fbpx

Oulu2026-kulttuuripersoona: Anni Mikkelsson

Kuva Anni Mikkelssonista.

Anni Mikkelssonin taiteellista työtä leimaa kiinnostus ihmiseen ja ihmisten väliseen toimintaan. Kuva: Minna Hyvönen

Tämänkertainen kulttuuripersoonamme on Anni Mikkelsson, Kajaanin kaupunginteatterin johtaja, teatteriohjaaja sekä näytelmäkirjailija. Mikkelsonin päivät täyttyvät kaupunginteatterin arjen asioiden pyörityksestä, mutta johtajan työtehtävien lisäksi hän valmistelee syksyllä ensi-iltansa saavaa Keräilijät-esitystä yhdessä näytelmäkirjailija Elli Salon kanssa.

Lisäksi Kajaanissakin valmistaudutaan kulttuuripääkaupunkivuoteen Taidetta, ei tervaa! -hankkeen myötä. Sen tavoitteena on luoda nuorille teatterintekijöille tilaa ajatella itseään kasvukeskusten ulkopuolella toimivina taiteilijoina ja sen tiimoilta tutkitaan esittävän taiteen roolia kestävämmän yhteiskunnan ekologisena jälleenrakentajana. Se tuo mukanaan Oulu2026-alueella kiertävän Tervan tie –esityksen.

“Kulttuurilla ja taiteella voi olla rooli siinä, että miten me voimme elää kestävämmin tällä planeetalla, voimme siirtyä kulutuskulttuurista yhdessäoloon ja yhdessä tekemiseen sekä aineettomasta kulttuurista nauttimiseen.”

Mitä kulttuuri merkitsee sinulle?

Kulttuuri on kaikkea ihmisten välistä toimintaa. Olen itse taiteilija ja työskentelen taiteen parissa, mutta työtäni on aina leimannut kiinnostus ihmiseen kulttuurisena olentona. Teoksissani olen haastatellut paljon ihmisiä, Turun saaristossa kalastajia ja vanhoja merimiehiä, Kainuussa laukkukauppiaita, Keräilijät-esitystä varten ihmisiä itärajan maisemissa. Taiteellista työtäni leimaa kiinnostus ihmiseen ja ihmisten väliseen toimintaan. Yhteiskunnassa pitäisi käsittää laajemmin, että kulttuuri ja taide ovat ihmisten elinkeinoja ja ihmisiä yhdessä pitäviä voimia. Teatteri taidemuotona on valikoitunut omaksi, koska ihmisten yhteen tuleminen on minulle tärkeää.

Millaisia ovat kulttuuriin liittyvät haaveesi?

Henkilökohtaisesti haluaisin itse aloittaa laulutunnit ja käydä enemmän tanssitunneilla. Taiteentekijänä haluaisin tehdä hyviä esityksiä. On ihanaa olla Kajaanissa töissä, täällä on kaupungin kokoon nähden laaja taide- ja kulttuurikenttä. Toivoisin, että ihmisillä olisi enemmän mahdollisuuksia kohdata taiteen ja kulttuurin äärellä. Yhteiskunnallisella tasolla toivoisin todella paljon sitä, että ymmärrettäisiin systemaattisella kulttuurien tukien purkamisella olevan synkkiä ja kauaskantoisia seurauksia.

Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?

Meidän pitää ymmärtää elävämme ekologisen kriisin keskellä ja väistämättä keskellä aikaa, jossa siirrytään kohti rakenteellisia muutoksia ja se millaisia muutoksia ne ovat, riippuu siitä millaisia poliittisia valintoja tehdään. Yhteiskunnallisessa murroskohdassa taiteella on iso merkitys siinä, miten käsittelemme siitä herääviä tunteita. Se ei tarkoita sitä, että pitäisi tehdä esityksiä vain pelkästä ilmastonmuutoksesta, vaan kaikesta minkä kanssa elämme nyt. Meidän pitää luopua totutusta, mutta voimme löytää iloa ja riemua uusista asioista.

Mitä ajattelet Oulu2026-alueesta tällä hetkellä?

On hienoa, että on niin iso alue ja sen vaikutus ylettyy laajalle. Jo vuosisatoja ihmiset ovat kulkeneet täällä. Pidän ajatuksesta, että alue on iso, koska mielestäni kaupungit eivät ole kaupunkeja yksin, vaan kytkeytyneitä laajempiin alueisiin. Mikään kaupunki ei pärjää ilman kaikkea sen ympärillä. Kajaanin näkökulmasta, taide nähdään keskeisenä osana elinvoimapolitiikkaa. Taiteen tekijöiden yhteisö on Kajaanissa mieletön, kaupunginteatteri on omalakinen ja taiteellisesti kunnianhimoinen, on Seminaarin Taidekampus, jossa toimii vapaan kentän taiteilijoita ja Hyrynsalmella toimii Mustarinda-seura. Täällä tehdään paljon yhdessä ja yhteistyötä. Varsinkin kun taidetta ja kulttuuria uhkaavat leikkaukset, niin Kajaanin kaupunki satsaa taiteeseen. Kajaanin teatteri on lisäksi alueteatteri, meidän toiminta-alue ulottuu Ouluun saakka, itärajan vaaroilta Perämeren aalloille asti, joten tämä alue on meille mitä luontevin.

