fbpx

Paikalliset raaka-aineet inspiroivat ainutlaatuisiin ruokaelämyksiin

Winebar Kurkela. Kuva: Keijo Laitala, Oulu.

Oulun Pikisaaren idyllisessä ympäristössä sijaitsee Jussi Kurkelan ja Jenny Kurkelan luotsaama Wine Bar Kurkela. Sesonginmukaisesta ja alati uusiutuvasta ruoasta pääsee nauttimaan Vanhan Villatehtaan tiloissa.

Wine Bar Kurkela seuraa heidän aikaisemman ravintolansa, Ostroferian, jalanjäljissä. Vaikka Ostroferia on Jussi Kurkelan mukaan nyt luovalla tauolla, sen aikana kehittyneet toimintatavat ja ydinajatus säilyvät myös Wine Bar Kurkelan mukana.

“Perusajatus on ollut aina arvomaailmat ja se miten asiat tehdään eettisesti oikein. Tutkittiin sitä ajatusta, että miten löydämme tulevaisuutta varten uusia, eettisempiä ja kestävämpiä tapoja toimia. Se vaikutti esimerkiksi tekniikoihin ja raaka-aineisiin, jätimme esimerkiksi tekniikoita pois jos niistä tuli hävikkiä tai jos hävikkiä tuli, sille piti löytää joku käyttö.”

Ostroferia aloitti toimintansa vuonna 2016 ja jäi tauolle pari vuotta sitten. Wine Bar Kurkela on nyt neljättä vuotta toiminnassa. Lokaatio Pikisaaressa oli yrittäjäpariskunnalle haaveiden täyttymys.

“Olemme molemmat asuneet aikanaan Pikisaaressa ja aina unelmoineet, että tänne saisi laittaa oman ravintolan.”

Pikisaaressa Kurkela toimii kulttuurin ympäröimänä. Ravintolan tiloissa on jonkin verran paikallisten taiteilijoiden teoksia ja tulevaisuudessa tavoitteena olisi tuoda taide ja kulttuuri vahvemmin osaksi myös ravintolan miljöötä.

 

Lähiruoka tuo ratkaisuja

Lähiruoka ja paikallisuus ovat olleet Kurkelan toiminnan keskiössä alusta asti. Ostroferian perustamisen jälkeen Kurkela kuvailee tulleensa sellaiseksi kokiksi, joka etsii jatkuvasti jotakin uutta.

“Lähiruoasta löytyy se joku uusi, sieltä ne vastaukset löytyvät, muuten on hankala saada oikeasti tuoretta raaka-ainetta käsiin.”

Lähiruoka tarjoaa Kurkelan mukaan mahdollisuuksia löytää uusia ratkaisuja tulevaisuutta varten. Toimintatavat ja tekniikat ovat kehittyneet keittiössä ajan saatossa, esimerkiksi nykyään Kurkela hakee vaikkapa kalansa suoraan satamasta, jotta se on mahdollisimman tuoretta sekä säilyy pitempään. Täysin paikallisten raaka-aineiden kanssa toimiessa on myös omat haasteensa, jotka Kurkelan keittiössä on ratkaistu luovalla tavalla.

Makuseikkailu 2022

Winebar Kurkela. Kuva: Sirpa Hanhela-Perttunen

“Sesongit ovat lyhyitä ja sesonki pitää keksiä myös talveksi, joten sen takia opettelimme säilömään, pikkelöimaan, fermentoimaan, kuivaamaan ja suolaamaan. Olemme sitä kautta löytäneet uusia tekniikoita ja uusia makuja sekä uusia tapoja ratkaista eteentulevia ongelmia, se on ollut meille tosi iso asia.”

Kurkela uskoo läsnäolon ja omaan kulttuuriin sekä ympäristöön tutustumisen olevan oleellisen tärkeää jokaiselle kokille. Ainutlaatuisia raaka-aineita löytyy joka puolelta, myös Oulusta ja tämän myötä ruoan täytyisi maistua joka paikassa erilaiselta, oman alueensa makuiselta.

