huhti 23, 2024
Kurkistus kulttuuriohjelmaan on sarja, jossa nimensä mukaisesti kurkistetaan Euroopan kulttuuripääkaupungin tuleviin tapahtumiin ja ohjelmiin. Sarja antaa pieniä pilkahduksia tulevasta ja kertoo mielenkiintoisista tekijöistä.
Monitaiteellinen konsepti Oulu Dance Hack on tuonut yhteen tanssia ja teknologiaa jo yhdeksän vuoden ajan. Oulu Dance Hackin takana on TaikaBox, joka yhteistyössä paikallisten teknologiayritysten, ympäri maailmaa saapuvien tanssitaiteilijoiden sekä muiden monialaisten tahojen kanssa tutkii rohkeasti taiteen ja teknologian välistä suhdetta.
TaikaBox on saanut alkunsa jo vuonna 2010 Walesissa, kun tanssija Tanja Råman ja taiteilija John Collingswood (kuvassa) päättivät virallistaa pitkään jatkuneen yhteistyönsä. Syntyi yhdistys, joka on matkannut vuosien saatossa Cardiffista Ouluun. Råman toimii tällä hetkellä TaikaBoxin taiteellisena johtajana, koreografina ja tanssijana, Collingswood vastaa muun muassa teknisestä puolesta. Mukana toiminnassa on myös viestintää hoitava Pasi Pirttiaho.
“Me kutsumme taiteilijoita ympäri maailman Ouluun työskentelemään kokeellisesti kanssamme studiossa. Mukana on lisäksi teknologiaa ja paikallisia teknologiayrityksiä”, Collingswood summaa Oulu Dance Hackin perusperiaatteen.
Råman lisää ajatuksiaan monialaisesta yhteistyöstä:
“Taiteilijoina olemme olleet hyvin kiinnostuneita siitä, mitä mahdollisuuksia teknologia antaa taiteentekemiseen. Oulu Dance Hackia tehdessämme olemme tajunneet sen, että taiteilijoiden kanssa työskentely antaa myös yrityksille paljon.”
Dance Hackeja on pyritty järjestämään noin yksi per vuosi. Vuonna 2024 yhteistyökumppaneina toimivat unkarilainen Central Europe Dance Theatre sekä romanialainen Developing Art, jotka saapuvat toukokuussa tutustumaan Oulu Dance Hackiin ja vievät mukanaan ainekset järjestää omat Dance Hackit Bukarestissa ja Budapestissa myöhemmin samana vuonna.
Miten Oulu Dance Hack edistää kulttuuri-ilmastonmuutosta?
John: Oulu nähdään teknologiakeskuksena, jossa insinöörit ratkovat spesifejä ongelmiaan. Haluamme rohkaista muutokseen tuomalla taiteilijoita mukaan tähän insinööriympäristöön tavallaan sekoittamaan pakkaa ja löytämään uudenlaisia, luovia ratkaisuja. Toivomme, että taiteen ja teknologian yhdistämisellä olisi pitkäaikaisia vaikutuksia siihen miten Oulu toimii ja siihen miten teknologiayritykset ovat kytköksissä Ouluun.
Tanja: Me edistämme kulttuuri-ilmastonmuutosta työskentelemällä yhdessä teknologiayritysten kanssa ja tämän käytännön yhteistyön kautta tavoitteenamme on muuttaa ihmisten asenteita ja auttaa heitä löytämään uusia tapoja tehdä asioita. Lisäksi haluamme auttaa luomaan uusia innovaatioita eri aloille, ei pelkästään taiteen saralla vaan myös yrityspuolella.
Mitä on odotettavissa tulevina vuosina?
John: Suunnitelmamme on laajentaa vielä suuremmalle alueelle. Ehkä vielä muutama kaupunki Euroopan sisällä voisi järjestää oman Dance Hackinsa sen pohjalta, mitä me täällä Oulussa olemme kehittäneet. Vuonna 2026 aiomme tuoda näissä muissa Dance Hackeissä tuotettuja esityksiä Ouluun osaksi Festival of Augmented Dancen ohjelmista.
