marras 2, 2023
Kurkistus kulttuuriohjelmaan on sarja, jossa nimensä mukaisesti kurkistetaan Euroopan kulttuuripääkaupungin tuleviin tapahtumiin ja ohjelmiin. Sarja antaa pieniä pilkahduksia tulevasta ja kertoo mielenkiintoisista tekijöistä.
Romanikulttuurin markkinat, jossa on jokaiselle katsojalle jotakin. Näin kuvailee projektipäällikkö Katariina Lillqvist Marakni-projektia, jonka tarkoituksena on saattaa ihmisiä yhteen erilaisten romanikulttuuria käsittelevien tapahtumien merkeissä. Ydinajatuksena on tuoda Ouluun tuulahduksia maailmalta edistäen kulttuurien keskinäistä kanssakäymistä.
“Pyrimme siihen, että Marakni olisi osallistava ja yhteisöllinen projekti. Haluamme tuoda kansainvälisten romanifestivaalien tunnelmaa tänne pohjoiseen luoden koko perheelle sopivia tapahtumia kulttuuria juhlistaen”, Lillqvist kertoo.
Miten hanke edistää kulttuuri-ilmastonmuutosta?
Olen seurannut huolissani Suomen kulttuuri-ilmaston painumista pakkasen puolelle jo pidemmän aikaa. Tänä syksynä olen sydän syrjälläni lukenut opiskelijamielenosoituksista ja hyvin oudoiksi muuttuneista rasismi- ja maahanmuuttokeskusteluista. Mielestäni kulttuuri-ilmasto ei näytä kovin valoisalta romanikulttuurinkaan suhteen ja toivon, että Marakni tuo tullessaan Oulun seudulle uudenlaisia tuulia.
Mitä hankkeen tiimoilta on odotettavissa tulevina vuosina?
Projektin tiimoilta järjestettiin juuri ensimmäinen tapahtuma Pikisaaressa Hailuodon Panimon Mallassaunalla. Taiteilija Hilja Grönfors esitti haitaristi Kiureli Sammallahden kanssa perinteisiä romanilauluja. Samalla julkaisimme Oi ruusuni -kirjan, joka sisältää 30 nuotinnettua vanhaa romanilaulua. Kirja on meille tärkeä virstanpylväs, sillä Hilja on kerännyt useiden vuosien ajan yli kolmesataa lähes unohtunutta romanilaulua kokoelmaksi, jota pääsemme nyt raottamaan yleisölle kirjan avulla.
Meillä on myös hieno kokoelma romanipitsejä, jotka näkevät päivänvalon Raskasta pitsiä -työnimellä kulkevassa näyttelyssä. Helena Grönforsin kuratoima retrospektiivinen näyttely sisältää satoja pitsiesineitä ja tarinoita, jotka viemme esille myöhemmin myös maailmalle. Aiheen tiimoilta kootaan Oulujoen ylittävä pitsisilta, ja tulevaisuudessa siirrämme sillan myös muihin Euroopan kulttuuripääkaupunkeihin.
Vuosi 2026 tuo tullessaan projektimme huipennuksen, suuren Marakni-festivaalin, jonne ystävämme ympäri maailman saapuvat soittamaan. Luvassa on myös romanielokuvien festivaali sekä romanikirjallisuuden ja -keittiön katsauksia. Aikamoinen markkinavuosi siis tulossa!
Miltä pohjoinen alue näyttää vuonna 2026?
Olen nyt jo hyvin innoissani tulevasta kulttuuripääkaupunkivuodesta, sillä olen projektin esivalmistelun aikana tutustunut itselleni täysin uusiin kohteisiin, kuten Liminkaan ja Pyhäjokeen. Toivon, että alueellemme tulee useita keskenään verkostoituneita paikkoja ja uskon, että muualta tuleville vieraille tämä näyttäytyy kiehtovana ja erikoisena.
marras 1, 2023
Vietämme Oulu2026-alueella Valon kuukautta marraskuun ajan. Tässä juttusarjassa heijastamme valon vaikutuksia ja merkitystä arjessamme eri näkökulmista. Juttusarjan aloittaa tuottaja Veikko Leinonen Kajaanista.