“Jokainen läsnä oleva kokki ajattelee, että se paikka missä asuu on hienoin paikka asua. Siinä oppii kaiken mitä ympärillä tapahtuu. Ne ihmiset, jotka ovat läsnä omassa kulttuurissaan ja kokkaamisessaan mieltävät sen oman syntymäpaikan parhaaksi ja se pätee myös täällä. Väitän, että tämä on maailman paras paikka kokata minun mielestäni.”

 

 

Filmiapaja-suurprojekti huipentui tuotantotuen jakoon 13 teokselle

Audiovisuaalisen alan, kirjailijoiden ja käsikirjoittajien osaamista Pohjois-Suomessa yhdistävä Filmiapaja-projekti huipentui 4.10.2024 järjestettyyn pitchaustilaisuuteen. Oulussa esiteltiin 20 Filmiapajassa kehiteltyä hankeideaa, joiden joukosta valittiin rahoitettavaksi 13 uutta kotimaista av-alan tuotantoa. Yhteensä tuotantotukea oli jaossa 360 000 euroa.

Oulu2026-ohjelmajohtaja Samu Forsblomin, ohjaaja Selma Vilhusen ja kehitystuottaja Petri Kemppisen muodostama raati valitsi kahdenkymmenen esitellyn hankkeen joukosta rahoitettaviksi Miina Alajärven ”Raplandin”, Antti Haasen ”Kierrätyskuninkaan”, Lassi Hautamäen ”Hameen”, Avi Heikkisen ”Valotusajan”, Heikki Huttu-Hiltusen ”Ihmismetsästäjät”, Anne Laurilan ”Mrs. C:n”, Marjo Ollilan ”Kotiin ei saa mennä”, Kirsikka Paakkisen ”Sietokyvyn rajoilla”, Tomi Tuikkalan ja Katariina Vuoren ”Todistajan” sekä Silja Tuovisen ”Avalanchen”.

Yhteiskuvassa rahoitusta saaneet tekijät sekä etualalla valintaraati ja läänintaiteilijat. Kuva: Sari Ilmola

Lisäksi kolmasosa Oulun kulttuurisäätiön myöntämästä rahoituksesta jaettiin Filmiapajan osallistujien suljetun lippuäänestyksen perusteelle Miina Alajärven ”Raplandille”, Liisa Louhelan ja Jenni Räinän ”Tuulenpyytäjille”, Sami Mustosen ”Pikatsulle ja Bätmänille” sekä Kari Toiviaisen ”Asuntolan Lauralle”.

– Halusimme tällä äänestyksellä korostaa vertaisarvioinnin ja verkostoitumisen merkitystä, toteaa läänintaiteilija Janne Niskala.

Esiraadin valitsemat hankkeet jaettiin neljään kategoriaan: pitkiin fiktioihin, pitkiin dokumentteihin, tv-sarjoihin sekä lyhytelokuviin/mediataiteeseen. Kustakin kategoriasta esiteltiin viisi teosta.

Raadin mukaan esiteltyjen teosten taso oli korkea. Niitä on kehitetty runsaan vuoden ajan Filmiapajan työpajoissa, käsikirjoitusapurahoilla ja teoskohtaisten sparraajien avulla.

Yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista Pohjois-Suomessa

Alkuvuonna 2023 Filmiapajaan valittiin 72 tekijää, jotka edustavat audiovisuaalista alaa tai kirjallisuutta.

– Tarkoituksena oli synnyttää aitoa yhteistyötä alojen tekijöiden välille, kertoo läänintaiteilija Janne Rosenvall.

