huhti 28, 2023
Tervetuloa Kulttuurinen moninaisuus -seminaariin kulttuuritalo Valveelle 16. toukokuuta. Tilaisuus on suunnattu taide- ja kulttuuritoimijoille ja se järjestetään Kansainvälisen kulttuurisen moninaisuuden päivän kunniaksi.
Seminaarissa keskustellaan ja kuullaan kulttuurisen moninaisuuden edistämisestä sekä yhteistyömahdollisuuksista Oulun taide- ja kulttuurikentällä yhdenvertaisuuden kehittämiseksi. Ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja, keskustelua ja verkostoitumista. Seminaarin järjestävät yhteistyössä Oulun kaupungin yleiset kulttuuripalvelut, Oulun kaupungin maahanmuuttajaneuvosto ja Oulu2026.
Ilmoittaudu mukaan 14. toukokuuta mennessä Lyytissä: ilmoittaudun seminaariin.
Ohjelma
Kulttuuritalo Valve, Valvesali, Hallituskatu 7, Oulu
8:45 Aamukahvit
9:00 Seminaarin avaus: Johanna Tuukkanen, kulttuuripalvelupäällikkö, Oulun kaupungin yleiset kulttuuripalvelut
9:15 Keynote: Anthony Rice-Perttunen, Oulun kaupungin maahanmuuttajaneuvosto
9:45–11:15 Puheenvuorot moninaisuudesta: Ville-Mikko Sikiö, tuotantopäällikkö, Kulttuuritalo Valve. Selina Väliheikki, kuraattori, Museo- ja tiedekeskus Luuppi. Pia Alatorvinen, toiminnanjohtaja, Oulun kulttuuritapahtumayhdistys. Anna Litewka-Anttolainen ja Henrik Skarevik, Yhdenvertainen Oulu2026, Oulun kulttuurisäätiö
11:15–12:00 lounas (omakustanteinen)
12:00–13:45 Akvaariokeskustelu
13:45–14:00 Yhteenveto ja lopetus
Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Lisätiedot: Yhdenvertainen Oulu2026 -projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen, 040 538 8121, anna.litewka-anttolainen(at)oulu2026.eu.
huhti 26, 2023
Målet med Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke (Jämlikt Uleåborg2026-projektet) är att öka kommunernas och den tredje sektorns förmåga att producera jämlika kulturtjänster och öka kulturtjänsternas tillgänglighet.
”Med hjälp av olika diskussionsmöten och workshops för beslutfattarna, tjänstemännen och kulturaktörerna i kommunerna siktar vi på att få ökad kännedom om hur mångfald kan främjas”, berättar projektkoordinator Henrik Skarevik.
Projektet pågår i två år och har Norra Österbotten och Kajanaland som projektområde. Ett av projektets syften är också att främja mångfald och att stärka deltagandet genom att förbättra likvärdiga möjligheter för invånarna att använda kommunernas kulturtjänster och att delta i genomförandet av Uleåborg Europas kulturhuvudstad 2026.
En speciell målgrupp i projektet är minoritetsgrupperna.
Skarevik ser projektets mål som mycket viktiga och ser fram emot sitt nya jobb.
”Projektet främjar invånarnas jämställdhet och hållbart välstånd. Det här är verkligen en jättefin möjlighet att på längre sikt påverka den kulturella klimatförändringen i norra Finland. Jag har ju själv hört till en språkminoritetsgrupp när jag bodde i Sverige. Som återflyttare skulle jag vilja se att svenskan var mer synlig Uleåborg. Staden är trots allt en språkö. Och så har vi ju den nordligaste svenskspråkiga grundskolan i Finland. Det är ganska fräckt!”
huhti 26, 2023
Huhtikuussa käynnistyneen Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen tavoitteena on kehittää kuntien ja kolmannen sektorin kyvykkyyttä yhdenvertaisten kulttuuripalvelujen tuottamisessa sekä parantaa kulttuuripalveluiden saavutettavuutta.