Perinteinen kekrinvietto aloitti vanhan suomalaisen ajanlaskun mukaan uuden kalenterivuoden. Siihen liittyi yleisesti maatalousyhteisön työvuoden päätös, sadonkorjuujuhla.
Kekrin yönä ja sitä seuraavina öinä kummittelivat levottomien vainajien henget, joita peläten liikuttiin soihtujen valossa, poltettiin kekritulia ja luettiin loitsuja. Tällä tapaa valo on aina liittynyt kekriin olennaisesti. Kekriin liittyi ajatus tämän ja tuonpuoleisen maailman rajan ohentumisesta. Pimeänä syksyisenä aikana pimeyden ajateltiin tuovat tuonpuoleisen maailman lähemmäs tätä maailmaa. Valon avulla maailmojen rajaa pystyttiin kuitenkin pitämään pystyssä.
Tätä nykyä sähkövalon myötä ihmiset syksyisin ympäröinyttä pimeyttä ei enää vanhassa mielessä ole samanlaisena kokemuksena olemassa. Silti pimeä vuodenaika kutsuu ihmisiä viime vuosina sytyttämään kynttilöitä kotona tai lähtemään ympäri maata viime vuosina yleistyneisiin valotapahtumiin. Pimeyden edessä valo on edelleen vapahtaja, jonka puoleen käännytään. Onhan pimeä vuodenaika samalla valonjuhla, se mikä tekee tulesta ja valotaiteesta mahdollista.
Kekri ehti juhlana unohtua jo monella tapaa Suomessa, mutta 2000-luvulla tätä ennen vanhaan vuoden merkittävintä tapahtumaa on jälleen alettu juhlia. Vanhoja perinteitä on alettu jatkamaan uusin menoin. Yksi nousseista perinteistä on kekripukin polttaminen. Useammassa paikassa ympäri Suomea on rakenneltu eri kokoisia, oljesta tai muista luonnonmateriaaleista rakenneltuja kekripukkeja, jotka on poltettu yhteisöllisessä juhlassa kekrin kunniaksi. Suurimmat pukit ovat olleet useamman metrin korkeita komistuksia, joita on rakenneltu paikallisyhteisön voimin.
Kekripukki odottaa polttoa Kajaanin linnan raunioiden edustalla.
Kekripukin polttaminen on jatkanut uudella tavalla vanhaa kekritulien perinnettä. Pukin palamisen myötä edellinen vuosi on jätetty taakse ja tuleva toivotettu tervetulleeksi. Samalla pukin polttaminen on hätistänyt levottomat henget rauhaansa ja tuonut täten turvaa ja onnea tulevalle vuodelle. Tiedä sitten, kuinka moni miettii näitä vanhoja uskomuksia, mutta jotain hyvin kiehtovaa kekripukin polttamisessa on myös nykyihmiselle.
Henkilökohtaisesti olen ollut mukana Kajaanin kekrijuhlassa useana vuonna. Kajaanissa perinne heräsi henkiin 2000-luvun alussa, ja siitä lähtien kajaanilaiset ovat kokoontuneet vuosittain Kajaanin rauniolinnan maisemiin ja Kajaaninjoen rannoille seuraamaan, kun joessa kelluva kekripukki leimahtaa ja kipinöi taivaalle. Tapahtumasta on kasvanut yksi merkittävimmistä kajaanilaisista kaikille avoimista kaupunkitapahtumista, joka kerää vuosittain tuhansia kajaanilaisia yhteen.
Kekrijuhlaan on aika ajoin yhdistetty myös valotaidetta. Komeimmin tämä tapahtui vuonna 2020, kun valotaiteilija Kari Kola valaisi Kajaanin rauniolinnan Operaatio linnan aaveen yhteydessä. Kyseisenä syksynä linnalla oli nimittäin palannut 1700-luvulla elänyt linnan komentajan vaimo Elisabeth Sofia Tavaststjerna, jonka kaupunkilaiset auttoivat muinaisten riimukivien ja kekritulien avulla eteenpäin linnalta jälleen vainajiensa luo.
