuuripääkaupunki-projekti, sillä ei ole tavanomaista, että kaupunki lyöttäytyy yhteen niin laajan alueen kanssa. Kulttuuripääkaupunki-projektissa oli mukana siis Essen ja koko Ruhrin alue ja kaikki sen 53 kaupunkia. Projektin valmisteluvaiheessa toteutettiin suuriakin hankkeita, kuten 15 uuden hotellin rakentaminen Ruhrin alueelle. Näistä merkittävistä sijoituksista huolimatta, tai kenties niiden vuoksi, Ruhrin alue saavutti merkittävää taloudellista voittoa lisääntyneen turismin myötä, kun sekä kotimaisten että ulkomaisten turistien osuudet kasvoivat. Ulkomaisten turistien osuus Ruhrissa kasvoi 18,5% kulttuuripääkaupunkivuonna. Euroopan kulttuuripääkaupunki-titteli ja ohjelma vaikuttivat myönteisesti paikallisen väestön näkemykseen kotiseudustaan ja 86% paikallisista uskoi, että tapahtumalla oli myönteinen vaikutus alueen imagoon. On myös huomionarvoista, että Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke edesauttoi kulttuurialojen sekä luovien alojen kehittymistä Ruhrissa, luoden täten enemmän mahdollisuuksia sekä valoisamman tulevaisuuden kyseisillä aloilla.
Michal Hladký, joka työskentelee Creative Industry Košicessa (CIKE) ja oli mukana kaupungin sijoitusprojekteissa ennen kulttuuripääkaupunkivuotta (2013) sanoo, että kulttuuripääkaupunkihanke on vaikuttanut Košicen imagoon myönteisesti. Hladkýn mukaan Euroopan kulttuuripääkaupunki-projekti on lisännyt kaupungin näkyvyyttä, mikä on puolestaan mahdollistanut uusia yhteistyökuvioita eri alojen toimijoiden kanssa. Hladký näkee, että myös paikallisten asenteet kulttuuria kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi, kun ihmiset ovat ymmärtäneet, että kulttuuri voi kehittää kaupunkia. Hladký huomauttaa myös hankkeen taloudellisesta menestyksestä: Košicen teknisen yliopiston tutkimuksen mukaan jokaista hankkeeseen sijoitettua euroa vastaan saatiin takaisin 1,65€. Tulot sisälsivät muun muassa vierailijoiden asumiskulut, matkustuskulut sekä tapahtumien lippukulut. Yksi selkeä indikaattori taloudellisesta menestyksestä slovakialaisessa kaupungissa oli vierailijoiden määrä, joka kasvoi vuodesta 2012 vuoteen 2013 17%. Monet paikalliset myös kokivat, että kasvanut kulttuuritarjonta lisäsi kaupungin elinvoimaisuutta ja myös kulttuuritarjonnan laatua. Tämän lisäksi ihmiset kokivat, että kulttuurialan, luovien alojen sekä turistisektorin asiantuntemus, kapasiteetti ja yhdistyneisyys kehittyivät. Näiden myönteisten vaikutusten arvioidaan olevan luonteeltaan pitkän aikavälin vaikutuksia, joiden ennustetaan vauhdittavan kaupungin sosioekonomista kehitystä muun muassa kulttuurisektorin ja turismin kehittymisen myötä.
Tuukka Pynnönen, Oulu2026 hankkeen assistentti
Lähteet
Ex-post evaluation of 2010 European Capitals of Culture
Ex-post Evaluation of the 2013 European Capitals of Culture
European Capitals of Culture: Success Strategies and Long-term Effects
The European Capital of Culture title gave Košice the courage to think big