Hankkeeseen osallistuneet ovatkin kiitelleet Filmiapajan yhteisöllistä mallia. Rovaniemeläinen elokuva- ja TV-ohjaaja sekä käsikirjoittaja Jussi Hiltunen painottaa:

– Toivon samankaltaisia hankkeita tänne pohjoiseen myös jatkossa. Tekijöille on tärkeää verkostoitua ja päästä jakamaan omia projekteja muiden tekijöiden kanssa, ja Filmiapaja oli loistava hanke juuri tähän tarkoitukseen.

Moni Filmiapajaan osallistunut löysi hankkeen aikana uusia mahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneita taiteensa tekemiselle.

– Filmiapajassa olen oppinut lyhyessä ajassa todella paljon av-alasta, rahoitusmalleista, käsikirjoittamisesta ja siitä, millaisen tien idea kulkee päätyäkseen tuotantoon. Olen myös tavannut innostavia ihmisiä ja saanut laajempaa perspektiiviä siihen, miten moninaisia ja näkemyksellisiä taiteellisia juttuja pohjoisessa Suomessa tai pohjoiseen liittyen on tekeillä, kertoo hailuotolainen kirjailija Liisa Louhela.

Filmiapajan aikana kehitellyistä teoksista koottiin myös satasivuinen katalogi, jossa osallistujat pääsevät esittelemään itseään ja hankettaan.

Filmiapaja on Taiteen edistämiskeskuksen ja Oulun kulttuurisäätiön yhteinen, Pohjois-Suomeen kohdistuva kehittämisprojekti, jossa läänintaiteilijat Janne Niskala ja Janne Rosenvall ovat luotsanneet 72 AV-alaa ja kirjallisuutta edustavaa tekijää luomaan uusia, rahoitettuja tuotantoja.

Tarinoiden viemää -taidenäyttely juhlii kuurojen kulttuuria

Tarinoiden viemää on viittomakielisten, kuurojen ja kuulonäkövammaisten taiteilijoiden yhteisnäyttely. Se järjestetään osana Oulun kansainvälistä Värikäs kieli -kuurojen viikkoa. Näyttely on avoinna 28.9. – 26.10. ti-pe 12–18 ja la 10–16. Paikkana on Pikigalleria, Pikisaarentie 15 B1, 2. krs. Näyttelyyn on vapaa pääsy. 

 

 

Värikäs kieli -tapahtumissa tuomme esiin viittomakielistä kulttuuria sekä moninaisia tapoja luoda taidetta, ilmaista itseään ja kommunikoida keskenämme.  

”Juhlistamme kuurojen yhteisöjen rikasta kulttuuriperintöä viittomakieliemme ja kulttuuriemme kautta. Kuurojen kulttuuriin kuuluu käyttäytyminen, perinteet, uskomukset, arvot, historia, huumori ja taide, jotka ovat osa kuurojen yhteisöjä. Olemme ylpeitä kielellisistä ja kulttuurisista identiteeteistämme.” 

 

Näyttelyn avajaiset

 

Tarinoiden viemää -näyttelyn avajaisia vietettiin lauantaina 28.9. klo 12.00. Erikoisvieraana esiintyi KAHONE on uuden sukupolven musiikintekijä, jonka musiikissa yhdistyvät EDM:n, popin ja Eurodancen vaikutteet. Huolimatta kuulo-näkövammastaan, KAHONE on kunnianhimoinen artisti, joka sanoittaa suurimman osan kappaleistaan itse. “Hyvä biisi ei synny ilman vahvaa lyriikkaa.” 

 

Taiteilijat: 

 

Mariella Anttila 

 

“Kaiken kauneuden tykkääjä ja tekijä. Tällä hetkellä teen makrame-käsitöitä kotien seinille sydämellä”.

Jussi Rinta-Hoiska 

 

”Olen Jussi Rinta-Hoiska, syntynyt kuurona. Aloitin valokuvaamisen vuonna 2005, opiskeltuani Kymenlaakson opistossa valokuvauslinjalla. Opintojen jälkeen olen tehnyt töitä itseoppineena valokuvaajana, yli 15 vuoden ajan. Minulla on työkokemusta erilaisista kuvaustilanteista, häävalokuvauksista urheilukuvauksiin ja kulttuurialalta laajemminkin sekä olen pitänyt valokuvanäyttelyitä.

