fbpx

Kirjoituksia: Luovat alat tuottivat 14 miljardia vuonna 2022

Piia Rantala-Korhonen kirjoittaa tuoreesta Business Finlandin tilaamasta tilannekuvasta.

VTT:n laatiman Luovien alojen tilannekuvan mukaan luovien alojen liikevaihto oli viime vuonna noin 14 miljardia euroa. Tilannekuvan tilasi BusinessFinland.

Luovien alojen tulosta olivat takomassa yli 130 000 pienyritystä ja yksinyrittäjää. VTT:n tutkijat käyttivät uutta tekoälyä tutkimuksessaan ja pystyivät tunnistamaan luovien alojen liiketoimintaa ja sen kasvumahdollisuuksia aiempaa tarkemmin. Luovan työn merkitys tulee tutkijoiden mukaan kasvamaan kaikilla aloilla, vanhaa tahkoa pyörittämällä eivät yrityksen tulevaisuudessa menesty.

Taloudellisesti merkittävin osa luovista aloista liittyy peliteollisuuteen ja audiovisuaalisiin aloihin. Selvityksessä arvioidaan luovien alojen liikevaihdoksi vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan noin 2,6 miljardin tapahtuma-ala. Tapahtuma-alan rinnalla suurimmiksi aloiksi osoittautuivat 3,6 miljardin peliala sekä siihen vahvasti kytkeytyvä 1,6 miljardin audiovisuaalinen ala.

Yhä useammat tavalliset ihmiset ovat tottuneet maksamaan erilaisista digitaalisista luovien alojen palveluista. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös perinteisesti ei-niin-kaupalliseksi miellettyjen taidemuotojen uusien ansaintamuotojen kehittymiselle. Ihanteellista olisi, että taiteilijat ja kulttuurialan ammattilaiset voisivat saada elantonsa omalla ammatillisella osaamisellaan. Etenkin vapaat taiteilijat tekevät sivutöitä, joilla he rahoittavat taiteellista luovaa työtään.

Oulu2026 kulttuuriohjelmasta 70% on luvattu tarjota yleisölle myös digitaalisesti. VTT:n tuore tilannekuva rohkaisee kokeilemaan myös maksullisia digitaalisia kulttuuripalveluita. Vuosittain kotitaloudet käyttävät yli 5 miljardia euroa kulttuuripalveluihin. Osa näistä on jo nyt erilaisia suoratoistopalveluita, äänikirjoja ja muita digitaalisia luovan työn tuotoksia. Oulu2026-kulttuuriohjelma tarjoaa ketterän laboratorion, jossa erilaisia digitaalisia ratkaisuja voidaan testata, ehkä synnyttää aivan uudenlaisia taiteen ja teknologian muotoja.

 

Kirjoittaja on Piia Rantala-Korhonen, Oulun kulttuurisäätiön, Oulu2026, toimitusjohtaja

Oulun Toripolliisi kannustaa Käärijää

Viisuhuuma on vallannut myös Oulun. Toripolliisi sai perjantaiaamuna 12.5.2023 harteilleen vihreän boleron. Boleron on valmistanut oululainen Sirkka Karhu. Myös Ouluhalli, teatteri ja Valkea valaistaan vihreäksi.

Toripolliisi vihreässä bolerossa ja Oulu2026-paidassa

Toripolliisi ja Käärijä-bolero. Kuvaaja Sari Karhu.

Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026 haluaa osallistua koko Suomen valloittaneeseen positiiviseen karnevaalitunnelmaan ja viisuhuumaan.

– Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026, joten tämä osuu siinäkin mielessä nappiin. Euroviisuissa on kyse eurooppalaisesta tapahtumasta. Toivomme Suomea edustavalle Käärijälle paljon onnea lauantaiseen finaaliin, sanoo markkinointipäällikkö Riina Aikio.

Käärijän sanoma rohkeuden löytämisestä ja kaikkien hyväksymisestä sopii mainiosti myös Oulun kaupungin strategiaan – rohkeuteen, reiluuteen ja vastuullisuuteen.