Miltä pohjoinen alue tulee näyttämään?
Tanja: Toivon todella, että kulttuuri-ilmastonmuutos antaa pohjoiselle pitkäaikaisen perinnön ja uskon, että Oulu2026 on vain ponnahduslauta tulevaisuutta varten. Haluaisin nähdä sen, että taide ja kulttuuri olisivat osa ihan kaikkea, kaikkia yhteiskunnan osa-alueita, jotta taide ja kulttuuri olisivat mukana rakentamassa talouskasvua, sosiaalista hyvinvointia ja ekologista kestävyyttä.
John: Oulu2026 voi toivottavasti näyttää ihmisille taiteen tärkeyden ja auttaa rakentamaan lujaa yhteyttä kulttuurin ja kaiken muun pohjoisessa tapahtuvan välille, jotta ihmiset näkevät kuinka tärkeää ja hyödyllistä kulttuuri on Oulun kaltaiselle paikalle. Asenteiden muutos on tärkeää.
Lue lisää Taikaboxin sivuilta englanniksi (avautuu uuteen välilehteen).
huhti 17, 2024
Oulun juhlaviikkojen Taiteilija syntyy suistoon -dokumenttisarjaan vuosille 2024–2026 on valittu kuusi nuorta taiteilijaa. Delta Life -projektiin kuuluvassa sarjassa seurataan taiteilijoiden matkaa kohti Oulun kulttuuripääkaupunkivuotta 2026. Dokumenttisarjassa ovat mukana Ida Remsu, Marianne Kauppila sekä Duo Emilia ja Joonatan Oulusta, Helsingissä opiskeleva oululaislähtöinen Niilo Korsulainen sekä Mandi Koskela Ranualta. Taiteilijoiden ikähaarukka on 14–28 vuotta.
Tanssija ja tanssinopettajaksi Oulun ammattikorkeakoulussa opiskeleva Ida Remsu kuvailee dokumenttisarjassa mukanaoloa näin: ”On mielenkiintoista nähdä minkälaiset jäljet minusta taiteilijana tämän projektin aikana jää, ja mitkä huuhtoutuvat rantaviivalle ylettyvien laineiden kanssa muualle. Tällä rantaviivalla minä aion kuitenkin tanssia ja aaltojen tavoin luoda hetkellisen ilon niitä katsovalle.” Tanssitaidetta edustaa myös ranualainen tankotanssija Mandi Koskela, joka on muun muassa tankotanssin Pole Sport junior A-sarjan kaksinkertainen maailmanmestari. ”On niin hienoa päästä mukaan tällaiseen projektiin! Odotan innolla kaikkea uutta ja ihmeellistä!”
Muusikkosisarukset Joonatan ja Emilia Lappalainen ovat mukana dokumenttisarjassa duona. Joonatan opiskelee klassisten lyömäsoitinten sekä rumpusetin soittoa Oulun konservatoriossa ja Emilia viulunsoittoa Oulun konservatoriossa sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa. ”On mielenkiintoista katsoa jälkeenpäin, mitä on tullut tehtyä, ja antaa myös muille ihmisille mahdollisuus nähdä, minkälaista nuoren taiteilijanalun elämä on”, kertoo Emilia Lappalainen.
Joonatan Lappalainen on yksi nuorista taiteilijoista, joiden matkaa kohti kulttuuripääkaupunkivuotta seurataan Oulun juhlaviikkojen dokumenttisarjassa. Kuva: Emilia Lappalainen
Taidemusiikin säveltäjä Niilo Korsulainen tekee tällä hetkellä Sibelius-Akatemialla musiikinteorian maisteriopintoja. ”Parhaimmillaan sävelet ovat minulle kuin portti toiseen maailmaan, jonnekin mihin yleensä pääsen vain unissa, tai niihin maagisiin, jollain tapaa epätodellisiin hetkiin, joita voi kokea esimerkiksi kesäyönä luonnon keskellä”, Korsulainen kuvailee suhdettaan taidemusiikkiin.
