Oulu on kansainvälisesti tunnustettu teknologiakaupunki, mutta 200 vuotta sitten Oululla oli aivan toisenlainen maine. Se tunnettiin maailman tervapääkaupunkina.
”Kun minulta kysytään Oulusta, kerron aina, että Oulun varakkuuden alkulähde oli terva”, kertoo Helena Petäistö, arvostettu toimittaja, joka toimi puolet elämästään Ranskan-kirjeenvaihtajana MTV:lle. Oulun alueella syntynyt ja kasvanut Petäistö tuntee hyvin tervakaupan historian ja haluaa kertoa siitä myös muille.
Mitä on terva?
Puuterva on öljymäistä ainetta, jota vietiin suuria määriä Oulusta 1800-luvulla. Sitä käytettiin puisten purjelaivojen suojaamiseen ympäri maailmaa. Tervaa tuotettiin mäntyä polttamalla Oulujoen varren kylissä, säilöttiin tynnyreihin ja kuljetettiin Oulun satamaan tarkoitusta varten suunnitelluissa terveveneissä. Satamasta terva jatkoi matkaansa kaikkialle maailmaan.
Tervan kysyntä oli huipussaan 1800-luvulla. ”Maailman suurimmat laivastot, Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltain laivastot mukaan lukien, suojattiin oululaisella tervalla”, Helena Petäistö sanoo.
Vilkastuneen tervakaupan ansiosta Oulusta tuli maailman suurin tervanvientisatama, jonka kauppalaivasto oli 1860-luvulla Suomen suurin.
”Suuren mittakaavan tervakauppa alkoi Oulussa 1850-luvulla”, kertoo Patrik Franzén, jonka työhön Pohjois-Pohjanmaan museossa kuuluvat myös tervaan liittyvät hankkeet.
”Kaupan huippuvuosi oli 1865, jolloin ulkomaille vietiin 80 000 tynnyrillistä tervaa. Yhteen tynnyriin mahtuu 125 litraa puhdasta tervaa.”
Patrik Franzénin mukaan tervakauppa oli äärimmäisen merkittävää alueen taloudelle. Se tarjosi työpaikkoja lukuisille ihmisille, nosti nämä köyhyydestä ja pelasti perheitä nälkiintymiseltä koko 1800-luvun ajan.
Terva ja Oulu2026
Oulun tervakaupan merkitys näkyy Oulu2026:ssa useilla tavoilla. Kulttuuriohjelman lippulaivatapahtumiin kuuluu uudenlainen, monitaiteellinen ooppera nimeltä The Rise of the Tar Kingdom, joka kertoo myyttisen tarinan Oulun historiasta. Oopperan tavoitteena on näyttää kaupungista sen villimpää puolta ja siten houkutella uutta yleisöä oopperan pariin. Teoksen lisäksi suunnitelmissa on järjestää vuoden 2026 aikana useita työpajoja ja näyttelyitä, jotka palauttavat mieliin muistoja tervakaupasta.
”Vuonna 2026 haluamme haistaa tervan ja työstää sitä. Tervan tuoksu herättää vanhat tarinat henkiin”, Patrik Franzén toteaa.
”Suunnitelmissa on työpajoja tervan ja tervatynnyrin valmistuksesta ja ehkä jopa tervaveneen rakentamisesta. Haluamme puhaltaa historiaan eloa.”
Oulun tervakauppa hidastui 1900-luvun alkupuolella, kun teräs korvasi puulankut purjelaivoissa. Helena Petäistö sanoo, että Oulu on siitä huolimatta säilyttänyt erityisen yhteyden tervaan.
”Oulussa sanotaan, että kahvi on mustaa kuin terva. Ja ravintoloissa ja kahviloissa on tarjolla tervajäätelöä. Se on herkkua, usko pois!”