Miten toivot kulttuuripääkaupunkivuoden vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?

Toivoisin sitä, että meidän hanke tuottaisi tietoa siitä minkälaisia mahdollisuuksia ekologisella siirtymällä on alueeseen, kulttuurin ja taiteeseen. Oppilaitosyhteistyön myötä toivoisin nuorten taiteilijoiden näkevän syrjemmälläkin työskentelyn järkevänä. Toivoisin tämän lisäävän vuoropuhelua omasta paikalliskulttuurista ja päättäjien ymmärrystä siitä, että taide on kuin uusi terva ja meidän pitää ajatella kohti tulevaa.

Miten Suomessa voisi parantaa kulttuurin tuottajien ja käyttäjien asemaa?

Toivoisin, että löydettäisiin entistä enemmän rahoitusmalleja joilla voitaisiin tukea pieniä ammattilaiskulttuuritoimijoita alueella. Jos joku tekee jotakin kiinnostavaa jossakin, niin siihen olisi mahdollista saada riittävästi tukea, erityisesti nuorille ammattitaiteilijoille. Näen oleellisena sen, että taiteen rahoituksessa säilyy ja vahvistuu ymmärrys alueellisuudesta, että ihmisille kuuluu laadukas kulttuuri ja taide kasvukeskusten ulkopuolella.

Ajankohtaista eri rahoituslähteistä, toukokuu 2024

Tähän artikkeliin on koottu vinkkejä mahdollisista tuki- ja rahoituslähteistä kulttuuri- ja taidealojen eri kokoisiin projekteihin ja teoksiin, sekä yksityishenkilöille että yhteisöille.

Listaan on koottu toukokuun 2024 loppupuolella ajankohtaisia tuki- ja rahoitusmuotoja. Huomioithan, että tuorein tieto löytyy aina kunkin rahoituslähteen omista kanavista (Lue lisää -linkit verkkosivuille listauksessa) ja että rahoituslähteitä on myös muita, kuten kaupunkien ja kuntien omat tukimuodot. Artikkelin lopusta löydät myös hyviä linkkejä aiheeseen liittyen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö
Hankeavustukset visuaalisten taiteiden, arkkitehtuurin ja muotoilun kehittämishankkeisiin, hakuaika päättyy 4.6. Lue lisää >

Jenny ja Antti Wihurin rahasto
Yleinen apurahahaku on nyt auki. Apurahoilla tuetaan työskentelyä, uusia avauksia ja toiminnan kehittämistä taiteen, tieteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Hakuaika päättyy 31.5.2024. Lue lisää > 

Olga ja Vilho Linnamon Säätiö
Apurahoja ja avustuksia taiteen ja tieteen tekijöille sekä yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Tämän vuoden teemahaku: kokeilevuus. Hakuaika päättyy 31.5.2024. Lue lisää >

Culture Moves Europe
Liikkuvuustukea taiteilijoille toiminnan kansainvälistämiseen ja verkostoitumiseen. Hakuaika päättyy 31.5.2024. Seuraava hakukierros alkaa syksyllä 2024.  Lue lisää >

Pohjoismainen Kulttuurirahasto: Opstart ja Globus FORWARD
– Opstart-ohjelmasta tuetaan yhteistyössä tapahtuvaa uusien ja lupaavien projekti-ideoiden kehittämistä, jotta projektien pohjoismaiset tavoitteet voisivat täyttyä. Hakuaika päättyy 24.5.2024. Seuraava hakukierros tulossa 12.8.–15.11.2024 Lue lisää >
– Globus FORWARD -ohjelma tukee laajoissa kansainvälisissä puitteissa toteutettavia taide- ja kulttuuriyhteistöitä, jotka ovat valmiita jatkokehitykselle. Hakuaika 14.6.–15.9.2024. Lue lisää >

Pohjois-Pohjanmaan liitto, AKKE-rahoitus
Haku auki hankkeille, jotka kohdentuvat alueellisen TKI-toiminnan tukemiseen. Hakuaika päättyy 30.8.2024. Lue lisää >

Suomen Kulttuurirahasto
– Maailma näyttämölle -apurahahaku 10.–31.8.2024. Rahoitusta näytelmien suomentamiseen tai ruotsintamiseen ja niiden tuottamiseen esityksiksi Suomessa. Lue lisää > 
– Tulossa myös elokuun haku 10.8. alkaen, haettavaksi tulee liikkuvuus- ja residenssiapurahoja taiteilijoille sekä vuosittain vaihtuvia apurahoja erityiskohteisiin. Lue lisää >