Mot jämlikhet och välmående genom samarbete

Målet med Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke (Jämlikt Uleåborg2026-projektet) är att öka kommunernas och den tredje sektorns förmåga att producera jämlika kulturtjänster och öka kulturtjänsternas tillgänglighet.

”Med hjälp av olika diskussionsmöten och workshops för beslutfattarna, tjänstemännen och kulturaktörerna i kommunerna siktar vi på att få ökad kännedom om hur mångfald kan främjas”, berättar projektkoordinator Henrik Skarevik.

Projektet pågår i två år och har Norra Österbotten och Kajanaland som projektområde. Ett av projektets syften är också att främja mångfald och att stärka deltagandet genom att förbättra likvärdiga möjligheter för invånarna att använda kommunernas kulturtjänster och att delta i genomförandet av Uleåborg Europas kulturhuvudstad 2026.

En speciell målgrupp i projektet är minoritetsgrupperna.

Skarevik ser projektets mål som mycket viktiga och ser fram emot sitt nya jobb.

”Projektet främjar invånarnas jämställdhet och hållbart välstånd. Det här är verkligen en jättefin möjlighet att på längre sikt påverka den kulturella klimatförändringen i norra Finland. Jag har ju själv hört till en språkminoritetsgrupp när jag bodde i Sverige. Som återflyttare skulle jag vilja se att svenskan var mer synlig Uleåborg. Staden är trots allt en språkö. Och så har vi ju den nordligaste svenskspråkiga grundskolan i Finland. Det är ganska fräckt!”

Yhteistyöllä kohti yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia

Huhtikuussa käynnistyneen Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen tavoitteena on kehittää kuntien ja kolmannen sektorin kyvykkyyttä yhdenvertaisten kulttuuripalvelujen tuottamisessa sekä parantaa kulttuuripalveluiden saavutettavuutta.

“Kunnille tullaan järjestämään erilaisia keskustelutilaisuuksia ja työpajoja, joiden avulla lisätään päättäjien, työntekijöiden ja kulttuuritoimijoiden tietoisuutta moninaisuuden edistämisestä”, kertoo hankkeen koordinaattori Henrik Skarevik.

Kaksivuotinen hanke toimii Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla. Hankkeessa pyritään myös edistämään moninaisuutta ja vahvistamaan osallisuutta parantamalla ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää kuntien kulttuuripalveluita sekä osallistumalla Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026 -toteutukseen. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti vähemmistöt.

Skarevik pitää hankkeen tavoitteita erittäin tärkeinä ja suhtautuu uuteen työhönsä innolla.

”Hanke edistää kuntalaisten yhdenvertaisuutta ja kestävää hyvinvointia. Tämä todella upea tilaisuus vaikuttaa pitkällä tähtäimellä pohjoisen kulttuuri-ilmastonmuutokseen. Itse olen edustanut kielivähemmistöryhmää asuessani Ruotsissa. Näin paluumuuttajana toivoisin enemmän ruotsin kielen näkyvyyttä Oulussa, joka on kuitenkin kielisaari. Ja onhan meillä myös Suomen pohjoisin ruotsinkielinen peruskoulu. Se on aika siistiä!”

Oulu2026-kulttuuripersoona: Tiina Härkönen

Tiina Härköselle kulttuurin tasavertainen saavutettavuus on erityisen tärkeää.

Tämän viikon kulttuuripersoonamme on muusikko, musiikkipedagogi ja laulaja, Tiina Härkönen. Tiina kertoo tiensä nykyhetkeen olleen mutkainen, mutta ihan positiivisessa mielessä. Musiikkiharrastus alkoi viulun soitolla ja musiikkiluokalla opiskellessa.

–Yläasteella lauluopinnot alkoivat kiinnostaa ja hakeuduin laulutunneille. Olen ollut kova jännittäjä ja sen kanssa olen joutunut tekemään paljon töitä. Ensimmäiset lauluesiintymiset olen pitänyt äidille omassa huoneessa, tosin äiti ei saanut katsoa eikä kommentoida – kuunnella vaan.