Kaikki alkoi siitä, kun luin pienenä paljon kirjoja. Tai oikeastaan en lukenut, vaan katselin kirjojen kuvia. Kahlasin läpi Aku Ankkoja, valokuva-albumeja, kirjaston kuvallisia kirjoja, merirosvotarinoita ja kaikkea muuta. Minuun vetosi jo silloin – ja vetoaa yhä – vahva kuvakerronta, joka herättää katsojassa ja lukijassa erilaisia mielikuvia.

Käytän tänäkin päivänä tällaista kuvakerronnan tekniikkaa omissa töissäni. Tämä kiinnostus kuvakerrontaan on muuttunut vuosien myötä syvällisemmäksi. Minua kiinnostavat symbolit ja merkitykset, joita kuvilla voidaan välittää. Valokuvien tulkinta voi olla kuin unien tulkintaa.”  

 

Lauri Lehenkari 

 

“Nimeni on Lauri Lehenkari, ja olen itseoppinut puupiirrosten, linokaiverrusten, puutöiden ja valokuvauksen harrastaja. Olen ollut kiinnostunut luovasta tekemisestä lapsuudesta asti. 

Olen luontoihminen ja hankin inspiraationi luonnosta ja unimaailmasta. Tykkään käyttää töissäni kierrätysmateriaaleja, jolloin materiaalin elinkaari jatkuu. 

Teen puukaiverruksia vapaa-ajallani. Pidän pikkutarkasta työskentelystä, ja kaiverrus onkin hidas prosessi, josta nautin. 

Käytän puupiirroksissa mahdollisuuksien mukaan ekologisia materiaaleja ja pyrin aina luomaan omaperäisiä ideoita.” 

 

 

 

Jenni Peltoniemi 

 

“Olen Jenni Peltoniemi Tampereelta. Olen viittomakielinen ja minulla on usher. Kotona minulla on lemmikkinä kissa. 

Pidän luonnossa liikkumisesta. Olen aina pitänyt piirtämisestä ja maalaamisesta, pienestä lapsesta asti. 

Olen artesaani ja opiskellut taiteilua kansalaisopistossa erilaisilla kursseilla. 

Taiteen tekemiseen ideat vain juolahtavat mieleen, en tietoisesti “valitse” niitä. 

Taulut näyttelyyn valitsin tämän hetken omista suosikeistani.” 

 

Heikki Tapio 

 

Koristeveistäjä ja puuseppä 

Koristeveistotaiteilija

 

Maarit Ylitalo 

 

“Olen kuvallisen ilmaisun artesaani Maarit Ylitalo ja kotoisin Oulusta. 

Teen erilaisia julisteita ja niihin logoja. Julisteissa on viittomakielisiä merkkejä. Teen myös pleksi- ja metalliteoksia. 

Olen harrastanut taiteen tekemistä ala-asteelta lähtien. Taiteen avulla voin ilmaista viittomakielistä maailmaa ja voisin tuoda viittomakielisen maailman lähemmäksi kuulevien maailmaa.” 

 

 

 

 

 

 

Kesäillan kattaus hurmasi Hallituskadulla

Valkoiset pöytäliinat, mahtavat kukka-asetelmat ja noin 1300–1500 ihmistä. Oulu2026:n Arctic Food Lab järjesti toista kertaa kaikille avoimen ja maksuttoman ruokatapahtuman, Viime vuodesta pöydän mitta kolminkertaistui, ja paikalle saavuttiin hyvissä ajoin istumapaikkojen saamiseksi. Tapahtumaa vietettiin klo 17–22, ja illan aikana kuultiin myös live-musiikkia eri tyylilajeilla.