Veikko Leinonen
Tuottaja/teatteriohjaaja/esiintyjä, Vaara-kollektiivi, Kajaani
Veikko Leinonen, tuottaja, teatteriohjaaja, esiintyjä.
Tänä vuonna kekriä vietetään Kajaanissa lauantaina 4.11. Kajaanin kekrijuhlan löydät Kajaanin Generaattorin nettisivuilta.
Vuoden 2020 Operaatio linnan aaveesta ja Kari Kolan teoksesta löydät videon täältä.
Kekripukki palaa.
Osallistu Valon kuukauteen
Oulu2026-alueella sonnustaudutaan marraskuussa valojen ja värien loistoon erilaisten tapahtumien ja yhteisötaideteosten avulla. Valon kuukauteen voi osallistua valaisemalla vapaamuotoisesti vaikkapa kotia tai työpaikkaa sekä jakamalla valoaiheisia kuvia ja elämyksiä somessa. Arvomme joka viikko Oulu2026-tuotteita kuvia jakaneiden kesken. Lue lisää Valon kuukausi -sivulta!
loka 31, 2023
Tartto, yksi ensi vuoden Euroopan kulttuuripääkaupungeista, hakee kolmea 18–30-vuotiasta nuorta Oulu2026-alueelta vapaaehtoiseksi 25.1.–13.2.2024.
Mukaan valitut nuoret pääsevät luomaan omannäköisen nuorten juhlan kansainvälisenä nuorisopäivänä 10. helmikuuta 2024, yhdessä virolaisten ja muualta Euroopasta tulevien vapaaehtoisten nuorten kanssa. Lisäksi osallistujat pääsevät kokemaan Tarton kulttuuripääkaupunkivuoden avajaiset 26. tammikuuta 2024.
Kansainvälinen vapaaehtoistoiminta järjestetään Euroopan Solidaarisuusjoukkojen kautta. Osallistujille tarjotaan matkakorvaus, majoitus, ruoka, vakuutukset ja pieni taskuraha.
Tarkemmat lisätiedot vapaaehtoisohjelmasta Tartto2024-sivuilta.
Kiinnostuitko kansainvälisestä vapaaehtoistoiminnasta? Hae mukaan vapaaehtoiseksi 20.11. mennessä. Päätökset valituista nuorista tehdään 30.11. mennessä. Täytä lyhyt hakemus oheisen linkin kautta.
Lisätiedot: Oulu2026:n osallisuuskoordinaattori Mirja Syrjälä, mirja.syrjala (a) oulu2026.eu, 040 502 9633
Tartto hakee nuoria vapaaehtoisia tekemään ohjelmaa alkuvuodesta 2024. Kuva: Mikk Otsar.
loka 31, 2023
Lähikuva taideteoksessa käytetystä paperista.
Vesi, minun rakkaani on yhteisöllinen taideteos, jossa pienet osat luovat yhdessä suuren kokonaisuuden. Kuvataiteilija ja Oulu-opiston taide- ja taitoaineiden vastuuopettaja Pia Leppänen sekä valotaiteilija Indrek Virronen tuovat teoksen eloon yhdessä oululaisten koulujen kanssa ja kokonaisuus nähdään Lumo-valofestivaalin aikana Valveella. Tämänvuotinen teos on Leppäselle jo viides Lumo-valofestivaalille luotu yhteisötaideteos. Vesi, minun rakkaani on saanut inspiraationsa Leppäsen suhteesta veteen.
“Olen pohtinut paljon veden ja erityisesti puhtaan veden merkitystä. Maailmalla on paljon paikkoja, missä ei ole vettä ja olen miettinyt sitä, että voimmeko aina tuudittautua siihen, että meillä sitä olisi. Mietin vettä ja sen merkitystä monista eri näkökulmista. Vesi on niin rakas ja tärkeä meille kaikille.”
Taide syntyy yhdessä
Oulussa teosta työstetään työpajoissa, joissa Leppänen opettaa oululaisten koulujen oppilaille japanilaista momigami-tekniikkaa, jolla muokataan paperia. Papereille oppilaat maalaavat omia veden tilkkujaan vesiväreillä. Näistä paperitilkuista kootaan koulukohtaisesti peittoja ja peitot taas yhdistetään yhdeksi isoksi “vedeksi”, joka tulee esille Valveen kahvioon Lumo-valofestivaalin aikana.