Itseluottamusta alkoi löytymään ja sitä myöten lukioaikana keikat toisen muusikon, Petri Kuuselan kanssa. Oulun konservatoriolle Tiina pääsi toisella yrittämällä ja sielä hän opiskeli itsensä muusikoksi.

–Se on ollut varmasti sellainen voimaannuttava ja identiteettiä vahvistava koulu.

Konservatoriolla opiskellessa Tiina kertoo heränneensä siihen, että hän oikeasti osaa ja todella haluaa tehdä musiikkia. Muusikon koulutuksen jälkeen hän pääsi opiskelemaan musiikkipedagogiksi Oulun ammattikorkeakouluun ja puolessa välissä opintoja hän vaihtoi koulua Helsingin Metropolialle, josta hän valmistui 2019. Tiina opiskeli lisäksi itsensä vielä nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Suomessa sijaitsevat musiikkikoulut ovat Tiinan mielestä hyviä ja opetus niissä on laadukasta. Hän toivoisi kuitenkin oppilaitoksissa tuettavan enemmän sitä, että jo opiskeluvaiheessa saisi kokemuksia alan työelämästä.

–Yhtyetoimintaa olen tehnyt koko opiskelujen ajan, joten häitä ja juhlia on tullut kierrettyä ympäri Suomen. Kyllä kai sitä tässä kohtaa voi sanoa, että olen tehnyt tosi paljon töitä sen eteen, että olen nyt tässä – tällaisella koulutustaustalla, työkokemuksella ja rautaisella ammattitaidolla. Päättäväisesti ja pitkäjänteisesti olen hakenut omaa suuntaa ja pyrkinyt tekemään ja toteuttamaan asioita jotka koen tärkeiksi.

Oman alan puolestapuhuja

Tiina muistuttaa, että kulttuuri on sitä mitä me jätämme perimänä tuleville sukupolville, ja sen tasavertainen saavutettavuus tulisi turvata kaikille. Tiina lisää, että taidetta ei tulisi rajoittaa eikä eriarvoistaa, etenkään päättäjien käsissä.

Kulttuurin tarkoitus ei ole olla hyödyke. Jokainen kokee kulttuurin eri tavalla pohjaten sitä omiin kokemuksiinsa ja se on todella arvokasta. Taiteella on myös iso merkitys niin kuntoutukseen kuin ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinkin.

Taide herää eloon yhteisöllisyydestä ja Tiinakin kertoo nauttivansa erityisen paljon siitä, kun saa olla vuorovaikutuksessa yleisön kanssa.

–Taiteella ja kulttuurilla voi välittää tunteiden lisäksi arvoja. Myös kulttuurialan pitää voida kehittyä ja muuttua yhteiskunnan mukana, ja sitä tulisi tukea jatkossakin.

Mitä sinulle kuuluu nyt ja minkä parissa työskentelet?

Juuri nyt valmistaudun kiireiseen työkesään. Työstän oman yrityksen “laulustudio Taival” käytännön järjestelyjä. Pian ammattilaisen laulunopetusta on tarjolla myös Haukiputaalla! Työn alla on myös uusi bändiprojekti sekä mielessä tietysti tulevan kesän hääkeikkarupeama The Luxus Deluxe -yhtyeellä. Kesällä työskentelen myös ravintola Bootissa ja olen hakenut töitä nuorisotyön parista. Kuten voi huomata, elanto koostuu monista eri töistä ja välillä pitää tehdä muitakin kuin oman alan töitä. Tulevaisuudelta toivon, että saan työskennellä koulutustani vastaavissa töissä. Tällä hetkellä työstän osa-alueita, joiden toivon tulevaisuudessa vievän uraani siihen suuntaan mihin haluan. Unelmana olisi tehdä töitä musiikin ja nuorisotyön parissa.

Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?