Kauniista kukka-asetelmista vastasivat OSAO:n floristiopiskelijat. Kuva: Kevin Kallombo

Yhteisöllinen tapahtuma tehdään yhteistyössä Oulun liikekeskuksen sekä lähialueen yrityksien ja muiden toimijoiden kanssa. Tapahtuma-alueella oli ruokapisteitä, joista vastasi muun muassa lounasravintola Makoisa, Cocktail Company sekä Oulun liha- ja kalakauppa. Tarjonta oli monipuolista. 75-metrisen yhteisen pöydän kruunasi OSAO:n floristiopiskelijoiden loihtima koko pöydän mittainen kukka-asetelma. Saman oppilaitoksen opiskelijat osallistuivat ruokatarjontaan uudella rössyramen-annoksellaan. Kesäillan kattaus saa tulevaisuudessakin jatkoa: se tulemaan yksi ruokakulttuuriin liittyvistä päätapahtumista Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotena 2026!

Ajoissa paikalla

Heti viideltä pöydän ääreen saapui myös Terhi Heikkilä. Hän asetteli pöydälle kahdet lautaset, aterimet, lasit ja servetit.

”Odotan illalta yhteisöllisyyttä, rentoa yhdessä oloa ja kesäistä tunnelmaa.”

Heikkilä kuuli kesäillan kattauksesta jo viime vuonna, mutta istui pöydän ääressä ensimmäistä kertaa. Nyt pöytä on katettu pian saapuvalle ystävälle ja yhteisenä ateriana on itse tehtyjä täytettyjä lettuja, croissanteja sekä salaattia ja mustikoita.

Terhi Heikkilä saapui paikalle ajoissa varmojen paikkojen saamiseksi ja kattoi pöydän valmiiksi pian saapuvalle ystävälle. Kuva: Kevin Kallombo

Live-musiikkia

Illan musiikkitarjonnan aloitti Madetojan musiikkilukion bändi, Escapism. Rokahtavan kokoonpanon fanijoukko kehui bändiä mielettömän taitavaksi. Muita esiintyjiä Rotos ry:n lavalla olivat Antti A, Rakas Paheeni, Hennicki ja Edunvalvojat. Kattauksen toisessa päässä, viehättävän Konsta-vaunun edustalla saatiin nauttia mm. 18 henkisen kansanmusiikkiyhtyeen Orivesi All Starsin soitannasta.

Jokaiselle jotain

Kello kuudelta Hallituskadun pöytä oli täynnä, muutamia aukkoja lukuun ottamatta. Pöydissä näkyi erilaisia ruokia ravintoloista tai kotoa tuotuina. Paikalla pystyi nauttimaan myös pienempää purtavaa kuten Tuula Mikkonen ja Reijo Mikkonen esimerkillään näyttivät. He olivat tulleet tapahtumaan jälkiruualle jo syödyn syntymäpäivä aterian päätteeksi.

Syntymäpäiväsankari Reijo Mikkonen ja Tuula Mikkonen nauttivat torstaina Höyhtyän Elotori tapahtumasta ja kesäillan kattauksesta. Kuva: Kevin Kallombo

”Tälläiset tapahtuvat piristävät ja näitä voisi olla ympäri kesän!” Kertoo Reijo Mikkonen.

Kesäillan kattaukseen saapui myös Jonne Siekkinen sekä Eemeli Vaara. 75- metrinen pöytä herätti ystävysten mielenkiinnon ja burgerit maistuivat. He kehuivat tunnelmaa mahtavaksi ja lähtevät innolla jatkamaan iltaa tapahtumia ja ihmisiä täynnä olevaan Ouluun.

Jonne Siekkinen ja Eemeli Vaara olivat mielissään ohjelmantäyteisestä päivästä. Kuva: Kevin Kallombo

Ympäri Oulua järjestettyjen tapahtumien järjestäminen ilahdutti ja liikutti ihmisiä. Arviolta jopa 30 000 ihmistä osallistui jo alkuillasta keskustassa järjestettäviin tapahtumiin.