Työpajoja on pidetty myös Limingassa ja Torniossa. Nivalasta, Oulaisista ja Pyhäjärveltä osallistuttiin yhteiseen työpajaan. Näissä työpajoissa Leppänen ja Virronen ovat kouluttaneet kulttuurituottajia ja opettajia yhteisötaideteoksen tekemiseen, juuri tämän vuoden teoksen tekniikkaan ja ideaan sekä älyvalojen käyttöön. Vastaanotto pajoissa on ollut innokas, tekniikka on ollut helppo oppia. Monet eri ikäiset voivat osallistua teosten tekemiseen kunnissa, ja teokset valmistuvat kuntiin eri aikoina alkutalven aikana. Esimerkiksi Tornion teos kirjastolla ja Oulun teos Valveella ovat nähtävillä 10. marraskuuta alkaen, loppiaiseen saakka.
Leppänen kokee tärkeäksi sen, että hän on päässyt käymään kouluilla kertomassa taiteesta ja sen tekemisestä.
“Taiteesta pitäisi tulla jotenkin arkipäiväisempää ja tutumpaa lapsille ja nuorille. Työpajoissa he kysyvät ihan arkisiakin kysymyksiä taiteesta, kuten tuleeko taiteella toimeen, miten tullaan kuuluisaksi tai voiko taiteeseen laittaa kaikki maailman tunteet.”
Oulujoen koulun opettaja Jaakko Määttä kertoo, että oppilaat ovat suhtautuneet positiivisesti työpajoihin ja taiteen tekemiseen. Luominen on vaatinut oppilailta tarkkuutta ja rauhallisuutta, mutta Leppäsen läsnäolo ja neuvot ovat olleet mukavia ja tervetulleita.
“Tekeminen on ollut välillä aika sinistä, kun kaikkialla näkyy sinistä, sormissa ja naamassakin”, kuuluu eräs kommentti.
Osa jotain isompaa
Tällä hetkellä projektissa on Leppäsen mukaan “jännät paikat”. Kouluilla valmistetaan paperitilkkuja, eikä vielä ole tietoa, kuinka paljon niitä tulee tai minkälaisia ne tulevat olemaan. Leppänen luottaa kuitenkin siihen, että kouluilla tehdään hyvää työtä. Hän toivoo toki suurta osanottoa, mutta myös sitä, että projekti antaa mukana oleville nuorille ja lapsille jotakin.
“Tavoittelen sitä, että osallistujat oivaltavat jotakin ja saisivat hyvän mielen kokemuksia siitä, että he ovat tehneet jotain, joka on osa jotain isompaa. Lisäksi sitä, että projekti herättäisi positiivisia ajatuksia ja tärkeitä pohdintoja veden suhteen.”
Aikaisempien yhteisöllisten projektien myötä Leppänen on saanut osallistujilta palautetta juuri siitä, että on ollut hienoa nähdä oma teos osana jotakin suurta. Hänen mukaansa tämänkaltaisten taideteosten myötä konkretisoituu hyvin se ajatus, että pienikin panos on tärkeä.
“Opettajana minulle on tärkeää myös se, että lapset ja nuoret pääsevät tekemään käsillään. Näihin teoksiin otetaan aina mukaan kaikki osat, eikä koskaan ole sellaista ohjeistusta, etteikö olisi tilaa oppilaan omalle ilmaisulle.”
Osallistu Valon kuukauteen
Oulu2026-alueella sonnustaudutaan marraskuussa valojen ja värien loistoon erilaisten tapahtumien ja yhteisötaideteosten avulla. Valon kuukauteen voi osallistua valaisemalla vapaamuotoisesti vaikkapa kotia tai työpaikkaa sekä jakamalla valoaiheisia kuvia ja elämyksiä somessa. Arvomme joka viikko Oulu2026-tuotteita kuvia jakaneiden kesken. Lue lisää Valon kuukausi -sivulta!
