huhti 19, 2024
Kulttuurin saavutettavuus ja saavutettavuuden aktiivinen edistäminen on välttämätön osa Oulu2026:n kulttuuri-ilmastonmuutosta. Lue kokemusasiantuntijamme Terttu Kukkosen kirjoitus Oulun keskustan galleriakierroksesta sekä yhteistyökumppaneittemme ajatuksia ja suunnitelmia kulttuuritilojen esteettömyyden edistämiseen.
Invalidiliiton osallisuusbarometri osoittaa, että tilojen ja harrastuspaikkojen esteellisyys on suurin este osallistua kulttuuripalveluihin.
Jokaisella on oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, ja esteiden poistaminen edellyttää ennen kaikkea ymmärrystä ja tietoa. Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke toteuttaa kulttuurikohteiden esteettömyyskierroksia ymmärryksen ja tietoisuuden lisäämiseksi.
Pidämme erityisen tärkeänä, että yhdessä kulttuuritoimijoiden kanssa nostamme esiin haasteita ja kehittämistarpeita sekä pohdimme yhdessä, mitä voimme tehdä esteettömyyden parantamiseksi. Esteettömyys on kaikkien vastuulla. Jokaisella konkreettisella teolla on merkitystä! Pienikin muutos voi vaikuttaa siihen, pystyykö jokainen nauttimaan taiteesta yhdenvertaisesti tai ainoastaan sen verran, mitä näkee gallerian ikkunasta.
Kokemusasiantuntija Terttu Kukkonen Kulttuuritalo Valveella:
“Suuntasimme ystävänpäivänä 14.2.2024 Oulun keskustan gallerioihin lunta tuiskuttavassa pakkassäässä kartoittamaan esteettömyyden toteutumista taidegallerioissa.
Kulttuuritalo Valveelle pääsi esteettömästi. Ovet avautuvat automaattisesti. Musiikki tervehti tulijoita. Aula on esteetön, samoin Valvesalin naulakkotila. Valvesalissa pyörätuolipaikat sijaitsevat ensimmäisen katsomorivin edessä.
Kiersimme vanhojen poliisisellien ja säilytetyn putkan tiloissa olevassa PHOTO NORTH – Pohjoinen valokuvakeskuksessa. Viereinen Valvegalleria on myös osin maan tason alapuolella. Luiskat ovat aikakautensa tuotteita. Kaltevuus vähän liian jyrkkä ja kaiteet osin puutteellisia. Kiitos sähkömagneettisten jarrujen kulku sähköpyörätuolilla onnistuu. Manuaalisesti kelattavalla pyörätuolilla liikkujalla pitää olla hyvät käsivoimat tai avustaja mukana turvallisen kulun varmistamiseksi.
Vanhan poliisitalon (1884) tilat on yhdistetty todella hyvin ja tyylikkäästi uudempaan puoleen. Kolmannessa kerroksessa oleviin tiloihin pääsi taitavasti toteutettua taittoluiskaa pitkin. Kaiteet turvasivat kulkua. Kapeat vanhat ovet piti kävelevän avata, kynnyksiin oli laitettu hyvä kynnysluiska. Samoin tanssisaleihin pääsi vanhan hirsikynnyksen yli hieman korkeamman kynnysluiskan avulla. Toisen kerroksen oviaukkoihin oli tehty kiinteät puiset kynnysluiskat. Hyvin toteutettua esteettömyyttä.”
Valveen tanssisalin ovella tarpeeksi korkea luiska hirsikynnyksen ylittämiseen.
Kulttuuritalo Valveen vs. tuotantopäällikkö Ville-Mikko Sikiö:
”Olemme tunnistaneet kulttuuritalo Valveen haasteet esteettömyyden näkökulmasta. Vanhassa kiinteistössä haasteita on paljon ja suurempia rakenteellisia muutoksia kuten galleriatilojen luiskia, WC-tilojen sijoitusta sekä kapeita oviaukkoja päästään parantamaan vasta Valveen peruskorjauksen yhteydessä aikaisintaan vuonna 2027.
Esteettömyys ja siihen pyrkiminen on meille kuitenkin tärkeää ja peruskorjauksen hankeselvityksen yhteydessä Valveelle on tehty esteettömyyskartoitus. Pyrimme tekemään kartoituksen pohjalta esteettömyysparannuksia yhteistyössä kiinteistön omistavan Oulun Tilapalveluiden kanssa jo ennen suurempaa remonttia.
