Ovllá on ensimmäinen kokoillan ooppera, joka kantaesitetään pohjoissaamen kielellä Suomessa. Sen ytimessä on kysymys identiteetistä, häpeästä ja vaikenemisen perinnöstä sekä siitä, miten kieli ja kulttuuri voivat palauttaa yhteyden omiin juuriin.
Kun Tenojoen varrella asuva kirjailija Siri Broch Johansen / Juho-Sire puhuu Ovllá-oopperasta, hänen äänensä pehmenee. Aihe on hänelle äärimmäisen tärkeä ja henkilökohtainen.
”Minulle tämä ei ole vain ooppera. Tarina heijastelee minun ja niin monen muun saamelaisen elämää ja historiaa”, kertoo Ovllán libreton kirjoittanut Johansen.
Hän kertoo kasvaneensa norjaa puhuvana saamelaisena ilman yhteyttä omaan kieleensä.
”Opettelin saamen kielen aikuisena, ja se muutti elämäni täysin. Sen myötä ymmärsin, kuinka syvä vaikutus kielellä ja sen menetyksellä voi olla ihmisen identiteettiin”, hän kuvailee.
Ovllán tarina syntyi Johansenin halusta käsitellä häpeän ja hiljaisuuden perintöä – kokemusta, jota monet hänen sukupolvensa saamelaiset kantavat mukanaan.
”Halusin tuoda suurelle näyttämölle sen, mitä tapahtuu, kun ihminen menettää yhteyden juuriinsa ja miten sanat ja laulut voivat palauttaa sen. Meidän on uskallettava puhua, sillä muuten sama vaikeneminen jatkuu”, Johansen sanoo.
Tärkeä, arkakin aihe
Oulun teatterin suurella näyttämöllä toteutettava Ovllá tehdään yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026-kulttuuripääkaupunkihankkeen kanssa. Maailman ensi-iltansa ooppera saa 16.1.2026.
Oopperan esityskielet ovat pohjoissaame ja suomi. Teos tekstitetään suomeksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja englanniksi ja siinä esiintyy seitsemän solistia, joista viisi on saamelaislaulajia ja -joikaajia.
Oulun teatterin taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio kertoo, että kiinnostus heräsi, kun hän tutustui Norjan Saamelaisten totuus- ja sovintokomission raporttiin. Siitä kasvoi ajatus oopperasta, joka nostaisi esiin saamelaisten kokemaa ylisukupolvista sortoa.
”Teatterina meillä on velvollisuus käsitellä myös arkoja ja ristiriitaisia vähemmistöaiheita. Suurella näyttämöllä meillä on siihen isoimmat resurssit ja vaikutusmahdollisuudet. Oopperalla on taidemuotona hyvin kolonialistinen ja patriarkaalinen historia, jota emme halua tällä teoksella toistaa”, Lehmuskallio avaa.
Kuka on Ovllá?
Ovllá-ooppera kertoo saamelaisten sopeuttamispolitiikasta sekä siitä, kuinka lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin.
Päähenkilö on sopeuttamispolitiikan uhri, fiktiivinen henkilö Ovllá, joka on kadottanut juurensa ja yrittää unohtaa kuka on.
”Lapsuudessa koettu kielihäpeä ja kolonisaation varjo siirtyvät sukupolvelta toiselle, ja hiljaisuus ja häpeä kasvavat osaksi Ovllánkin identiteettiä”, kirjailija Johansen avaa.
Valtioiden systemaattisen syrjinnän seurauksena mies pelkää ja häpeää taustaansa, mikä aiheuttaa sen, ettei hän tahdo puhua pohjoissaamea omalle tyttärelleen.
”Kuten Ovllán ja monen muun saamelaisen kohdalla, vaikeneminen syntyy, kun ihmisiltä riistetään kieli ja yhteys omaan kulttuuriin. Se on kolonialismin perintö, jota me kannamme edelleen kehossamme”, Johansen kertoo.
Lopulta rakkaus herättää päähenkilön palaamaan menneeseen ja etsimään itseään uudelleen.
Joiku ja ooppera jakavat lavan
Ovllán musiikin on säveltänyt Cecilia Damström ja joiut Emil Kárlsen. Teoksen ohjaa Heta Haanperä.
Musiikissa kohtaavat saamelainen joiun perinne ja länsimaisen oopperan muodot, mikä on harvinaista, jopa ainutlaatuista näin suuressa mittakaavassa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa kantaesitetään pohjoissaamenkielinen kokoillan ooppera.
”Näyttämössä on valloittavaa se, miten sama teos voi sekä sivistää, koskettaa että viihdyttää. Hyvin erityinen, henkilökohtainen ja kipeäkin kokemus voi tulla näkyväksi ja jaetuksi”, Lehmuskallio muistuttaa.
Oopperan äänimaisemassa luonnon ääni, hiljaisuus ja joiku kietoutuvat orkesterin sointiin. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia, ja kapellimestareina ovat Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba ja Luosto soi! -festivaalin taiteellinen johtaja Aku Sorensen.
Johansenin mukaan juuri eri taiteiden ja kulttuurien kohtaaminen tekee teoksesta erityisen:
”Joiku ja ooppera jakavat lavan. Se on kohtaaminen, jossa on sovinnon mahdollisuus, ja mukana pilkahtelee ehkäpä myös toivo.”
Historia ja nykyhetki kohtaavat
Vaikka Ovllá on fiktiivinen hahmo, hänen kokemuksensa ovat todellisia ja tapahtuneet Johansenin mukaan jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Ooppera kysyykin: voiko ihminen lakata unohtamasta ja päättää alkaa muistamaan?
Oulun teatterin suuri näyttämö muuttuu Ovllán myötä tilaksi, jossa historia ja nykyhetki kohtaavat. Teos ei pelkästään kerro saamelaisten kokemuksista: se haastaa koko suomalaisen yhteiskunnan katsomaan ja tarkastelemaan omaa menneisyyttään.
”Toivon, että suomalainen yleisö ottaa tämän sydämeensä. Tämä on saamelaisten kokemus, mutta se on myös osa Suomen tarinaa”, Johansen toteaa.
Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovllá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta, ja se avaa Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026.