Paperitilkkujen ompelua Vesi, minun rakkaani -taideteokseen.
loka 25, 2023
Onko sinulla mielessäsi idea ja kaipaisit vinkkejä siitä, miten muotoilla ideasi rahoitettavaksi projektiksi? Tässä tilaisuudessa saat perustietoa kehittämishankkeiden suunnitteluun. Tarjolla on hyödyllisiä työkaluja sekä toimijoiden omia kokemuksia onnistuneista rahoitettavista projekteista. Osallistua voit paikan päällä tai etäyhteydellä.
aika: keskiviikkona 15. marraskuuta klo 13–15
paikka: Oulu2026 Showroom (Torikatu 18) sekä Teams
Ohjelma
klo 13–15
Näin projektoit muutoksen mallilla (eng. Theory of Change) | Hanna Jakku, Oulun kaupungin kulttuuripalvelut
Toimijoiden kokemuksia ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämisestä | Tanja Råman, TaikaBox ry sekä Vesa Ilola, Kulttuurivoimala ry
klo 15–16
Etäyhteys päättyy. Paikan päällä Oulussa on tarjolla viidelle henkilölle mahdollisuus sparrata kanssamme omaa projekti-ideaa Theory of Change -viitekehyksen avulla. Tähän on ennakkoilmoittautuminen.
Tilaisuus on tarkoitettu kaikille muutosprojekteista kiinnostuneille.
Tilaisuus on osa Oulu2026-akatemiaa, jonka tarkoituksena on tukea alueemme toimijoiden toimintaedellytyksiä eri tavoin. Tilaisuuden järjestävät Oulu2026 ja Oulun kaupungin kulttuuripalvelut.
Ilmoittauduthan tilaisuuteen oheisesta linkistä 13.11. mennessä. Ilmoittautuneille jaetaan tilaisuudessa esitellyt materiaalit sekä Teams-tallenne, joka on katsottavissa kahden viikon ajan tilaisuuden jälkeen.
Lisätiedot:
Mirja Syrjälä, osallisuuskoordinaattori / Oulu2026, 040 502 9633, mirja.syrjala(a)oulu2026.eu
Hanna Jakku, projektipäällikkö / Oulun kaupunki, 050 3468 537, hanna.jakku(a)ouka.fi
loka 24, 2023
Liminka on mukana Euroopan kulttuuripääkaupunkivuodessa ja tekee mahtavaa työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Kuntien yhdenvertaisuustyön avulla varmistetaan, että kulttuuriset oikeudet ja kulttuuriosallisuus toteutuvat jokaisen kohdalla. Tämä edellyttää muun muassa syrjivien rakenteiden tunnistamista ja niiden purkamista.
Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke tekee yhteistyötä kuntien kanssa, jotta jokainen pääsisi mukaan kulttuuritoimintaan esteettömästi ja voisi tuntea itsensä tervetulleeksi, ilman pelkoa syrjinnästä.
Minun Liminkani on minun näköiseni -kampanja muistuttaa yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta
Limingan kunnan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu vuosille 2021–2025, ja siinä linjataan näitä kahta tärkeää tavoitetta edistävät toimintatavat työnantajan ja kunnan palveluntarjoajan näkökulmasta. Suunnitelmassa käsitellään esimerkiksi häirintää, ahdistelua sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
“Limingan kunnan palvelujen tulee olla yhdenvertaisia kaikille asiakkaillemme ja jokaisen työntekijän tulee saada tulla työpaikalleen miettimättä, hyväksytäänkö minut joukkoon sellaisena kuin olen”, sanoo henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja Eliisa Tornberg.
Kampanja haastaa mukaan jokaisen liminkalaisen, henkilöstön ja valtuutettujen lisäksi yritykset ja yhdistykset.
“On tärkeää, että suunnitelma nostetaan esille ja sen toteutumisesta huolehditaan yhdessä. Limingan kunnassa on aina suhtauduttu tasa-arvoisesti kaikkiin ihmisiin. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat myös vetovoimatekijöitä”, sanoo kunnanjohtaja Pekka Rajala.