Talven aikana olemme tehneet muutoksia palvelupisteiden tiskeihin ja luukkuihin sekä Valvesalin lämpiön naulakoihin ja niillä asiointi on nyt esteettömämpää. Uudistimme myös Valveen opasteita, penkkejä ja tuoleja sekä lisäsimme viittaopasteita.
Suunnittelimme muutoksia yhteistyössä Oulun vammaisneuvoston kanssa ja saimme sieltä valtavasti tärkeää neuvoja, apua ja ohjeistusta. Työ esteettömyyden eteen jatkuu asteittain ja on todella mukava kuulla, että käyntikokemus oli jo nyt positiivinen.”
Kokemusasiantuntija Terttu Kukkonen Galleria MABD:ssa:
“Kierroksellamme kävimme muissakin gallerioissa. Niihin en päässyt sähköpyörätuolilla.
Galleria MABD:ssa on ulko-ovella metallikynnys. Sisäänpääsyä helpottaisi kynnysluiska. Se olisi helppo lisätä tänä vuonna 100 vuotta täyttävän komean Kolmiotalon päässä sijaitsevaan upeaan galleriaan.
60-luvulla tällä samalla paikalla oli taidemuseo. Siellä kävimme innostavan opettajamme Mirjam Kinoksen ohjaamana silloisesta Oulun Yhteislyseosta. Nyt virisi toive päästä luiskan avulla jälleen sinne taiteen äärelle.”
Galleria MABD oviaukon metallikynnys estää sähköpyörätuolilla sisäänpääsyn.
Galleria MABD:n galleristi Hanna Manninen:
“Esteettömyys ja taiteen saavutettavuus ovat meille tärkeitä. Pienillä asioilla voi olla suuri merkitys. Haluamme sen vuoksi esimerkiksi kertoa jo etukäteen näyttelyvieraillemme gallerian etuoven kynnyksestä. Tieto siitä löytyy info-sivulta kotisivuiltamme.
Gallerian etuoven kynnyksen yli pääsee helposti lastenvaunuilla, rollaattoreilla ja manuaalisesti kelattavilla pyörätuoleilla. Sähköpyörätuolin toiminnallisuuksia en ole aikaisemmin hoksannut harkita, mutta onneksi siirrettävällä kynnysluiskalla voimme korjata tämän tilanteen, jotta myös sähköpyörätuolilla pääsee muuten esteettömään galleriatilaan.
Kiitos Tertulle hoksautuksesta ja hyvästä keskustelusta esteettömyydestä!”
Kokemusasiantuntija Terttu Kukkonen Galleria 5 ja Taidelainaamo ARTossa:
“Galleria 5:n ja Taidelainaamo ARTo:n edessä kadulla on 2–3 porrasta (Kuva 3) ja lisää portaita sisäänkäynnin jälkeen. Vaikea korjata, rakennus on vanha ja ahdas. Portaista kannattaa mainita esittelysivuilla.”
Galleria 5 portaat kadulla ja lisää portaita heti sisällä.
Oulun Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Satu Alajoki:
“On valitettavaa, että tilamme eivät ole esteettömät. Kaikilla tulisi olla yhdenvertaiset oikeudet pääsyyn taiteen äärelle. Olemme jo aiemmin selvittäneet yhdessä Oulun kaupungin Tilakeskuksen kanssa pyörätuoliluiskan asentamista kiinteistöön, mutta se on todettu mahdottomaksi. Talo on suojeltu ja kadun varrella.
Toiveenamme on, että voisimme lähivuosina laajentaa näyttelytilojamme samassa kiinteistössä. Silloin luiskan asentaminen voisi onnistua sisäpihan sisäänkäyntiin ja pienin muutoksin myös sisätiloista voisi todennäköisesti saada esteettömät.”
Kokemusasiantuntija Terttu Kukkonen:
“Ystävänpäivän galleriakierroksella pääsin vain yhteen kohteeseen kevyellä 26-kiloisella kokoon taittuvalla sähköpyörätuolilla. Iso sähköpyörätuolini painaa 125 kiloa. Kummallakaan ei voi keulia eikä kulkea portaissa.