Muraalitaiteeseen erikoistuneen kuvataiteilija Marianne Kauppilan mukaan muraaleilla on voima yhdistää yhteisöjä ja parantaa kaupunkitilaa visuaalisesti. ”Minua kiehtoo ajatus siitä, kuinka valtavat taideteokset muuntavat tilan kuin tilan, kertovat tarinoita ja ilmentävät ajankuvaa sekä parhaimmillaan kuvaavat sijoituspaikkansa arvoja ja elämää, oli kyseessä sitten julkinen kaupunkitila, toimitila tai yksityinen oleskelupaikka.”
Taiteilijoiden matkaa seurataan Pohjoisen kulttuurivirran sosiaalisen median kanavissa sekä verkkosivuilla. Kokonaisuudesta tiivistetään lyhtydokumenttien sarja, joka julkaistaan kesällä 2026. Projekti huipentuu taiteilijoiden teosten esityksiin tai näyttelyihin Oulujoen suistoalueella Oulun juhlaviikoilla elokuussa 2026.
Delta Life
Delta Life on kansainvälinen nimi elokuussa 2026 Oulujoen suistossa huipentuvalle Delta Life – Kaupunki syntyy suistoon -kulttuuriprojektille. Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkiohjelmaan kuuluvassa projektissa tutkitaan taiteen ja tapahtumisen keinoin, tieteen tutkimustuloksia hyväksikäyttäen, kaupungin ja kulttuurin syntyä vesireiteillä vaaroilta valtamerille ja tehdään sitä näkyväksi. Sähköinen Pohjoinen kulttuurivirta -media on näkyväksi tekemisessä keskeisessä roolissa.
Vuosien mittaan vesireiteiltä kertyvä taiteellinen aines esittäytyy lopulta elokuussa 2026 Oulujoen suistossa Oulun juhlaviikkojen kuukauden aikana tiivistyen Delta Life -spektaakkeliin, joka on Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoden loppukesän huipentuma. Delta Life -kokonaisuuden taiteellisena johtajana toimii muusikko, laulaja-lauluntekijä, kirjailija ja videotaiteilija Jukka Takalo. Delta Life syntyy yhteistyöllä, mukana on Oulun juhlaviikkojen festivaaliverkosto ja laajempi kulttuuritoimijoiden joukko ympäri Oulu2026-aluetta.
Lisätietoa Delta Lifesta: www.oulunkulttuuritapahtumayhdistys.fi/delta-life-kaupunki-syntyy-suistoon/
huhti 16, 2024
Tähän artikkeliin on koottu vinkkejä mahdollisista tuki- ja rahoituslähteistä kulttuuri- ja taidealojen eri kokoisiin projekteihin ja teoksiin, sekä yksityishenkilöille että yhteisöille.
Listaan on koottu huhtikuun 2024 puolivälissä ajankohtaisia tuki- ja rahoitusmuotoja. Huomioithan, että tuorein tieto löytyy aina kunkin rahoituslähteen omista kanavista (Lue lisää -linkit verkkosivuille listauksessa) ja että rahoituslähteitä on myös muita, kuten kaupunkien ja kuntien omat tukimuodot. Artikkelin lopusta löydät myös hyviä linkkejä aiheeseen liittyen.
