Sibiu oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2007 yhdessä Luxemburgin kanssa. Kaupunki sijaitsee Romanian keskiosassa Karpaattien aluskukkuloilla, ja sen väkiluku on noin 170 000. Germaaniset uudisasukkaat, joiden sukujuuret olivat Reinin länsipuolisella alueella, perustivat Sibiun 1100-luvulla. Kaupunki säilytti asemansa Transilvanian saksilaisen yhteisön keskuksena toiseen maailmansotaan saakka. Toinen maailmansota ja kommunistisen ajanjakson loppuminen alueella vuonna 1989 aiheuttivat kuitenkin suuret germaanisen väestön muuttoaallot pois Sibiusta. Myös kaupungin infrastruktuuri rapistui kommunistisella aikakaudella. Viime aikoina Sibiu on kuitenkin korjannut infrastruktuuriaan sekä asettanut enemmän painoarvoa germaanisen taustansa korostamiseen. Kaupungin talous on elpynyt hiljattain lähinnä turismin ja ulkomaisen, etenkin saksalaisen, sijoittamisen myötä. Sibiu on säilyttänyt asemansa alueellisesti tärkeänä keskuksena hallinnon, teollisuuden sekä palvelualan näkökulmasta.
Sibiu on merkittävä kaupunki etenkin uskonnollisesta, kulttuurisesta ja koulutuksellisesta näkökulmasta. Ortodoksikirkolla on kaupungissa vahva asema. Tämän lisäksi Sibiussa on kaksi kansallista kulttuurillista instituutiota – Radu Stanca-teatteri sekä Brukenthal-museo – ja kaupungissa asuu myös yli 30 000 yliopisto-opiskelijaa. Sibiulla oli suhteellisen aktiivinen niin kotimaisia kuin ulkomaalaisiakin houkutteleva kulttuurisektori jo ennen kuin sille myönnettiin Euroopan kulttuuripääkaupunkititteli vuodelle 2007. Esimerkkejä kainsainvälisestikin tunnetuista Sibiussa järjestettävistä tapahtumista ovat esimerkiksi kaupungin jazz- ja teatterifestivaalit. Sibiussa on myös Sala Thalia-teatterissa/konserttisalissa esiintyvä filharmonia sekä Gong teatteri, jossa esitetään mimiikkaa, nukketeatteria sekä innovatiivisia esityksiä lapsille ja nuorille.
Sibiu oli vuosituhannen vaihteen jälkeen ensimmäinen EU:n ulkopuolinen maa, jolle myönnettiin kulttuuripääkaupunkititteli, joskin Romania liittyi unioniin 1. tammikuuta 2007, eli samana päivänä kuin Sibiun kulttuuripääkaupunkivuosi alkoi. Sibiun merkittävimmät syyt kulttuuripääkaupunkitittelin hakemiselle olivat kaupungin julkisuuskuvan edistäminen Euroopassa sekä kaupungin kulttuurisektorin kehittäminen. Sibiun tittelivuoden ohjelma koostui 867 projektista, joihin osallistui yli miljoona ihmistä. Kulttuuriohjelman teema oli “kulttuurin kaupunki. kulttuurien kaupunki”, ja sen pääajatus oli eri kulttuurien välinen vuorovaikutus, kuten esimerkiksi romanialaisen ja germaanisen kulttuurin välinen vuorovaikutus. Kulttuuriohjelman keskeinen piirre oli koko kaupungin keskustan hyödyntäminen esiintymisalueena erilaisille kulttuuritapahtumille. Tämä johti lisääntyneeseen osallistumiseen kulttuuritapahtumiin sekä median lisääntyneeseen mielenkiintoon ohjelmaa kohtaan. Merkittävä tekijä oli myös Luxemburgin kanssa tehty yhteistyö, sillä kulttuuriohjelma sisälsi 48 yhteisprojektia Luxemburgin kanssa. Sibiun ohjausryhmän majoittanut rakennus uudelleennimettiin ”Luxemburg taloksi” symbolisena eleenä Luxemburgin merkityksestä kulttuuripääkaupunkiprojektille.