Kulttuuritalo Valve on oiva esimerkki vanhan ja uuden yhdistämisestä esteettömyys huomioiden. Valveen nettisivuilla on kattavasti kerrottu eri tilojen esteettömyydestä. Hissin mitat ja INVA-wc:n sijainti mainitaan myös. Tulijaa rohkaistaan ottamaan yhteyttä ja pyytämään tarvittaessa apua. Tämä kaikki kertoo halusta tarjota kulttuurielämyksiä myös liikuntaesteisille. Muiden gallerioiden edustajat olivat halukkaita parantamaan esteettömyyttä, ja he pahoittelivat nykyistä tilannetta. Tavoitteena on taidegallerioiden esteettömyyden toteuttaminen aste asteelta. Toimiva esteettömyys hyödyntää kaikkia vierailijoita.
Parhaiten esteettömyys toteutui Kuttuuritalo Valveella. Valveen Esteettömyystietoa tilakohtaisesti -sivuilla on hyvät tiedot saatavilla. Kulttuurikierroksemme jatkuvat.”
Mukana kierroksesta kaupungin esteettömyysasiantuntija Leena Huovinen, Henrik Skarevik koordinaattori ja Antonio Dias työharjoittelija, Yhdenvertainen Oulu2026, Terttu Kukkonen kokemusasiantuntija OUKALI ry.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
huhti 9, 2024
Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke edistää taide- ja kulttuuriorganisaatioiden yhdenvertaisuutta vahvistamalla heidän strategiatyötään.
Kajaanin taidemuseo osallistuu hankkeen pilottiin, jonka tavoitteena on arvioida ja päivittää taidemuseon saavutettavuussuunnitelmaa sekä kehittää uutta osallisuuden toimintamallia.
“Uskomme vahvasti strategiatyöhön, joka tukee yhdenvertaisuuden kehittämistä taide- ja kulttuuritoimijoiden jokapäiväisessä työssä. Siksi näemme erittäin tärkeänä, että yksi piloteistamme keskittyy yhdenvertaisuussuunnitteluun”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen.
“Yhdenvertaisuussuunnitelma on hieno työkalu, johon jokaisen työntekijän on mahdollisuus osallistua. Näin työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen tulee osaksi osana organisaation yhdenvertaisuustyötä.”
“Tämä edellyttää, että suunnitelmien luomiseen ja arviointiin osallistuvat johtoryhmien lisäksi kaikki työntekijät, ja jokainen työyhteisön jäsen tietää, mikä on hänen roolinsa yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttamisessa. Tärkeintä on, että suunnitelma on koko ajan läsnä työntekijöiden arjessa”, Litewka-Anttolainen korostaa.
Koko henkilökunta mukana muutoksessa
Kajaanin taidemuseo on laatinut saavutettavuussuunnitelman vuosille 2017 – 2022. Prosessissa olivat mukana Kulttuuria kaikille -palvelun asiantuntijat Outi Salonlahti ja Sari Salovaara. Suunnitelman toimenpiteitä työstettiin kolmessa työpajassa, joihin osallistui koko taidemuseon henkilöstö.
Nyt yhteistyössä Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen kanssa pilotoidaan suunnitelman arviointia ja päivittämistä. Kajaanin taidemuseo on hyvä esimerkki siitä, että osallisuus Oulu2026-kulttuuriohjelmassa voi olla kulttuuripalvelun kehittämistä kulttuuri-ilmastonmuutoksen tavoittein.
“Olemme olemassa kävijöitä varten ja haluamme tehdä taidemuseon saavutettavammaksi jokaiselle”, sanoo museonjohtaja Pirjo Immonen.
Kulttuurihyvinvointi voi tapahtua vain, kun ihminen pääsee osallistumaan kulttuurin tekijänä tai kokijana. Tähänkin saavutettavuustyö tähtää.
“Henkilökuntamme on innostunut, ja kaikki työntekijät ovat mukana tekemässä yhdessä muutoksia arkityössä”, Immonen iloitsee.
“Olemme nyt päivittämässä saavutettavuussuunnitelmaamme niin, että saamme konkretiaa käytäntöön”, museonjohtaja Pirjo Immonen sanoo.