Rahoituslähteitä ja -hakuja
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Tulossa toukokuussa: hankeavustukset visuaalisten taiteiden, arkkitehtuurin ja muotoilun kehittämishankkeisiin. Yleisesti hakuajoista: Lue lisää >
TelepART Mobility Support Platform -liikkuvuustuki
Suomen Benelux-instituutin TelepART Mobility Support -liikkuvuustuki tarjoaa esiintyville taiteilijoille mahdollisuuksia matkustaa ja esiintyä Suomen ja Benelux-maiden (Belgia, Luxemburg, Alankomaat) välillä. Lue lisää >
Creative Innovation Lab
EU:n Luova Eurooppa -ohjelman haku Creative Innovation Lab -hankkeille tarjoaa tukea kulttuurialoja ja audiovisuaalista alaa yhdistäviin hankkeisiin, joissa luodaan ja testataan innovatiivisia ratkaisuja alan keskeisiin haasteisiin. Hakuaika päättyy 25.4.2024. Lue lisää >
Suomen Kulttuurirahasto
– Maailma näyttämölle -hakuinfo24.4., apurahahaku 10.–31.8.2024. Rahoitusta näytelmien suomentamiseen tai ruotsintamiseen ja niiden tuottamiseen esityksiksi Suomessa. Lue lisää >
– Tulossa myös elokuun haku 10.8. alkaen, haettavaksi tulee liikkuvuus- ja residenssiapurahoja taiteilijoille sekä vuosittain vaihtuvia apurahoja erityiskohteisiin. Lue lisää >
Framen apurahat
Frame Contemporary Art Finland jakaa vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää tukea suomalaisen nykytaiteen kansainväliseen toimintaan. Lue lisää >
Koneen Säätiö: Metsän puolella
Koneen Säätiö etsii monitieteisiä ja -alaisia hankkeita, jotka lisäävät ymmärrystä metsien monista merkityksistä sekä tuovat uusia ääniä ja lähestymiskulmia metsäkeskusteluun. Haku on auki toistaiseksi. Lue lisää >
Culture Moves Europe
Liikkuvuustukea voivat hakea sekä taiteilijat ja kulttuurialan ammattilaiset että residenssit. Saapuneet hakemukset kerätään arviointiin aina kuukauden viimeisenä päivänä. Hakuaika päättyy 31.5.2024. Uusia hakukierroksia tulossa myöhemmin tänä vuonna. Lue lisää >
Oulun Seudun Leader ry
Maaseudun yritys- ja hanketukien haut EU-rahoituskaudelle 2023–27 ovat käynnissä Hyrrä-asiointipalvelussa. Tukia voivat hakea julkis- ja yksityisoikeudelliset yhteisöt, kuten yhdistykset ja järjestöt, esimerkiksi tiedonvälitykseen ja innovaatiohankkeisiin. Rahoituksissa on nyt aiempaa voimakkaampi painotus ympäristö- ja ilmastotoimiin. Lue lisää >
Pohjoismainen Kulttuurirahasto: Opstart ja Globus Opstart+
– Opstart-ohjelmasta tuetaan yhteistyössä tapahtuvaa uusien ja lupaavien projekti-ideoiden kehittämistä, jotta projektien pohjoismaiset tavoitteet voisivat täyttyä. Hakuaika päättyy 24.5.2024. Lue lisää >
– Globus Opstart+ ohjelma tukee käynnistys- ja tutkimusvaiheita projekteissa, joita ei ole mahdollista toteuttaa pelkästään Pohjoismaissa. Hakuaika päättyy 17.5.2024. Lue lisää >
Svenska Kulturfonden
Apurahoja ja avustuksia mm. taiteeseen ja kulttuuriin myös muille kuin ruotsinkielisille hakijoille. Lue lisää >
Jane ja Aatos Erkon säätiö
Jatkuva haku, päätökset neljästi vuodessa. Säätiö tukee avustuksin korkeatasoista, kansainvälistä tutkimusta sekä taidetta ja kulttuuria. Lue lisää >
Pohjoismainen kulttuuripiste
Hakuajat tämän vuoden tukiohjelmille on julkaistu ja ensimmäiset hakukierrokset ovat käynnissä. Haettavissa tai hakuun tulossa muun muassa lyhyt- ja pitkäkestoinen verkostotuki sekä kulttuuri- ja taideohjelma. Lue lisää >
Erasmus+
Tämän vuoden hakukierrokset on avattu. Lue lisää >
Interreg Aurora
Tulossa: Small scale -hankkeiden haku 12.8.–6.9.2024, kehittämishankkeiden haku 9.9.–7.10.2024. Lue lisää >
LISÄTIETOJA AIHEESTA
Pohjola Norden
Pohjoismaisia rahastoja ja tukiohjelmia koottuna. Lue lisää >
Tiedejatutkimus.fi
Tietoa tieteen ja taiteen apurahoista. Lue lisää >
Haeavustuksia.fi
Verkkopalvelu, joka tulee kokoamaan kaikki valtionapuviranomaisten järjestämät valtionavustushaut yhteen paikkaan. Lue lisää >
Säätiöt ja rahastot ry
Suomalaisten apurahanjakajien yhdistys, joka muun muassa jakaa yleistä tietoa säätiöistä sekä ohjeita apurahojen saajille ja maksajille. Lue lisää >
CulturEU Funding Guide
Kulttuurin ja luovien alojen rahoitusopas. Lue lisää >
Funding and Tenders -portaali
Tietoa suorista EU-rahoituksista. Lue lisää >
huhti 10, 2024
“Pohjoisen soundi – populaarimusiikin jäljillä” on digitaalinen, oman mobiililaitteen avulla eri puolilla Oulua koettava tarinareitti. Pysyvä, 10. huhtikuuta julkaistava reitti on osa Oulun seudun matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.