“Kunnille tullaan järjestämään erilaisia keskustelutilaisuuksia ja työpajoja, joiden avulla lisätään päättäjien, työntekijöiden ja kulttuuritoimijoiden tietoisuutta moninaisuuden edistämisestä”, kertoo hankkeen koordinaattori Henrik Skarevik.
Kaksivuotinen hanke toimii Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla. Hankkeessa pyritään myös edistämään moninaisuutta ja vahvistamaan osallisuutta parantamalla ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää kuntien kulttuuripalveluita sekä osallistumalla Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026 -toteutukseen. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti vähemmistöt.
Skarevik pitää hankkeen tavoitteita erittäin tärkeinä ja suhtautuu uuteen työhönsä innolla.
”Hanke edistää kuntalaisten yhdenvertaisuutta ja kestävää hyvinvointia. Tämä todella upea tilaisuus vaikuttaa pitkällä tähtäimellä pohjoisen kulttuuri-ilmastonmuutokseen. Itse olen edustanut kielivähemmistöryhmää asuessani Ruotsissa. Näin paluumuuttajana toivoisin enemmän ruotsin kielen näkyvyyttä Oulussa, joka on kuitenkin kielisaari. Ja onhan meillä myös Suomen pohjoisin ruotsinkielinen peruskoulu. Se on aika siistiä!”
huhti 20, 2023
Taiteen edistämiskeskuksen ja Oulun kulttuurisäätiön Filmiapaja-projekti yhdistää av- ja kirjallisuusalaa sekä tuo uusia resursseja pohjoisesta tarinansa ammentaville tekijöille. Aiemmin keväällä järjestetyssä haussa mukaan haki 160 tekijää, ja mukaan valikoitui 74 kirjoittamisen ja audiovisuaalisen alan ammattilaista ympäri Suomen.
Valinnoissa painottui tärkeimpänä hakijan motivaatio, joka merkitsi ansioluetteloa tai kehitteillä olevaa ideaa enemmän. Muita valintoihin vaikuttaneita kriteereitä olivat pohjoisen ulottuvuuden näkyminen ja sen käsittelytapa, ryhmän monimuotoisuus suhteessa genreihin ja taiteenlajeihin, uravaihe suhteessa Filmiapajan tarjoamaan sisältöön sekä verkostoitumis- ja yhteistyökyky. Lisäksi painotettiin kokeneiden hakijoiden asiantuntijuuden jakamista nuoremmille osallistujille.
Lue lisää Filmiapajasta ja osallistujavalinnoista Taiken sivuilta.
huhti 20, 2023
Tiina Härköselle kulttuurin tasavertainen saavutettavuus on erityisen tärkeää.
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on muusikko, musiikkipedagogi ja laulaja, Tiina Härkönen. Tiina kertoo tiensä nykyhetkeen olleen mutkainen, mutta ihan positiivisessa mielessä. Musiikkiharrastus alkoi viulun soitolla ja musiikkiluokalla opiskellessa.
–Yläasteella lauluopinnot alkoivat kiinnostaa ja hakeuduin laulutunneille. Olen ollut kova jännittäjä ja sen kanssa olen joutunut tekemään paljon töitä. Ensimmäiset lauluesiintymiset olen pitänyt äidille omassa huoneessa, tosin äiti ei saanut katsoa eikä kommentoida – kuunnella vaan.
Itseluottamusta alkoi löytymään ja sitä myöten lukioaikana keikat toisen muusikon, Petri Kuuselan kanssa. Oulun konservatoriolle Tiina pääsi toisella yrittämällä ja sielä hän opiskeli itsensä muusikoksi.
–Se on ollut varmasti sellainen voimaannuttava ja identiteettiä vahvistava koulu.
Konservatoriolla opiskellessa Tiina kertoo heränneensä siihen, että hän oikeasti osaa ja todella haluaa tehdä musiikkia. Muusikon koulutuksen jälkeen hän pääsi opiskelemaan musiikkipedagogiksi Oulun ammattikorkeakouluun ja puolessa välissä opintoja hän vaihtoi koulua Helsingin Metropolialle, josta hän valmistui 2019. Tiina opiskeli lisäksi itsensä vielä nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Suomessa sijaitsevat musiikkikoulut ovat Tiinan mielestä hyviä ja opetus niissä on laadukasta. Hän toivoisi kuitenkin oppilaitoksissa tuettavan enemmän sitä, että jo opiskeluvaiheessa saisi kokemuksia alan työelämästä.
–Yhtyetoimintaa olen tehnyt koko opiskelujen ajan, joten häitä ja juhlia on tullut kierrettyä ympäri Suomen. Kyllä kai sitä tässä kohtaa voi sanoa, että olen tehnyt tosi paljon töitä sen eteen, että olen nyt tässä – tällaisella koulutustaustalla, työkokemuksella ja rautaisella ammattitaidolla. Päättäväisesti ja pitkäjänteisesti olen hakenut omaa suuntaa ja pyrkinyt tekemään ja toteuttamaan asioita jotka koen tärkeiksi.
Oman alan puolestapuhuja
Tiina muistuttaa, että kulttuuri on sitä mitä me jätämme perimänä tuleville sukupolville, ja sen tasavertainen saavutettavuus tulisi turvata kaikille. Tiina lisää, että taidetta ei tulisi rajoittaa eikä eriarvoistaa, etenkään päättäjien käsissä.
–Kulttuurin tarkoitus ei ole olla hyödyke. Jokainen kokee kulttuurin eri tavalla pohjaten sitä omiin kokemuksiinsa ja se on todella arvokasta. Taiteella on myös iso merkitys niin kuntoutukseen kuin ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinkin.
Taide herää eloon yhteisöllisyydestä ja Tiinakin kertoo nauttivansa erityisen paljon siitä, kun saa olla vuorovaikutuksessa yleisön kanssa.
–Taiteella ja kulttuurilla voi välittää tunteiden lisäksi arvoja. Myös kulttuurialan pitää voida kehittyä ja muuttua yhteiskunnan mukana, ja sitä tulisi tukea jatkossakin.
Mitä sinulle kuuluu nyt ja minkä parissa työskentelet?
Juuri nyt valmistaudun kiireiseen työkesään. Työstän oman yrityksen “laulustudio Taival” käytännön järjestelyjä. Pian ammattilaisen laulunopetusta on tarjolla myös Haukiputaalla! Työn alla on myös uusi bändiprojekti sekä mielessä tietysti tulevan kesän hääkeikkarupeama The Luxus Deluxe -yhtyeellä. Kesällä työskentelen myös ravintola Bootissa ja olen hakenut töitä nuorisotyön parista. Kuten voi huomata, elanto koostuu monista eri töistä ja välillä pitää tehdä muitakin kuin oman alan töitä. Tulevaisuudelta toivon, että saan työskennellä koulutustani vastaavissa töissä. Tällä hetkellä työstän osa-alueita, joiden toivon tulevaisuudessa vievän uraani siihen suuntaan mihin haluan. Unelmana olisi tehdä töitä musiikin ja nuorisotyön parissa.
Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?
Erityisesti toiveikkuutta. Toivon että Pohjois-Suomessa ja tietysti erityisesti Oulussa edistetään taiteen tasavertaisuutta ja kulttuuri-ilmastonmuutoksen myötä taidetta viedään kaikille helposti saataville. Oulussa on upeita taiteentekijöitä ja olisi hienoa nähdä kuinka kaikilla olisi tasavertainen mahdollisuus tuoda taidettaan esille ja kaikkien saavutettavaksi.
Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?
Kyllähän se on haastavaa. Työmahdollisuuksia on aika vähän, suurin osa töistä täytyy itse mahdollistaa ja toteuttaa. Ideoita pukkaa jatkuvasti, mutta on vaikea löytää väyliä niiden toteuttamiseen. Usein se rahoitus on haasteena taiteen tekemiselle. Musiikilliset verkostot on kyllä hyvät ja mielestäni Oulussa on muusikkojen keskuudessa kannustava ilmapiiri. Pohjois-Suomessa omaa osaamista ei liikaa tyrkytetä, se on minusta ihanaa. Luotetaan siihen, että puskaradio toimii kun hommat hoitaa mallikkaasti. Ehkä tässä on myös kehittämisen paikka, jotta Pohjois-Suomen osaamista saadaan enemmän maanlaajuisesti näkyville.
Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?
Toteutusalue on laaja ja siinä on mukana monta kaupunkia ja kuntaa. Täytyy kyllä silti sanoa rehellisesti että täällä Martinniemen perukoilla asuessa ei tule vastaan mitään tähän liittyvää.. Itse seuraan Oulu2026 nettisivuja suhteellisen aktiivisesti ja uskon että kyllä se näkyvyys tässä kasvaa ajan kanssa. Toivon, että koko alue ja sen tapahtumat tuovat asukkaille iloa ja kokemuksia – juuri sitä mitä vain taiteella voi välittää.
Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?
Uskon, että Pohjois-Suomalaiset taiteen tekijät ja esittäjät pääsevät paremmin esille kun on rahoitusta. Toivon, että myös hankkeen jälkeen kulttuuritarjonta säilyy monimuotoisena ja laajana ja että sen saavutettavuutta arvostetaan jatkossakin mahdollistamalla taiteen tekemistä. Kun taidetta on enemmän tarjolla ja ihmiset voivat sitä hyödyntää, hyvinvointi lisääntyy. Titteli ja sen tuomat tapahtumat tuovat varmasti myös inspiraatiota ja rohkeutta tämän alueen taiteilijoille. Jos on tarpeeksi halua, mikä vaan onnistuu. Ehkäpä myös taiteenalojen välistä kuilua saadaan tasoitettua ja yhteistyötä kasvatettua.
Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena?
Oulu2026 tuo alueelle yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Toivon, että jokainen saisi puhuttelevan ja ikimuistoisen taidekokemuksen vuoden aikana. Olisi mukavaa nähdä tarjolla uusia taiteellisia innovaatioita ja erityisesti odotan sitä, miten kaupungit ja kunnat hyödyntävät asukkaiden taiteellista ammattitaitoa. Tietysti odotan myös spektaakkelimaisia tapahtumia ja iloisia kohtaamisia.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Katson sarjoja tai luen kirjoja. Meillä on kanala, kaipa sekin lasketaan vapaa-ajan toiminnaksi.
Pieni Ystäväkirjakysely:
Mikä on lempivuodenaikasi?
Kevät. On ihanaa kun kaikki kiva on alkamassa ja kesä tulossa.
Entä lempiruokasi?
Sushi.
Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?
Kyllä se on tori, sinne liittyy niin paljon mukavia muistoja ja torilla kokee parhaimmillaan sitä yhteisöllisyyden tunnetta. Sieltä saa makoisat mansikat ja metrilakut, unohtamatta kauppahallin kermaista lohisoppaa.
Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?
Tunturiin! Suomen tunturiin!
Suklaa vai lakritsi?
No suklaa.
Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?
Minä en ole kuollut – Erik Engelv
Tiina Härkönen
Aiemmat kulttuuripersoonat
huhti 18, 2023
Kurkistus kulttuuriohjelmaan on sarja, jossa nimensä mukaisesti kurkistetaan Euroopan kulttuuripääkaupungin tuleviin tapahtumiin ja ohjelmiin. Sarja antaa pieniä pilkahduksia tulevasta ja kertoo mielenkiintoisista tekijöistä.
Jäätävä, villi ja kansainvälinen Kesytön konttori, eli Untamed Office, on Oulu Urban Culturen luotsaama monipuolinen kokonaisuus, jossa pääroolia näyttelevät kaupunkikulttuurin tuottaminen ja nuorten luovien alojen toimintaedellytysten edistäminen. Hankkeen ydin on nuorten tekijöiden tuotantotoimisto, jonka tarkoituksena on projektipäällikkö Heikki Myllylahden mukaan tuottaa alueelle uniikkeja tapahtumia, osana kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistoa.
Konttori työllistää alueen nuoria tekijöitä muun muassa TE-palveluiden tai oppilaitoksien kautta toteutettujen harjoitteluiden avulla, mutta hankkeen tarkoitus on myös työllistää tuottajia ja kulttuurikoordinaattoreita erilaisiin projekteihin.
”Konttorin lisäksi hankkeen kautta on luvassa erilaisia valmennuksia, työpajoja ja kansainvälisiä toimintoja. Haluamme haastaa Oulun maantieteellistä sijaintia ja avata kulttuurillisia reittejä kohti Eurooppaa – yhteistyö maailmalle täältä pohjoisen laidalta on todellakin mahdollista” Myllylahti kertoo.
Miten Kesytön konttori kytkeytyy Villisti kaupunki -teemaan?
“Kun puhutaan kaupunkikulttuurista, niin liikumme erilaisissa tiloissa ja paikoissa. Meillä on täällä Pikisaaren Villatehtaalla oma Kulttuurilaboratorio, jossa tulee tapahtumaan paljon mielenkiintoisia asioita. Sen lisäksi teemme interventiotyylisiä tapahtumia erilaisiin julkisiin tiloihin, kaupunkitilaan ja vähän erikoisempiin paikkoihin, kuten esimerkiksi meren jäälle.”
Miten Kesytön konttori edistää kulttuuri-ilmastonmuutosta?
“Monet mielenkiintoiset ilmiöt kaupunki- ja alakulttuurin puolella lähtevät nuorista tekijöistä. Me haluaisimme olla tekemässä Oulusta kiinnostavaa paikkaa myös jäädä tekemään niitä asioita, jotta nuorten ei tarvitsisi välttämättä muuttaa täältä pois. Tähtäämme siihen, että Oulussa olisi tarjolla kulttuurin saralla monipuolisesti mielenkiintoisia mahdollisuuksia.”
Millä tavoin projekti heijastuu erityisesti Pikisaaren alueelle ja sen kehittämiseen?
“Kesytön konttori ja Kulttuurilaboratorio sijaitsevat Pikisaaren Villatehtaalla, joka kytkeytyy laajemmin osaksi kulttuuripääkaupunkikehitystä. Villatehtaalla toimii monia erilaisia yhdistyksiä, toimijoita, yksittäisiä taiteilijoita ja yrittäjiä. Me kannamme oman kortemme kekoon sillä, että Kulttuurilaboratorio on matalan kynnyksen kulttuuritapahtumapaikka. Tämän hankkeen tiimoilta haluamme antaa mahdollisimman monelle nuorelle tilaisuuden toteuttaa täällä omia projektejaan.”
Mitä Kesyttömän konttorin tiimoilta on odotettavissa tulevina vuosina?
“Kesyttömän konttorin kokonaisuudesta tulee todella monipuolinen! Hanke alkoi tammikuussa, ja maaliskuussa järjestimme meren jäällä Frozen People-festivaalin, joka oli ensimmäinen ja myös suurin tuotantomme. Lisäksi työmme tuloksena tulee syntymään kaikenlaisia pienempiä tapahtumia, joista emme vielä itsekään tiedä etukäteen. Haluamme, että Kesyttömässä konttorissa työskentelevät tiimit vaikuttavat mahdollisimman paljon siihen, minkälaista sisältöä tähän kaupunkiin tuotetaan. Luomme monipuolisia mahdollisuuksia myös Kesyttömän konttorin ulkopuolelle, kuten esimerkiksi valmennuksia, työpajoja sekä kansainvälisiä toimintoja. Haluamme avata reittejä Eurooppaan niin, että tänne olisi helppo tulla ja toisin päin – pohjoisen sijaintimme eksotiikka nimittäin todellakin kiinnostaa maailmalla.”
Kuvaile, miltä pohjoinen alue näyttää vuonna 2026
“Pohjoinen tulee varmasti näyttämään vuonna 2026 parhaalta, miltä se on ikinä näyttänyt kulttuurialan kontekstissa. Kaikki pääsevät nauttimaan todella hienoista kulttuurisisällöistä, mutta toivoisin etenkin, että Oulu olisi kiinnostava kaupunki jäädä asumaan ihan kaikille ikäluokille. Lisäksi haluaisin nähdä lisää kansainvälisyyttä ja ehkä hieman avoimuutta monessakin suhteessa.”