Koko taidemuseon työyhteisö eli Ulla Härkönen, Pirjo Immonen, Kaisu Korhonen, Minna Kärki, Lassi Niiranen, Jukka Nissinen, Maija Räihä osallistui kahteen työpajaan. Vetäjinä toimivat Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen ja koordinaattori Minna Härkönen.
Konkreettisia tekoja, jotta museo palvelisi aidosti kaikkia
Ensimmäisessä työpajassa arvioitiin edellisen suunnitelman vaikuttavuutta. Työskentelyssä käytimme vaikutusketju-työkalua, joka edesauttoi tietoista muutoksen arviointia, eli sitä millä tavalla suunnitelma on vaikuttanut saavutettavuuden, moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden tilaan.
Tärkeintä oli saada sekä konkreettista tietoa että kaikkien taidemuseon työntekijöiden ymmärrystä siitä, millä tavalla organisaatio pystyi saavuttamaan asetetut tavoitteet ja mitkä toimenpiteet olivat vaikuttavimpia tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
Arvioinnin tavoitteena oli samalla tiedostaa, mitä työyhteisö on oppinut suunnitelman toteuttamisen aikana, ja millä tavoin tämä on kehittänyt taidemuseon kykyä edistää konkreettisesti organisaation saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.
Toisessa työpajassa päivitettiin museon saavutettavuussuunnitelmaa vaikuttavuusarvioinnin pohjalta. Pohdimme myös organisaation yhdenvertaisuuden nykytilaa, toimenpiteiden uudistamisen tarpeita. Otimme huomioon sekä mahdollisia haasteita että realistisia keinoja aktiivisesti puuttua syrjintään ja edistää yhdenvertaista ja saavutettavaa museotoimintaa.
Työskentelyn tuloksena loimme saavutettavuussuunnitelman uuden toimenpidetaulukon vuosille 2024-2026. Kehittämistoimina pureudutaan esimerkiksi seuraaviin seikkoihin:
- Vahvistetaan yhteistyötä ja vuorovaikutusta kaupungin muiden kulttuurilaitosten kanssa
- Satsataan viestinnän ja näyttelytoiminnan selkokielisyyteen
- Lisätään yhteistyötä kotoutumiskoulutusten ja yhdistysten kanssa
- Viestitään Kajaanin taidemuseosta moninaisena työyhteisönä
- Jalkaudutaan tapahtumiin ja tilaisuuksiin
- Vahvistetaan entisestään työntekijöiden yhdenvertaisuusosaamista
“Käsittelimme tärkeitä asioita. Itse mietin niiden teknisiä ja käytännön toteutuksia”, toteaa Kajaanin taidemuseon opas-valvoja Lassi Niiranen.
Pilottitoteutuksen toisessa vaiheessa kehitetään Kajaanin taidemuseon kanssa uusi osallisuuden toimintamalli.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
maalis 25, 2024
“Antirasismi on aktiivista tietoista ja strategista toimintaa rasismia vastaan. Taiteella ja kulttuurilla on voima vaikuttaa yhteiskunnallisiin muutoksiin. Siksi kulttuuritoimijoiden antirasistinen työote on olennainen edellytys kulttuuri-ilmastonmuutoksen toteuttamiselle.”
Näin totesi projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeesta puheenvuorossaan Antirasismi taide- ja kulttuurialalla -seminaarissa, joka järjestettiin Oulussa rasisminvastaisen viikon päätteeksi.
Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Pirjo Nikula toi esille, miten tärkeä rooli yhteiskunnan vastaanottavuudella on hyvien väestösuhteiden luomisen prosessia. Nikula pohti puheenvuorossaan, miten kotoutuminen edistää rasisminvastaisuutta.
Projektipäällikkö Mona Eid Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta selitti rasismiin liittyviä käsitteitä ja kertoi merkittävistä uusimmista tutkimustuloksista syrjintäkokemuksiin liittyen.
Teemme kulttuuri-ilmastonmuutosta yhdessä jo nyt
Johanna Tuukkanen, kulttuuripalvelupäällikkö ja kulttuuritalon johtaja, kertoi puheenvuorossaan, mitä antirasistinen työote tarkoittaa yleisten kulttuuripalveluiden toiminnassa. Hän korosti vahvasti, kuinka tärkeä on omien ajattelumallien ja työtapojen reflektointi, normikriittisyys sekä etuoikeuksien tunnistaminen.