Tunnelmia Oulun Kuusrock-festivaaleilta kesällä 1973. Kuva: Kalevan arkisto
Kymmenen nostalgista lyhyttarinaa kertovat populaarimusiikin ilmiöistä, aalloista, paikoista ja henkilöistä Oulussa. Tarinat on kirjoittanut ja lukee muun muassa Radiopuhelimet-bändistä tuttu muusikko Esa ”Katz” Nissi. Reitin kartalla tarinat sijoittuvat niiden aitojen tapahtumapaikojen läheisyyteen, ja ne voi lukea tai kuunnella.
”Rattori meni nurin, ja rokkarit pölähtivät pitkin kaupunkia”
Pohjoisen soundi -reitin kursailemattomat tarinat kuljettavat Kuusrockista musavideofestareille ja Rauhalasta NuKun diskoihin. Omat tarinansa on myös Rattori-lupilla, metallikaupungilla, Leipätehtaalla, 45 Specialilla, Madetojan musiikkilukiolla sekä paskalla kaupunnilla.
Monet tarinoiden paikoista ja ilmiöistä olivat niiden kirjottajalle Esa Nissille entuudestaan tuttuja. Nissi kuvailee työsarkaansa hyvin kiinnostavaksi, mutta aiheen laajuuden vuoksi myös haastavaksi.
”Oululaisen populaarimusiikin moniulotteisuus oli toki tiedossa. Teema antaisi aihetta laajempaankin tarkasteluun, mutta tarinat haluttiin pitää tiiviinä. Paljon mielenkiintoisia juttuja jouduttiin karsimaan. Se asetti suurimman haasteen kirjoittamiseen”, kertoo Nissi.
Reitillä on Nissin tarinoiden lisäksi myös haastatteluja, jotka vievät kuulijan vielä syvemmälle pohjoisen populaarimusiikin maailmaan. Näkemyksiään ja muistojaan kertovat Kuusrockin perustaja Markku Hänninen, Sentenced-yhtyeen Vesa Ranta, portsarilegenda Jorma Karhumaa, Radiopuhelimien Jarno Mällinen, Mieskuoro Huutajien Petri Sirviö, tapahtuma-asiantuntija Taina Ronkainen, nuorisotyön konkari Paula Kariniemi, 45 Specialin Ilpo ja Roope Sulkala, Madetojan musiikkilukion oppilas Ella Huttunen ja oululaisen underground-kulttuurin asiantuntija Marlene Hyyppä.
Reitti ja kartta on julkaistu Oulu2026.eu/tarinareitit -sivustolla. Reitin ja tarinat voi löytää myös skannaamalla QR-koodin Oulun keskustaan sijoitetuista laatoista. Tarinat ovat itsenäisiä ja ne voi kokea itselleen sopivassa järjestyksessä. Tarinoihin voi myös tutustua edellä mainitulla verkkosivulla.
