touko 21, 2023
Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki vietti kulttuurisen moninaisuuden päivää seminaarissa tiistaina 16.5. Seminaariin osallistui taide- ja kulttuurialan toimijoita sekä Oulun kaupungin yleiset kulttuuripalvelut ja maahanmuuttajaneuvosto.
”Kaikilla on oikeus nauttia kulttuurista sivistyksellisten perusoikeuksien mukaisesti. Kaikkien täytyy saada osansa kulttuurista lapsuudesta alkaen koko eliniän ajan. Omakohtainen tekeminen ja kokeminen lisäävät osallisuutta, aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä”, totesi kulttuuripalvelupäällikkö Johanna Tuukkanen avauspuheessaan.
Tuukkanen kannusti meitä kysymään tilaisuuksissa ja tapahtumissa, kuka on täällä ja kuka puuttuu. Hän kannusti havainnoimaan, minkälaisia ihmisiä, identiteettejä, kehoja, vähemmistöjä, erityisryhmiä, kulttuureita ja kieliä tilaisuuksissa on paikalla, ja ketkä puuttuvat. Silmiä avaava harjoitus on peräisin viime vuonna Valtion tiedonjulkistamispalkinnon saaneelta koreografi Sonya Lindforsilta.
Oulun kaupungin maahanmuuttajaneuvoston Anthony Rice-Perttunen herätteli huomaamaan, että kulttuurityöllä rakennamme yhdessä lastemme tulevaisuutta.
”Luottamus maahanmuuttajien kanssa syntyy siitä, että huolehdimme yhdessä lastemme tulevaisuudesta, ja löydämme toistemme luokse yhdenvertaisina. Kulttuuri on identiteettiä, jonka me ihmiset yhdessä jaamme toistemme kanssa. Kulttuuri auttaa meitä ymmärtämään, keitä olemme,” hän kiteytti.
”Kutsumme kaikkia mukaan toteuttamaan kulttuurista moninaisuutta osana Oulu2026-ohjelmaa. Haluamme, että kulttuurinen moninaisuus jää vahvasti arkeemme myös juhlavuoden jälkeen”, sanoi projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeesta.
Seminaarissa saimme kuulla ajatuksia herättävät puheenvuorot myös Kulttuuritalo Valveen tuotantopäällikkö Ville-Mikko Sikiöltä, Museo- ja tiedekeskus Luupin kuraattori Selina Väliheikiltä sekä Oulun kulttuuritapahtumayhdistyksen toiminnanjohtaja Pia Alatorviselta.
Kansainvälisen kulttuurisen moninaisuuden päivän 21.5. tarkoitus on lisätä tietoisuutta kulttuurin moninaisuudesta ja vahvistaa kulttuurien välistä vuoropuhelua osana kestävän rauhan rakentamista. Päivää juhlistetaan Unescon aloitteesta. Unesco on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö
Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke on aloittanut toimintansa osana Euroopan kulttuuripääkaupungin ohjelmaa. Rahoituslähde on ESR+. Oulu2026:n lisäksi rahoittajina ovat Oulun kaupunki ja Kajaanin kaupunki. Hankkeen toteutusaika on 1.4.2023–31.3.2025.
Kun yhdenvertaisuus kulttuurin tekijänä ja kokijana herättää mielenkiintosi, otathan yhteyttä!
Anna Litewka-Anttolainen
Projektipäällikkö
Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke
040 538 8121
anna.litewka-anttolainen@oulu2026.eu
marras 21, 2022
Arctic Food Lab -yhteisö jatkaa kasvuaan ja mukaan on liittynyt Linnunradan tila Tyrnävältä. Tila on erikoistunut hampunviljelyyn ja alpakoiden kasvattamiseen. Arctic Food Labiin kuuluvia tuotteita ovat Kempeleessä käsityönä valmistettavat elintarvikkeet sekä tilan sesonkikahvilassa myytävät leivonnaiset, joissa käytetään öljyhamppua raaka-aineena. Yrittäjä Sanna Siira kertoo ideoivansa tuotteet itse.
Tilamyymälä Sateen Tupa on avoinna sovitusti ja tapahtumien yhteydessä ja sesonkikahvilat, Kesäkahvila ja Latukahvila palvelevat sesonkityyppisesti. Sateen Tupa Jouluinen kahvila on avoinna sunnuntaisin 27.11. ja 11.12. klo 12–1 – 4, sekä jouluviikolla keskiviikkona 21.22. ja torstaina 22.12 klo 14–18.
Siira kertoo Linnunradan tilan tarinan saaneen lähtökipinän hänen omista mielenkiintonsa kohteista. Hän kertoo hamppukasvin viljelyn olevan ympäristöystävällistä ja sen olevan tehokas hiilensitoja. Myös kaikki kasvin osat voidaan jalostaa eri teollisuuden alojen käyttöön.