Paras Rakas museo -hankkeen projektipäällikkö Karoliina Autere esitteli tärkeää työtä, jota Pohjois-Pohjanmaan museo tekee kohti moniäänisempää Oulua. Hän toi esiin, millä tavalla museo voi kannustaa kriittiseen ajatteluun ja aktiiviseen vaikuttamiseen.
Eda Öz, Karabukin yliopiston taideterapian professori, kertoi oman työn kokemuksia ja esimerkkejä sitä, miten taideterapia voi auttaa rasismin uhria.
Lopuksi maahanmuuttopäällikkö Arto Willman totesi, että yhteistyöllä edistämme rasisminvastaista työtä ja lisäämme tietoisuutta ja osaamista. Teemme yhdessä kulttuuri-ilmastunmuutosta jo nyt!
Projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen puhumassa Antirasismi kulttuuri- ja taidealalla -seminaarissa BusinessaAsemalla Oulussa.
Seminaari järjestettiin perjantaina 23.3.2024 Oulun kaupungin monikulttuurikeskus Villa Victorin, International Housen ja Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen yhteistyönä. Tilaisuuden tavoitteena oli tietoisuuden lisääminen ja hyvien käytänteiden jakaminen taide- ja kulttuuritoimijoiden antirasistisen työn tueksi.
Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
maalis 21, 2024
Tallinna vietti omaa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuottaan 2011. Yhdeksi tärkeimmistä perinnöistä on osoittautunut valmisteluvuosien aikana perustettu Tallinn Music Week. Tapahtuma on kasvanut pohjoisen Euroopan arvostetuimpiin lukeutuvaksi uuden musiikin ja kaupunkikulttuurin festivaaliksi ja keskeiseksi verkostoitumistapahtumaksi; Tallinnaan kokoontuu keväisin tuhatkunta musiikki- ja luovien alojen ammattilaista ympäri maailmaa.
Oulu2026 on mukana Tallinn Music Weekillä huhtikuun alussa. Kerromme tapahtuman osallistujille kulttuuri-ilmastonmuutoksesta ja kutsumme heitä alueellemme kokemaan Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden monipuolista ohjelmaa.
Tallinnan lukuisilla keikkapaikoilla nähdään Tallinn Music Weekin aikana 165 showcasekeikkaa 35 maasta. Tapahtuman kuraattorit ovat valinneet artistit 1640 hakijan joukosta. Tapahtumavilinässä nähdään myös oululaisväriä, kun Oulu2026 isännöi suositulla Uus Laine -klubilla perjantaina 5. huhtikuuta seitsemän ajankohtaisen suomalaisbändin illan. Kolmella bändeistä on vahvoja yhteyksiä Ouluun: The Southgates tarjoilee brittivaikutteista indiepoppiaan suoraan Oulusta, ja kaupungilla on roolinsa myös Sophia Mitikun sekä Jesse Heikkisen Iterum Nata -projektin artistipolulla.
Oulu2026-illan muina esiintyjinä nähdään tummanpuhuva rock-yhtye Musta Huone, vaihtoehtoisesti jazzahtava Selma Savolainen Horror Vacui, värikäs synthpop-artisti Knife Girl sekä unenomainen pop-kokoonpano Ruissalo Amping.
Tutustu Tallinn Music Weekin ohjelmistoon kokonaisuudessaan täältä: Schedule — TMW
Showcase-festivaaleille pääseminen vaatii omaa aktiivisuutta
Oulu2026 edistää oululaisten ja alueen bändien näkyvyyttä Tallinn Music Weekin kaltaisissa kansainvälisissä showcase-tapahtumissa. Niiden ohjelmat rakentuvat yleensä tapahtumien kuraattoritiimeissä, joissa valinnat tehdään itsenäisesti avoimien artistihakujen kautta.
The Southgates esiintyy Tallinn Music Weekin Oulu2026-klubilla.
Artisteille ensimmäinen askel mukaan pääsemiseksi onkin hakulomakkeiden täyttäminen ja mukaan hakeutuminen. Oulu2026 pyrkii vinkkaamaan pohjoisia bändejä tapahtumien järjestäjille, jotta myös alueen soundeja nousisi entistä enemmän mukaan festivaalien ohjelmistoon meillä ja muualla.