Pohjoisen soundi -reitin tarinat ovat saatavissa suomeksi, englanniksi, ruotsiksi ja selkosuomeksi. Syventävät haastattelut ovat saatavilla suomeksi ja dubattuna englanniksi. Englanninkielinen sisältö päivittyy ensi viikolla.
Reitti jää katukuvaan koettavaksi ja on osa Oulun matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.
Pohjoisista tarinoista vetovoimaa
“Pohjoisen soundi – populaarimusiikin jäljillä” on Pohjoisista tarinoista vetovoimaa -hankkeen toinen pilotti. Sen sisällöt on tuottanut Filmbutik Oulu.
Hankkeen ensimmäinen pilotti, Tervatarinoiden reitti, lanseerattiin marraskuussa 2023 ja se sai jatkoa lisätarinoilla hiljattain. Hankkeen toteuttaa Oulun kulttuurisäätiö. Tavoitteena on kehittää uusia tapoja, joiden avulla voidaan tuoda teemoitettuja reittejä helppokäyttöisen teknologian keinoin Oulu2026-toteutusalueelle.
Oulu2026-alueen kulttuuriperinnön esiintuominen ja maksuttomien elämyksien tarjoaminen vahvistavat alueen asukkaiden paikallisidentiteettiä arjen ympäristöissä ja luovat myös matkailullista vetovoimaa. Tarinoita on kartoitettu yhdessä asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa. Hanke päättyy huhtikuussa 2024, mutta reitit jäävät elämään. Hankkeen loppuraportti julkaistaan keväällä 2024.
Lisätiedot: Projektipäällikkö Anne Mäkelä, anne.makela@oulu2026.eu, 040 673 5155
huhti 8, 2024
Kirjoittaja on Oulu2026:n toiminnasta vastaavan Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen.
Euroopan kulttuuripääkaupungit ovat vuoden 1992 jälkeen toteuttaneet yli 800 yhteistyöhanketta japanilaisten taiteilijoiden kanssa.
Yhteistyön on mahdollistanut japanilaisten suuryritysten vuonna 1992 perustama EU Japan Fest -organisaatio. Yritykset haluavat rakentaa kulttuuriyhteistyöllä siltoja Japanin ja eurooppalaisten kaupunkien välille. Kulttuurin avulla tutustutaan ja rakennetaan keskinäistä luottamusta, mikä on yritysten välisen yhteistyön edellytys.
EU Japan Festin jäsenet ovat japanilaisia suuryrityksiä, kuten Toyota, Hitachi, Mizuho, Mitsubishi, DNP ja Kikkoman. Organisaation avainhenkilönä ja pääsihteerinä on perustamisesta lähtien ollut herra Kogi. Hän on hoitanut tehtäväänsä vapaaehtoistyönä, kunnia-asiana on ollut käyttää kaikki yritysten antama rahoitus järjestön varsinaiseen tarkoitukseen.
Myös Suomen Tokion suurlähetystö ja Suomen Japanin instituutti ovat mukana yhteistyön rakentamisessa. Suomen Tokion suurlähettiläs Tanja Jääskeläinen osallistui maaliskuun lopulla Tokiossa EU Japan Festin komitean kokoukseen yhdessä Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhosen ja yhteisöpäällikkö Heli Metsäpellon kanssa.
Eu Japan Festin kumppaneita kokoontui Tokioon maaliskuun lopussa.
Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan on tulossa kiehtovia japanilaisten taiteilijoiden toteuttamia teoksia ja elämyksiä. Useita oululaisia taiteilijoita on jo käynyt Japanissa EU Japan Festin rahoittamilla opintomatkoilla tutustumassa japanilaisiin yhteistyökumppaneihin.
Yhteistyöaihiot liittyvät julkiseen taiteeseen, suomalais-japanilaiseen kuoroyhteistyöhön, musiikkiin, tanssiin, ikebanaan ja ruokakulttuuriin.
Piia Rantala-Korhonen