–Molemmat, hamppukasvi ja alpakka eläimenä, ovat hyvin ekologisia ja kestävän kehityksen mukaisia kasvattaa ja tuottaa.
Alpakka toimii villantuottajana ja terapiaeläimenä ja on myös tehokas maisemanhoitaja. Eläinavusteinen toiminta alpakoiden kanssa tuo iloa ja elämyksiä ihmisille. Siira kertoo molempien kasvatettavien tukevan ihmisten terveyttä ja hyvinvointia luonnollisella tavalla.
–Rakkaus luontoon ja eläimiin ovat isona osana toimintaa. Silloin kun intohimoisesti on kiinnostunut aiheesta, tulee tarinasta aito ja mielenkiintoinen. Kummankaan kasvattamiseen ei ole ollut tarjolla kauheasti spesifiä koulutusta, muuta kuin yleisellä tasolla viljely, tuotteistaminen, palvelumuotoilu ja eläinten hoito. Yrittäjyys on opettanut itsessään.
Yrittäjällä on taustallaan teollisen muotoilijan koulutus, hän on taiteen maisteri Lapin yliopistosta ja hänellä on myös Maaseutuyrittäjän tutkinto. Siira kertoo, että hän on välillä taistellut tuulimyllyjä vastaan, mutta oma into on säilynyt.
–Esimerkiksi ennakkoluulot hampputuotteista ovat nostaneet esille oikean tiedon levittämisen tärkeyden. Koen tehneeni tässä asiassa myös pioneerityötä Suomessa. Myös alpakka on Suomessa suhteellisen uusi eläin ja kasvattajana minulla on tehtävä ja vastuu opastaa myös muita alpakan lajityypillisen käyttäytymisen ymmärtämiseen.
Pellolta pöytään
Arctic Food Lab -leimat saaneita tuotteita ovat kylmäpuristettu hampunsiemenöljy, kokonaiset hampunsiemenet, hamppurouhe ja hamppuomppugranola. Sesonkikahvilassa tarjotaan öljyhamppua sisältäviä leivonnaisia, kuten hamppusämpylöitä, hampunsiemennäkkäriä, valkosipulihamppuöljylisuketta. Hampulla on pitkä kasvukausi, ja se osaa käyttää kasvussaan hyödyksi pohjoisen yöttömän yön valoa. Linnunradan tila on käsityöläistyyppinen perheyritys, ja he puristavat öljyn menekin mukaan, jolloin se on aina tuoretta ja laatu pysyy korkeana.
–Laatu ja maku tekevät tuotteista ainutlaatuisia. Olemme saaneet hyvää palautetta esimerkiksi hamppuöljyn mausta, joka on mieto ja pähkinäisen pehmeä. Öljyhamppu (finola) on kasvatettu täällä pohjoisessa, arktisen auringon alla ja se tuo oman makunsa elintarvikkeisiin.
Yritys viljenee öljyhampun Tyrnävällä ja tuotteet valmistetaan Kempeleessä käsityönä. Siira kertoo tuotteistamisen, graafisen ohjeistuksen, markkinoinnin, mainonnan ja myynnin sekä toimitusten olevan yrityksen omissa käsissä.
–Eli meillä on hallussa koko ketju pellolta pöytään. Joitain paikallisia yhteistyökumppaneita on, jotka käyttävät meidän hamppuelintarvikkeitamme raaka-aineena heidän tuotteidensa valmistuksessa. Me myös käytämme mahdollisuuksien mukaan kotimaisia ja lähellä tuotettuja raaka-aineita muun muassa kahvilan tarjoiluissa.
Tuotteet kuvastavat paikallisuutta kaikin tavoin. Raaka-aineet ja jalostus ovat paikallisia. Pakkaustarvikkeet, etiketit ja muut oheistuotteet yritys pyrkii hankkimaan paikallisilta yrityksiltä. He myös investoivat muutama vuosi sitten tilalleen kahvila-tilamyymälä rakennuksen, jossa myös elintarviketuotantotilat ovat.
–Rakennus on suomalaista puuta ja paikallisen yrityksen rakentama. Otamme paikallisuuden ja kotimaisuuden huomioon kaikessa toiminnassamme.
Aidosti paikallinen
Vaikka joidenkin tuotteiden valmistuksessa kotimaisten raaka-aineiden tai palveluiden käyttäminen voi nostaa tuotantokustannuksia, Siiralle on tärkeämpää linjaus, että laatu on parasta ja paikallisten kotimaisten yritysten työllistäminen.
–Lähiruoka on puhdasta ja aitoa. Toisin sanoen tiedetään missä, ketkä ja miten tuotteet on valmistettu ja tuotettu. Ketju on silloin läpinäkyvä kaikille ja Suomen omavaraisuus on lisäksi tärkeä näkökulma.
