Raahen museot ovat ottaneet aimo harppauksia kohti entistäkin elämyksellisempiä museovisiittejä. Tässä pientä esimakua niistä monista mieltä kutkuttavista uutuuksista, joita olemme Oulun kulttuurisäätiön ja Raahen kaupungin tuella jo toteuttaneet!
Tutut raahelaiset rantamaisemat ovat entisaikaan olleet hyvinkin erinäköisiä kuin nykyään ja taipuneet aikojen saatossa monenlaiseen käyttöön: on ollut muun muassa laivaveistämöitä, tervahovi, panimo- ja ravintolatoimintaa ja teollisuutta. Kruununmakasiinimuseon meriosaston esityksessä ”Muutoksia meren rannalla” historialliset valokuvat, arkeologinen tieto ja vanhat kartat raottavat historian verhoa ranta-alueiden käytön suhteen.
Kotiväylällä-pelissä tehtävänä on ohjata purjelaiva Raahen ”redille” eli ankkuripaikalle käyttäen peliohjaimena aitoa ruoria. Varsin todentuntuinen, 1800-luvun lopulle ajoittuva miljöö sekä pelilliset ominaisuudet ovat Mediakeskus Lybeckerin opiskelijoiden käsialaa.
Raahen historian merkittävin teollisuuslaitos, Rautaruukki Oy (nykyinen SSAB:n Raahen terästehdas) on saanut ansaitusti huomion Kruununmakasiinin näyttelyssä. Monipuolisen asiasisällön ohella tehtaan historiaa lähestytään myös huumorin ja pelillisyyden keinoin: teräksen valmistusprosessiin voi tutustua pelaamalla retrohenkistä Tehhään terästä -peliä, joka sekin on opiskelijatyönä toteutettu.
Tarinatorin uudet sisällöt avaavat Raahen menneisyyttä draamallisesti ja mikrohistoriallisesta näkökulmasta. ”Ohittamaton kontrahti” kertoo tositarinan varakkaan porvarin aviottoman tyttären päätymisestä merikapteenin vaimoksi. ”Grevinnan” tarinassa tarkastellaan Raahen kreivittärenä tunnetun merimiehen lesken kamppailua toimeentulosta ilman miehen tuomaa taloudellista ja sosiaalista turvaa. ”Rimadonnien” keskustelu avaa ikkunan naisena sahalla työskentelyyn sahateollisuuden kultavuosina 1930-luvulla. Käsikirjoittaja Satu Kallio on ammentanut historiallisista lähteistä isolla kauhalla ja Raahen Teatterin taitavat tyypit ovat toteuttaneet museon asiantuntijoiden ja käsikirjoittajan vision oivallisesti. Erityisesti kiitämme ohjaaja Jiri-Aleksi Peltokorpea tarinoiden tekemisestä eläviksi!
Pakkahuoneen museon ainutlaatuinen tunnelma ja runsaudellaan ihastuttava interiööri ovat entisellään, mutta museoon on piilotettu lisättyä todellisuutta. Omalla kännykällä tai tabletilla heräävät eloon muutamat valikoidut museo-objektit: 1600-luvun rustobarokkia edustava kirkkoveistos Pyhä Agatha, ”syltpata” eli kilpikonna ja keisari Aleksanteri I:n suudelmaan liittyvä hiuskoru. Intoutuupa kaksi muotokuvissa esiintyvää merikapteeniakin keskustelemaan työasioistaan Leverin (Liverpoolin) satamassa. AR-sisältöjen käsikirjoitukset ovat museon henkilökunnan käsialaa, kuvituksen ovat luoneet Lybeckerin opiskelijat. WTF Design Oy:n it-velhot ovat vastanneet teknisestä toteutuksesta.
Ylpeänä nostan esiin pienen, mutta pontevan museomme sekä ympäröivän yhteisömme osaamisen: kaikki yhteistyökumppanit löytyivät omasta kaupungista. ”Raahesta ollaan ja rahhaa evväänä”, sanottiin purjelaivakaudella vieraaseen satamaan tultaessa. Tänään me raahelaiset toivotamme kulttuuripääkaupunkivieraat lämpimästi tervetulleiksi Raaheen kokemaan menneisyys elävänä, mieltä ja aisteja kutkuttavana elämyksenä!
Raahen museot ovat auki kesällä ma-pe 11-17, la-su 12-16. Tarkemmat tiedot nettisivuiltamme raahenmuseo.fi
Lisätietoja:
Miska Eilola
kokoelma-amanuenssi, Raahen museon OULU2026-hankkeen vetäjä
miska.eilola@raahe.fi p. 040 830 3016