Tampereella syksyllä järjestettävä Lost in Music on Suomen suurin ja merkittävin showcase-festivaali. Tapahtumaan on artistihaku käynnissä juuri nyt, ja se päättyy huhtikuun lopussa. Kaikki alueen bändit nyt siis aktiivisesti hakemaan Lost in Musicin ohjelmistoon: ARTISTIHAKU 2024 – Lost In Music – Festivaali
maalis 21, 2024
Pyhäjärvellä on aloitettu kaikille avoin kahvilatoiminta, joka kutsuu ei-suomenkielistä väestöä ja paikallisia löytämään uusia tuttavuuksia, hälventämään ennakkoluuloja ja juurtumaan paikkakunnalle.
Pyhäjärvellä, Pohjois-Pohjanmaan ja Oulu2026-alueen eteläisimmässä osassa, kahvitellaan kevätkaudella kansainvälisissä tunnelmissa. Kaupungin kulttuuripalvelut, kotoutumispalvelut ja evankelis-luterilainen seurakunta ovat käynnistäneet kaikille avoimen, matalan kynnyksen kahvilatoiminnan, jolla pyritään tavoittamaan paikkakunnan ei-suomenkielistä väestöä.
Kohtaamispaikalla kerran kuussa kokoontuvassa kahvilassa Pyhäjärvelle muuttaneet eri kulttuurien edustajat voivat esitellä kotimaataan ja kulttuurinsa erityispiirteitä. Tavoitteena on olohuonetoiminta, jossa syntyy uusia tuttavuuksia, hälvennetään ennakkoluuloja ja autetaan paikkakunnalle juurtumisessa.
Kulttuuripalvelujen näkökulmasta on arvokasta tunnistaa kuntalaisten tarpeita ja toiveita sekä vahvistaa heidän innokkuuttaan osallistua kulttuuritoimintaan. Muualta tulleilla on myös tietoja ja taitoja, joille on mahdollista tarjota foorumi kansainvälisen kahvilatoiminnan puitteissa.
Jutellessa suomen kielen taito vahvistuu. Kahvilassa on turistu jo suomalaisesta ja filippiiniläisestä elämänmenosta paikallisen ruuan – adobon ja karjalanpiirakoiden – kyydittämänä. On hämmästelty ananaskuituvaatteita ja ihasteltu kansantanssien osaamisen määrää. Kun kotiin on yhdeksän tuhatta kilometriä, videopuhelut ovat arjessa tärkeitä.
Kahvilan aikataulu on ajoitettu vuorotyötä tekevien osallistujien mukaan. Toimintamallia haetaan palvelemaan mahdollisimman laajaa osallistujajoukkoa ja jo parin kahvilakerran jälkeen on ollut ilo huomata, että toiminnalle on tarvetta.
Anzela ja Volodymyr Kunievin mielestä on mielenkiintoista tutustua eri kulttuureihin ja uusiin ihmisiin sekä oppia muiden maiden tapoja ja heidän kulttuuriinsa liittyviä asioita. He ovat iloisia, kun tulivat mukaan helmikuun kahvilaan ja aikovat käydä jatkossakin. Pyhäjärvelle on lyhyen ajan sisällä saapunut väestöä ainakin Filippiineiltä, Ukrainasta, Dubaista, Venäjältä, Kolumbiasta ja Etiopiasta.
Kansainvälinen kahvila on yksi Yhdenvertainen Oulu2026 –hankkeen piloteista.
Maaliskuun teemana on karjalainen kulttuuri. Huhtikuussa on luvassa osallisuustyöpaja kahvilan väelle ja päättäjille. Toukokuun tapaaminen on koko kaupungin yhteinen taidepolun avajaistapahtuma, jossa kuljetaan luontoreitillä ja nautitaan esityksistä. Taidepolkua tekemään on kutsuttu koko kaupunkiyhteisö Luontoreittejä taiteeseen -teeman hengessä. Taidetta polulle tehtäneen myös kansainvälisen kahvilan puitteissa.
Kahvittelemassa Anzela ja Volodymyr Kuniev sekä Nadja Haatainen sylissään Mark.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