Arctic Food Lab -leiman käyttämisen ja tuotteissa näkymisen Siira toivoo tuovan asiakkaille suoraan tiedon tuotteiden aitoudesta ja paikallisesta valmistustavasta. Leima tukee paikallista ja kotimaista työtä ja tuotantoa. Leiman he toivovat olevan niin merkittävä, että asiakas valitsee vaihtoehdoista juuri sen, missä leima on.
–Toivon leiman ilmentävän sitä, että tuote tai palvelu on syntynyt ainutlaatuisessa arktisessa ympäristössä, jossa elämme. Se on muistutus myös arvostuksesta luontoa kohtaan, että tuotanto on harkittua ja vastuullista tuotteet elinkaaren jokaisessa kohdassa.
Paikallisen ruokakulttuurin Siira toivoo kehittyvän siten, että paikallisia raaka-aineita tulisi vieläkin enemmän yritysten ja kuntien käyttöön esimerkiksi kouluihin, päiväkoteihin ja työpaikkaruokaloihin.
–Toivon, että tukisimme tulevaisuudessa enemmän suomalaista työtä ja, että kerättäviä luonnonyrttejä hyödynnettäisiin ja jalostettaisiin laajemmin.
Linnunradan tilan tuotteita on tilapuodin lisäksi myynnissä Reko lähiruokaryhmissä ja Pohjolan Lähiruoka verkkokaupassa sekä jälleenmyyjiä löytyy aina Raahesta Kelloon saakka.
Arctic Food Lab tarjoaa pohjoisia makuja ja elämyksiä. Kyseessä on pohjoisen ruoan oma tuotemerkki, joka tuo esiin alueella kasvaneita ja valmistettuja tuotteita sekä raaka-aineita. Arctic Food Lab -ohjelma näyttää mitä pohjoinen ruokakulttuuri on ja mitä kaikkea puhtaan arktisen alueen raaka-aineista voidaan jalostaa korkeatasoisella, paikallisella osaamisella. Tuotemerkkiin voi törmätä tuotepakkauksissa, ravintoloissa ja kaupoissa. Tuotemerkin avulla kansainväliset matkailijat ja vieraat tunnistavat lähellä tuotetun ruoan ja pääsevät tutustumaan alueen ruokakulttuuriin. Arctic Food Lab on osa Euroopan kulttuuripääkaupungin, Oulu2026, kulttuuriohjelmaa.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä:
arcticfoodlab@oulu2026.eu
Verkostoasioissa:
Niina Keränen
Projektipäällikkö
niina.m.keranen@oulu2026.eu
+358 400 163 987
marras 16, 2022
Satu Alajoki on toiminut nykyisessä tehtävässään toiminnanjohtajana jo vuosikymmenen,
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on oululainen lastenkirjailija ja Oulun Taiteilijaseura -63 ry:n toiminnanjohtaja Satu Alajoki. Satu kertoo, että kirjoittaminen ja taide eri muodoissa ovat olleet hänelle aina tärkeitä.
–Opiskelin Oulun yliopistossa laajasti kulttuuria, kuten kirjallisuutta, taidehistoriaa ja elokuvatutkimusta. Opiskelin myös journalistiikkaa ja tein toimittajan töitä.
Valmistuttuaan Satu työllistyi kulttuurialalle ja lehtiin kirjoittaminen jäi. Fiktion kirjoittaminen ei kuulunut hänen suunnitelmiinsa, mutta hän kertoo sen olevan mukavaa vastapainoa lapsiperhearjelle ja päivätyölle.
–Ensimmäinen saturomaanini Valon sankari ilmestyi vuonna 2017 ja toinen kirjani Kadonnut aurinko vuotta myöhemmin.
Toiminnanjohtajan työn Satu kertoo olevan luovaa – uuden ideointia, toiminnan kehittämistä ja ongelmanratkaisua. Hän kertoo, että taitelijaseurassa on kova eteenpäin menemisen meninki ja töitä tehdään kovalla sykkeellä ja suurella sydämellä.
–Ehkä juuri työn monipuolisuuden takia olen viihtynyt nykyisessä tehtävässäni pidempään kuin työssä aloittaessani ajattelin.
Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?
Minulla tuli hiljattain kymmenen vuotta täyteen taiteilijaseuran toiminnanjohtajana. Se tuntuu hämmästyttävältä. Milloin aika alkoi kulua näin nopeasti? Juhlistin merkkipaalua lomailemalla Lontoossa. Matkailu on mielipuuhaani, mutta sen verran harvinaista, että seuraavaa reissua odottaa aina malttamattomana.