Erityisesti toiveikkuutta. Toivon että Pohjois-Suomessa ja tietysti erityisesti Oulussa edistetään taiteen tasavertaisuutta ja kulttuuri-ilmastonmuutoksen myötä taidetta viedään kaikille helposti saataville. Oulussa on upeita taiteentekijöitä ja olisi hienoa nähdä kuinka kaikilla olisi tasavertainen mahdollisuus tuoda taidettaan esille ja kaikkien saavutettavaksi.

Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?

Kyllähän se on haastavaa. Työmahdollisuuksia on aika vähän, suurin osa töistä täytyy itse mahdollistaa ja toteuttaa. Ideoita pukkaa jatkuvasti, mutta on vaikea löytää väyliä niiden toteuttamiseen. Usein se rahoitus on haasteena taiteen tekemiselle. Musiikilliset verkostot on kyllä hyvät ja mielestäni Oulussa on muusikkojen keskuudessa kannustava ilmapiiri. Pohjois-Suomessa omaa osaamista ei liikaa tyrkytetä, se on minusta ihanaa. Luotetaan siihen, että puskaradio toimii kun hommat hoitaa mallikkaasti. Ehkä tässä on myös kehittämisen paikka, jotta Pohjois-Suomen osaamista saadaan enemmän maanlaajuisesti näkyville.

Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?

Toteutusalue on laaja ja siinä on mukana monta kaupunkia ja kuntaa. Täytyy kyllä silti sanoa rehellisesti että täällä Martinniemen perukoilla asuessa ei tule vastaan mitään tähän liittyvää.. Itse seuraan Oulu2026 nettisivuja suhteellisen aktiivisesti ja uskon että kyllä se näkyvyys tässä kasvaa ajan kanssa. Toivon, että koko alue ja sen tapahtumat tuovat asukkaille iloa ja kokemuksia – juuri sitä mitä vain taiteella voi välittää.

Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?

Uskon, että Pohjois-Suomalaiset taiteen tekijät ja esittäjät pääsevät paremmin esille kun on rahoitusta. Toivon, että myös hankkeen jälkeen kulttuuritarjonta säilyy monimuotoisena ja laajana ja että sen saavutettavuutta arvostetaan jatkossakin mahdollistamalla taiteen tekemistä. Kun taidetta on enemmän tarjolla ja ihmiset voivat sitä hyödyntää, hyvinvointi lisääntyy. Titteli ja sen tuomat tapahtumat tuovat varmasti myös inspiraatiota ja rohkeutta tämän alueen taiteilijoille. Jos on tarpeeksi halua, mikä vaan onnistuu. Ehkäpä myös taiteenalojen välistä kuilua saadaan tasoitettua ja yhteistyötä kasvatettua.

Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena?

Oulu2026 tuo alueelle yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Toivon, että jokainen saisi puhuttelevan ja ikimuistoisen taidekokemuksen vuoden aikana. Olisi mukavaa nähdä tarjolla uusia taiteellisia innovaatioita ja erityisesti odotan sitä, miten kaupungit ja kunnat hyödyntävät asukkaiden taiteellista ammattitaitoa. Tietysti odotan myös spektaakkelimaisia tapahtumia ja iloisia kohtaamisia.

Miten vietät vapaa-aikaasi?

Katson sarjoja tai luen kirjoja. Meillä on kanala, kaipa sekin lasketaan vapaa-ajan toiminnaksi.


Pieni Ystäväkirjakysely:

Mikä on lempivuodenaikasi?

Kevät. On ihanaa kun kaikki kiva on alkamassa ja kesä tulossa.

Entä lempiruokasi?

Sushi.

Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?

Kyllä se on tori, sinne liittyy niin paljon mukavia muistoja ja torilla kokee parhaimmillaan sitä yhteisöllisyyden tunnetta. Sieltä saa makoisat mansikat ja metrilakut, unohtamatta kauppahallin kermaista lohisoppaa.

Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?

Tunturiin! Suomen tunturiin!

Suklaa vai lakritsi?

No suklaa.

Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?

Minä en ole kuollut – Erik Engelv


Tiina Härkönen

Aiemmat kulttuuripersoonat