Tapahtumasta saadun palautteen sanoin, Oulu oli ihmisten kaupunki tämän illan.

Kesäillan kattauksessa koettiin ja ikuistettiin paljon ihastuttavia hetkiä ja kohtaamisia. Kuva: Kevin Kallombo

Oulu2026 & Arctic Food Lab kiittävät kaikkia kävijöitä ja kumppaneita: Oulun Liikekeskus, Rotos ry, OSAO: floristiopiskelijat ja Opetusravintola Hilikku opiskelijoineen, Lounasravintola Makoisa, Terwa Foodtruck, Osuuskunta Yrttiaika, Oulun Liha- ja kalakauppa, Chocosomnia, Oulun maa- ja kotitalousnaiset, Cocktail Company, Suomi-Venäjä-seuran Oulun osasto, Rällä & Konsta, Kulttuuriosuuskunta Ilme, Nuorten taide- ja mediapaja, Sally’s Vintage Shop, Hallituskadun Kotipizza, ravintola Gaia, Samba Cafe, Underground Store sekä Pelimies.  

Olemme Oulu Priden ylpeä yhteistyökumppani!

Pride-viikolla 29.7.–4.8. tapahtuu Oulussa kaikkea ihanaa, ja mekin olemme monessa mukana!
Kulkueeseen ja pääpäivään pääsee valmistautumaan torstaina 1.8. sarjakuva- ja kylttityöpajassa.

Sarjakuva- ja kylttityöpaja

Torstaina 1.8. klo 14–18
Oulu2026 Showroom, Torikatu 18 katutasossa

Tule valmistautumaan Pride kulkueeseen Emilia Laatikaisen vetämässä työpajassa. Laatikainen (they/them) on oululainen sarjakuvataitelija ja kuvataiteen opettaja. Laatikaisen sarjakuvateos Ei ois susta uskonu (Suuri Kurpitsa, 2023) voitti Sarjakuva-Finlandian vuonna 2024.

Klo 14–18: Maalataan kylttejä lauantain kulkuetta varten! Työpajan aikana voit myös tulla jututtamaan meitä Euroopan kulttuuripääkaupunkivuodesta. Paikalla on Yhdenvertainen Oulu2026- tiimiläisiä.

Klo 15–16.30: Tehdään omanlaista sarjakuvaa Emilia Laatikaisen ohjaamana. Työpaja toimii non-stop-periaatteella, eli voit viipyä työpajassa sinulle sopivan hetken verran. Rennossa työpajassa voit kokeilla sarjakuvan tekoa piirtäen tai esimerkiksi maalaamalla sarjakuvamuotoisen pride-kyltin kulkuetta varten.

Tarvikkeita niin kylttien kuin sarjakuvien tekoon löytyy paikan päältä. Voit halutessasi tuoda omat tarvikkeet mukanasi, sillä materiaaleja on tarjolla rajallinen määrä. Työpaja on pääsymaksuton ja kaikille avoin. Tilaan on esteetön pääsy.

Oulu Pride kulkue ja Puistojuhla

Kulkue 3.8. klo 12–14 ja Puistojuhla klo 14–19

Oulu2026 osallistuu kulkueeseen omana blokkinaan, ja kaikki Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden omakseen kokevat ovat oikein tervetulleita mukaan kävelemään Oulu2026-bannerin alla! Kulkue kokoontuu Kuusisaaressa klo 12 alkaen, ja palaa Kuusisaareen Puistojuhlatunnelmiin klo 14. Löydät meidät myös Puistojuhlasta; tule teltalle juttelemaan ja laittamaan päheä Oulu2026-siirtotatuointi sateenkaaren väreissä.

Lisätietoja Oulu Priden verkkosivuilla.

Oulu Pride -kulkueen tunnelmia vuodelta 2019. Kuva: Sanna Krook

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sarjakuva- ja kylttityöpajassa mukana Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke.