fbpx

Kulttuurikestit kekrin teemalla 31.10.2024

Ihmisiä syömässä luontoon katetun pöydän ääressä.

Arctic Food Lab -ruokaverkoston tapaaminen 
Torstaina 31.10.2024 klo 16–20, Muotoilukeskus Proto, Pikisaarentie 17, Oulu

Tervetuloa viettämään syksyistä iltaa kekrin teemalla Arctic Food Lab -ruokaverkoston parissa! Illan aikana kuulemme ajankohtaista tietoa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden valmisteluista sekä paikallisen ruokakulttuurin kehittämismahdollisuuksista. Tule mukaan verkostoitumaan, inspiroitumaan ja juhlistamaan yhdessä kekrin perinteitä hyvän ruoan äärellä.

Illan ohjelma: 

Klo 16:00 Tervetuloa ja ajankohtaista, alkumaljat
Niina Keränen, Oulun Kulttuurisäätiö ja Kaisa Myllykangas, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset
Mitä kuuluu Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden valmisteluille ruokakulttuurin osalta ja mitä mahdollisuuksia Parasta paikallista pöytiin tarjoaa? 

Klo 16.15 Miten pääset mukaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan?
Niina Keränen ja Anna Litewka-Anttolainen, Oulun Kulttuurisäätiö
Me olemme kulttuuria -ohjelmahaun sisältö, kriteerit ja ohjelmaideoiden kehittäminen 

Klo 18.00 Musiikkia ja vapaata seurustelua

Lämpimästi tervetuloa mukaan verkostoitumaan ja keskustelemaan paikallisen ruokakulttuurin kehittämisestä kekrin hengessä! Muistathan ilmoittautua tilaisuuteen su 27.10. mennessä Lyytin kautta.

Tilaisuus on osa Arctic Food Lab -ruokaverkoston vuosittaisia tapaamisia ja avoin kaikille kiinnostuneille. Tilaisuuden järjestävät Parasta paikallista pöytiin -hanke, Yhdenvertainen Oulu -hanke ja Oulun kulttuurisäätiö.

Avoin haku Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026:n ohjelmaan käynnistyy

Kuvassa nuoria autoharrastajia.

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026, yhdessä 39 kunnan kanssa. Oulu2026 käynnistää nyt avoimen haun, jolla kutsutaan alueen yhteisöjä ja yksityishenkilöitä mukaan ohjelman toteuttamiseen. Elokuun 2025 loppuun kestävässä haussa ohjelmaehdotuksista tehdään päätöksiä neljän kuukauden välein.

”Me olemme kulttuuria” -haussa voi ehdottaa omaa tapahtumaa tai muuta ohjelmaa osaksi kulttuuripääkaupunkivuoden tarjontaa. Haun kautta voi myös hakea kohdeavustusta ohjelman toteuttamiseen.

Hakemukset jätetään oulu2026.eu-verkkosivuston kautta. Hakemuksen voi täyttää suomeksi, englanniksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi. Näiden lisäksi hakuohjeet löytyvät nettisivuilta myös selkosuomeksi ja viittomakielellä.

Haun arvioinnissa painotetaan muun muassa ohjelman uutuusarvoa, osallisuuden edistämistä sekä saavutettavuutta. Hakijan tulee vastata ohjelman toteutuksesta ja viestinnästä.

Kuvassa ryhmä historiallisen miekkailun harrastajia.

Ilo irti asukkaiden arjesta ja laajasta alueesta

Haku on avoin kaikille kulttuurin muodoille ja toteutustavoille. Ohjelma voi tapahtua perinteisissä tai ihan uudenlaisissa paikoissa Oulu2026-alueella, ja yleisölle suunnatun osuuden tulee tapahtua vuonna 2026.

Oulu2026:n yhteisöpäällikkö Heli Metsäpelto kannustaa kaikkia tutustumaan mahdollisuuteen osallistua kulttuuripääkaupunkivuoteen myös sen tekijänä. Metsäpellon mukaan kulttuuria on arjessa kaikkialla, mutta emme välttämättä tule ajatelleeksi asiaa.

”Kepparikisoja, neulomista, autojen tuunausta, asuinalueen kesäjuhlat… Oulu2026-ohjelman kautta voi jakaa omia kiinnostuksen kohteita, löytää uusia sellaisia ja toteuttaa villejäkin ideoita. Kohtaamiset monimuotoisen ohjelman tekemisen ja kokemisen parissa tulevat lisäämään iloa ja hyvinvointia alueellamme”, lisää Metsäpelto.

Kohdeavustukset ovat pääsääntöisesti 500–2 000 euron avustuksia ohjelman toteuttamiseen. Suurempaa avustusta voi hakea, mikäli se on perusteltua esimerkiksi ohjelman keston tai alueellisen kattavuuden näkökulmasta. Lisäksi kullakin hakukierroksella voidaan valita yhdestä kahteen kärkihanketta, joille myönnetään 20 000 euron kohdeavustus.

Kohdeavustuksiin lukeutuu Oulu2026:lle Svenska Kulturfondenin myöntämä rahoitus ruotsinkieliseen ohjelmaan ja Suomen Kulttuurirahaston avustus saamelaistaiteilijoille.

Kiinnostuneilla on mahdollisuus kuulla lisää ohjelmahausta useissa tilaisuuksissa. Ensimmäinen niistä on Oulun kaupungin järjestämä asukasilta 4. syyskuuta klo 17:30–18.30. Tilaisuus järjestetään Teams-yhteydellä ja osallistumislinkki löytyy oulu2026.eu/ohjelmahaku -verkkosivuilta.

Lisätiedot ja hakulomake löytyvät verkkosivustolta oulu2026.eu/ohjelmahaku.

Lisätiedot

Heli Metsäpelto

Yhteisöpäällikkö Heli Metsäpelto

044 703 7554

heli.metsapelto@oulu2026.eu

 

Ainutlaatuista tunnelmaa järven rannalla

Järvelänjärven Grilli-Cafe

 

Järvelänjärven Grilli-Cafe on Raahen kupeessa sijaitseva, toukokuun lopusta elokuun puoliväliin joka vuosi toimiva grilli-kahvila. Kasitien varrelta löytyvä paikka on oivallinen pysähdys kesäisellä matkalla läpi Suomen ja Järvelänjärven ranta tarjoaa asiakkaille upeat puitteet hengähtää ja nautiskella monipuolisesta valikoimasta herkkuja.

“Täällä voi ihailla järven selkää ja syödä siinä samalla”, kertoo omistaja ja toimitusjohtaja Jorma Romppanen.

Alunperin Järvelänjärven Grilli-Cafe on rakennettu vuonna 2006 kylätaloksi. Jo silloin ajatuksena oli järjestää siellä kahvilatoimintaa kyläyhdistyksen toimesta, mutta vilkas paikka kasitien varrella ja sadat asiakkaat päivässä tekivät siitä yhdistykselle yllättävän raskasta. Romppanen hyppäsi mukaan kuusi kesää sitten. Paikkakunta oli jo tuttu hänen äitinsä kautta ja pitkä historia yrittäjänä ja monipuolinen ammattitaito antoivat hyvät eväät toiminnan pyörittämiseen.

“Olen kerännyt ympäri maailman oppeja kahvilatoimintaan”, esimerkiksi Espanjassa arvostetussa matkailukeskuksessa työskennellyt Romppanen kertoo.

 

Laadukas ruoka lähtökohtana

 

Romppaselle on erityisen tärkeää se, että sekä ruokatuotteet, palvelu ja yleinen tunnelma ja siisteys ovat hyvällä mallilla. Grilliruokaa löytyy jopa kolmekymmentä erilaista annosta, jäätelöitä yli kolmeakymmentä lajia ja lisäksi tarjolla on monenlaisia leivoksia ja makeisia. Perinteinen munkkikahvikin on tietenkin tarjolla.

“Ruokalista on suunniteltu niin, että ihminen kokisi makuelämyksen. Laatuun on panostettu, meillä on naudan täysjauhelihasta tehty pihvi, parhaat mausteet ja sellaisia kombinaatioita, joita ei saa muualta Suomesta kuin meiltä.”

Lähiruoka ja paikallisuus ovat Romppasen mukaan ruoassa kynnyskysymyksiä.

“Luotamme kotimaiseen laatuun ja käytämme vain suomalaisia ainesosia. Haluamme parasta laatua kaikkiin tuotteisiin mitä meillä on. Sillä erotumme monista muista, jauhelihan seasta ei löydy jatkeita, jauhoja tai muuta ja kaikki tehdään reaaliajassa. Mitään ei paisteta etukäteen jääkaappiin odottamaan lämmitystä, vaan ruoka valmistetaan alusta asti itse asiakkaan odottaessa.”

Romppanen kannustaa ihmisiä panostamaan kotimaisuuteen.

“Me toivomme, että Suomessa ruoka saisi arvonsa mukaisen kohtelun niin valtion puolelta, kuin myös niin, että ihmiset tajuaisivat ostaa lisää kotimaista ruokaa. Miksi ottaa riski ja ostaa ulkomaista, kun omat tuotteemme ovat varmasti laadukkaita ja hyvin tuotettuja.”

 

Järvelänjärven Grilli-Cafe tarjoaa laadukasta ja lähellä tuotettua grilliruokaa.

 

Ravintoa vatsalle ja sielulle

 

Järvelänjärven Grilli-Cafessa asiakkaita riittää läpi kesän. Iso osa asiakkaista ovat matkalla pohjoiseen tai takaisin pohjoisesta. Osa heistä on kotimaan matkailijoita, osa tulee kauempaakin ulkomailta. Romppanen markkinoi paikkaa virkistysalueena, ei pelkästään ravintolana.

“Ihmiset voivat monella tavalla viihtyä täällä. Joka yö pihalla yöpyy asuntoautoja ja -vaunuja kuvankauniissa ympäristössä. Joskus asiakkaat tulevat käymään nopeasti, mutta se kiire loppuu kun he näkevät ruokalistan ja huomaavat kuinka mukava paikka tämä on ja miten hyvää ruokaa on tarjolla. Sitten he istuvat laiturilla tai terassilla, nauttivat auringonpaisteesta, koko ajan johonkin kohti täällä paistaa aurinko.”

Iso ja idyllinen piha-alue antaa mahdollisuuksia myös monenlaisiin tapahtumiin; pihamarkkinoita, karaokeiltoja ja paikallisia muusikoita esiintymässä. Tapahtumat ovat Romppasen mukaan houkutelleet paljon ihmisiä paikalle.

“Kannustan asiakkaita tulemaan tällaisiin pienimpiinkin paikkoihin, että niitä on sitten olemassa. Asiakkaat kertovat, että he etsivät tällaisia paikkoja ja onneksi näitä vielä on. Olemme myös kuin portti Raaheen ja olemme saaneet asiakkaita jäämään kaupunkiin, kun olemme kertoneet Raahesta. Siinä mielessä kokee tekevänsä arvokasta työtä oman paikkakuntansa eteen.”

 

Ainutlaatuisia kohtaamisia

 

Romppaselle on tärkeää, että hän ja koko grilli-kahvilan henkilökunta keskustelee aktiivisesti asiakkaiden kanssa. Henkilökunta on keskenään, sekä asiakkaiden kanssa yhtä suurta perhettä. Mukavat kohtaamiset ja hyvä palaute antavat Romppasellekin motivaatiota pitää puitteet täydellisinä.

“Yleisellä tasolla hyvää palautetta on se, että ihmiset haluavat ottaa kuvia, he kokevat tulleensa ihmisläheiseen paikkaan ja haluavat ottaa kuvia yhdessä.”

Monia asiakkaita kiinnostavat ulkona sijaitsevat patsaat. Moottorisahalla veistetyt, Jaakko Kauppilan valmistamat patsaat kuvaavat järvessä asuvaa näkkiä, merenjumala Ahtia sekä merenneitoa. Pihalla on myös ilmoitustaulu joka kertoo veden asukeista, tuoden perinteistä suomalaista kulttuuria mukaan toimintaan.

“Tässä järvessä on iät ja ajat asunut kiltti näkki, joka varoittaa veden vaaroista ja kehottaa ihmisiä maltillisuuteen.”

Suomalaisuus kiehtoo erityisesti ulkomaalaisia asiakkaita, joita Järvelänjärven Grilli-Cafessa käy runsaasti. Upeat puitteet, hyvä ruoka ja lämminhenkinen palvelu ovat tehneet vaikutuksen moneen turistiin.

“Heillä jää sellainen suhtautuminen, että Suomi on ihana maa ja täällä on hyvä palvelu ja se jää tietenkin aina positiivisena asiana mieleen.”

 

Lue lisää Järvelänjärven Grilli-Cafesta Visit Raahen sivuilta (avautuu uuteen välilehteen).