Kampanjan ainekset löytyivät yhdessä koetusta
Kunnan eri palvelualojen edustajista kootussa laajemmassa viestintätiimissä on mietitty arkisia tilanteita, joissa työntekijät ovat kohdanneet yhdenvertaisuuden näkökulmasta hankalia tai epämukavia keskusteluja ja tekoja. Tiimi ideoi tilanteiden pohjalta loppukeväästä nimeä ja visuaalista ilmettä kampanjalle, jolla tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman sisältöjä voitaisiin tuoda paremmin työntekijöiden tietoisuuteen. Kampanja istahtaa luontevasti myös luottamustehtäviä hoitaville.
“Myös valtuutetuilta kampanja on saanut hyvän vastaanoton. On ollut mukava nähdä niin valtuutettujen kuin henkilöstönkin käyttävän rintamerkkejä”, kertoo hallintojohtaja Päivi Keltanen.
Minun Liminkani on minun näköiseni -kampanjan visuaalinen ilme syntyikin varsin helposti yhdistämällä kaksi Liminkaan olennaisesti liittyvää tunnusta: LimmiFesteistä ja Poppaskampanjasta tutut sateenvarjot sekä Limingan kuuluisat linnut. Kampanja lennähti työyksiköihin julisteiden ja pinssien muodossa syyskuun aikana. Julisteiden aiheeksi on valittu Onko OK sanoa? -sarja, jossa tuodaan esiin aidosta työarjesta esiin nousseita sanoja ja tekoja, joiden paikka ei ole turvallisessa työyhteisössä.
“Pinssien ja julisteiden tavoite on hoksauttaa arkisista tilanteista, joissa tahattomastikin saattaa työkaveria loukata. Työkyky kulkee käsi kädessä hyvinvoinnin kanssa ja heijastuu ydintehtäväämme, joka on kunnan palveluiden tuottaminen. Jokaista asiakastamme tulee kohdella yhdenvertaisesti”, kertoo viestintäpäällikkö Anu-Maija Kärjä.
Hyvän mielen huomautus, ei ärhäkkä sormen heristys
“Iso osa möläytyksistä johtuu ajattelemattomuudesta, ja kommentin ongelmallisuuden rauhallinen osoittaminen saa yleensä sisäistämään asian heti kerrasta. Mokaaminen on myös inhimillistä”, huomauttaa matkailupäällikkö Katariina Huikari.
Ensimmäisten julisteiden julkaisu on poikinut myös lisää aiheita, eikä kampanjan tarvitsekaan olla valmis yhdellä kertaa.
“Henkilöstöstä nousi esiin idea esimerkiksi poliittisen ja uskonnollisen vakaumuksen esille nostamisesta. Laitoimme nämä aiheet heti toteutukseen ja lisäsimme julistesarjan jatkoksi”, kertovat kampanjan käytännön toteutuksesta vastaavat Huikari ja Kärjä.
Komeat rintamerkit ovatkin jo herättäneet kiinnostusta myös paikallisten yhdistysten ja yritysten suunnasta. Tunnuksen tai julisteet voikin ottaa vapaasti käyttöön sitoutumalla yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen toimintaan. Nämä kysymykset nostetaan esille myös kunnan yhdistysasiakirjan liitteessä.
Yhdenvertaisuustyö jatkuu
Kampanja on vasta yhdenvertaisuustyön alkua. Limingan kunta kutsui Yhdenvertainen Oulu 2026 -hankkeen edustajan paikalle yhdistysiltaan kertomaan hankkeen toiminnasta ja miten yhdistykset voisivat hyötyä hankkeesta. Samalla syntyi ajatus Limingan kunnan ja Yhdenvertainen Oulu 2026 -hankkeen yhteistyöstä esimerkiksi koulutusten muodossa. Hanke tarjoaa muun muassa turvallisemman tilan koulutuksia.
“Koulutuksesta puhuttiin laajemman viestintätiimin kokouksessa, ja kiinnostusta sisältöä kohtaan oli kiitettävästi. Koulutus olisi myös ajankohtainen, sillä esimerkiksi varhaiskasvatuspuolella työstetään parhaillaan yhdenvertaisuussuunnitelmaa”, Limingan kunnasta todetaan.
Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