Sibiu käytti kulttuuripääkaupunkihankkeeseen 17,2M€, ja kaksi suurinta rahoittajaa, kaupunginvaltuusto ja kulttuuriministeriö, vastasivat yhteensä noin kolmesta neljänneksestä kokonaisrahoituksesta. Sibiun loppuraportin mukaan kulttuuriohjelma lisäsi merkittävien hankkeeseen liittyvien taloudellisten sektorien liikevaihtoa yhteensä 9,5%, turismialan saavutettua suurimman, 13,7% lisäyksen liikevaihtoonsa. Richardsin ja Rotariun mukaan Sibiussa vietettyjen öiden määrät lissäntyivät 36% verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2005. Lisäksi lähes kolmannes Richardsin ja Rotariun kyselyyn vastanneista vierailijoista mainitsi kulttuuripääkaupunkitittelin syykseen vierailulleen Sibiussa, mikä antaa viitteitä siitä, että Sibiun mainoskampanja oli onnistunut.
Osallistujat olivat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä kulttuuriohjelmaan ja kyselyyn vastanneet antoivat sille keskimäärin arvosanan 8,6/10. Haastateltavat myös kokivat, että hanke oli lisännyt Sibiun eloisuutta ja kehittänyt kulttuurisektoria, sekä lisännyt selkeästi ihmisten osallistumista kulttuurillisiin tapahtumiin. Esimerkki tästä on Radu Stanca-teatterin merkittävä suosion nousu, mikä näkyi lisääntyneessä lippujen myynnissä myös kahtena tittelivuotta seuranneena vuonna. Uuden balettiyhtiön perustaminen Sibiuun on toinen esimerkki kulttuurisektorin kehittymisestä. Jotkin kulttuurihankkeen puitteissa luodut tapahtumat ovat jatkaneet toimintaansa myös hankkeen päätyttyä. Tällaisia tapahtumia ovat muun muassa Transilvanian filmifestivaali sekä Georgia Anescon klassisen musiikin festivaali. Lisäksi 65% paikallisista arvioi kulttuuriohjelman lisänneen Sibiun sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Kyselyt viittaavat siihen, että kulttuuripääkaupunkihanke muutti eurooppalaisten näkemystä Sibiusta. Vuonna 2006 0,5% vastaajista ympäri Eurooppaa sijoitti Sibiun Euroopan viiden merkittävimmän kulttuurikohteen joukkoon. Seuraavana vuonna luku oli 3,5% vastaajista. Sibiu edisti eurooppalaista ulottuvuutta tittelivuonna yhteistyöllä eurooppalaisten maiden kanssa, sillä 73 tapahtumaa olivat yhteistapahtumia muiden EU-maiden kanssa. Lisäksi toteutettiin kuusi projektia yhteistyössä muiden maiden kanssa (Israel, Kuuba, Kroatia ja Serbia). Sibiu ei luopunut yhteistyöverkostoistaan tittelivuoden päätyttyä, mikä näkyi 30% kasvuna vuosien 2007 ja 2008 välillä yhteistyössä toisten eurooppalaisten kulttuuritoimijoiden kanssa järjestettyjen tapahtumien määrässä.
Kulttuuripääkaupunkihankkeen pitkäkestoisena hyötynä voidaan nähdä kulttuuritoimijoiden saavuttama kokemus ja taidot, joita he voivat hyödyntää tulevien kulttuuritapahtumien järjestämisessä. Kulttuuriohjelma muutti monien paikallisten asennetta kulttuuria kohtaan, kun he alkoivat nähdä kulttuurin myönteisenä ja tärkeänä asiana, sen sijaan, että suhtautuisivat siihen ylimääräisenä kustannuskohteena. Todisteet osoittavat, että Sibiu saavutti päätavoitteensa, eli näkyvyytensä lisäämisen Euroopassa sekä kulttuurisektorinsa kehittämisen. Näin ollen Sibiun Euroopan kulttuuripääkaupunkihanketta voidaan pitää onnistuneena, ja on perusteltua nähdä, että se antoi Sibiulle hyvät valmiudet, joiden pohjalta kehittää kulttuuritoimintaa tulevaisuudessa.
Lähteet