Tunnustaudun sohvaperunaksi. Arki-iltoina viihdyn suoratoistopalvelujen ja kirjallisuuden äärellä. Viikonloppuisin rentoudun akvaariota huoltamalla ja ”käymällä jossain” eli milloin missäkin tapahtumassa. En harrasta tosissani mitään vaan olen höntsäilijä.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Taide saa rönsytä vapaammin kaupunkitilassa ja yllättää paikoissa, joissa sitä ei ajattele kohtaavansa. Kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee myös asennemuutosta. Toivon, että oululaiset ovat viimeistään kulttuuripääkaupunkivuoden myötä ylpeitä alueen kulttuuritarjonnasta. On ihan kukkua, että täällä ”ei tapahdu mitään”. Kannustan kokeilemaan ennakkoluulottomasti itselle uusia taidemuotoja.
Minkälaista on toimia kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?
Moni asia on meillä hyvin. Koen, että Oulussa pienempienkin kulttuuritoimijoiden ääni kuuluu ja heitä myös kuunnellaan esimerkiksi kunnan kulttuuritoimessa. Oulu2026-alue on ilahduttavan laaja ja pidän ehdottomana rikkautena, että mukana on Oulun lisäksi myös pienempiä kuntia.
Valtakunnallisella tasolla pohjoinen Suomi on edelleen epätasa-arvoisessa asemassa etelään nähden, mikä näkyy valtion rahoituksessa, medianäkyvyydessä ja ehkä myös arvostuksessa. Toivon, että myös muualla nähdään, kuinka korkeatasoista taidetta täällä tehdään. Usein kuulee sanottavan, että Oulu on kovin kaukana. Aivan kuin matka Helsingistä Ouluun olisi jotenkin pitempi kuin Oulusta Helsinkiin.
Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
Taide ja kulttuuri säteilee kaikkien elämään ja tuo hymyn ankeimmankin mörrimöykyn kasvoille. Alueen asukkaat ovat ansaitusti ylpeitä kotikuntansa kulttuuritarjonnasta ja ilmapiiristä. Alueen houkuttelevuus kasvaa myös muiden silmissä. Täällä on hyvä elää ja käymään kannattaa tulla kauempaakin. Pohjoinen houkuttelee myös lisää taiteen tekijöitä.
Mitä kulttuuri sinulle itsellesi merkitsee?
Musiikki ja tanssiminen tuntuu kehossa ja menee tunteisiin. Kirjallisuus antaa ajattelemisen aiheita, ruokkii oivalluksia ja vie toisiin maailmoihin. Esittävä taide eri muodoissaan on usein jonkin uuden kohtaamista. Kuvataide antaa tilaa omalle tulkinnalle ja sisäiselle taidekokemukselle. Tarvitsen niitä kaikkia. Taide merkitsee minulle uusia kokemuksia ja haluan yllättyä taiteen äärellä. En katso trailereita tai halua tietää ennakkoon liikaa esityksestä tai näyttelystä, jota menen katsomaan
Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin tuottajien tai käyttäjien asemaa?
Kaupunki on tärkeä yhteistyökumppani ja kulttuuritoiminnan mahdollistaja Oulussa. Taidesisältöjen lisäksi tarvitaan myös pysyviä ja tilapäisiä tiloja. Kaupunki myy pois monia tarpeettomiksi jääneitä rakennuksia, joista osa voisi sopia kulttuuritoimintaan. Vapaan kentän toimijoilla ei yleensä ole rahaa niitä ostaa saati kunnostaa, mutta heillä olisi tarve ja halu puhaltaa rakennuksiin uutta henkeä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tiloja kunnostamalla ja toimijoille vuokraamalla saataisiin kaupunkiin uusia kulttuuripalveluita.
Kuva: Sanja-Kaisa Nuortimo
Oulun taiteilijaseura -63 ry
Aiemmat kulttuuripersoonat
marras 11, 2022
Euroopan komissio tukee Euroopan kulttuuripääkaupunkien valmistelua valinnasta vastanneen asiantuntijapaneelin ja toteutusorganisaation yhteisillä seurantakokouksilla. Kokouksia järjestetään kolme ennen toteutusvuotta. Oulu2026:n ensimmäinen kokous pidettiin syyskuussa ja seurantakokouksen raportti on julkaistu komission verkkosivuilla (eng).
Paneeli antoi tunnustusta Oulu2026-tiimin edistymiselle ja valmisteluille sekä arvostaa suunnitelmia ja strategiaa huomioiden haasteet, kuten inflaatio, pandemia ja Ukrainan sota. Paneelin neuvot ja suositukset Oulu2026-tiimille liittyivät muun muassa kansainväliseen yhteistyöhön, viestintään ja markkinointiin sekä kestävyyden huomioimiseen.
Seuraavat seurantakokoukset ovat keväällä 2024 ja syksyllä 2025.