TelepART Mobility Support Platform -liikkuvuustuki
Suomen Benelux-instituutin TelepART Mobility Support -liikkuvuustuki tarjoaa esiintyville taiteilijoille mahdollisuuksia matkustaa ja esiintyä Suomen ja Benelux-maiden (Belgia, Luxemburg, Alankomaat) välillä. Lue lisää > 

Pohjoismainen kulttuuripiste
Hakuun tulossa elokuun puolivälistä alkaen muun muassa lyhyt- ja pitkäkestoinen verkostotuki, kulttuuri- ja taideohjelma sekä liikkuvuustuki. Lue lisää >

Leader-rahoitus
Maaseudun yritys- ja hanketukien haut EU-rahoituskaudelle 2023–27 ovat käynnissä Hyrrä-asiointipalvelussa. Tukia voivat hakea julkis- ja yksityisoikeudelliset yhteisöt, kuten yhdistykset ja järjestöt, esimerkiksi tiedonvälitykseen ja innovaatiohankkeisiin. Lue lisää >

Framen apurahat
Frame Contemporary Art Finland jakaa vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää tukea suomalaisen nykytaiteen kansainväliseen toimintaan. Lue lisää >

Koneen Säätiö: Metsän puolella
Koneen Säätiö etsii monitieteisiä ja -alaisia hankkeita, jotka lisäävät ymmärrystä metsien monista merkityksistä sekä tuovat uusia ääniä ja lähestymiskulmia metsäkeskusteluun. Haku on auki toistaiseksi. Lue lisää >

Svenska Kulturfonden
Apurahoja ja avustuksia mm. taiteeseen ja kulttuuriin myös muille kuin ruotsinkielisille hakijoille. Lue lisää >

Jane ja Aatos Erkon säätiö
Jatkuva haku, päätökset neljästi vuodessa. Säätiö tukee avustuksin korkeatasoista, kansainvälistä tutkimusta sekä taidetta ja kulttuuria. Lue lisää >

Erasmus+
Tämän vuoden hakukierrokset on avattu. Lue lisää >

Interreg Aurora
Tulossa: Small scale -hankkeiden haku 12.8.–6.9.2024, kehittämishankkeiden haku 9.9.–7.10.2024. Lue lisää >

LISÄTIETOJA AIHEESTA

Pohjola Norden
Pohjoismaisia rahastoja ja tukiohjelmia koottuna. Lue lisää >

Tiedejatutkimus.fi
Tietoa tieteen ja taiteen apurahoista. Lue lisää >

Haeavustuksia.fi
Verkkopalvelu, joka tulee kokoamaan kaikki valtionapuviranomaisten järjestämät valtionavustushaut yhteen paikkaan. Lue lisää >

Säätiöt ja rahastot ry
Suomalaisten apurahanjakajien yhdistys, joka muun muassa jakaa yleistä tietoa säätiöistä sekä ohjeita apurahojen saajille ja maksajille. Lue lisää >

CulturEU Funding Guide
Kulttuurin ja luovien alojen rahoitusopas. Lue lisää >

Funding and Tenders -portaali
Tietoa suorista EU-rahoituksista. Lue lisää >

Kutsu työpajaan – tule mukaan urbaanille kävelyretkelle

CLIMBING OVER OULU – REVISITING THE LANDSCAPES OF THE HIDDEN CITY 8.-13.6.

Ranskalainen Le Plus Petit Cirque du Monde yhteistyökumppaninaan oululainen Flow Productions aloittaa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan valitun projektin toteuttamisen kesäkuussa 2024 Oulussa. Kokonaisuuteen tulee kuulumaan kaikkia osallistavia urbaaneja kävelyretkiä ja pop-up -tapahtumia sekä myös ranskalaisten ja suomalaisten taiteilijoiden näyttämöteos.

Ryhmä ihmisiä osallistumassa kävelylle Kreikassa liittyen Revisiting the landscapes of Eleusis -teokseen.

Myös Kreikan Elefsinassa on järjestetty urbaaneja kävelyretkiä. Kuva: Loïc Salfati

Tänä kesänä 8-10.6. järjestetään kaikille avoin, ilmainen työpaja, jonka muoto on urbaanit kävelyretket. Sen lisäksi järjestetään ranskalaisten ja suomalaisten sirkus- ja tanssitaiteiljoiden toteuttama pop-up -tapahtuma Aalto siilolla 13.6. Voit osallistua kolmena päivänä järjestettäviin työpajoihin yhtenä tai useampana päivänä, valitseminasi aikoina. Keskustelu käydään englanniksi – siispä työpajan kuvauskin on englanniksi:

From Saturday 8th to Thursday 13th of June 2024, the artistic and scientific team of the French cultural organisation PPCM – National Centre for Contemporary Heritage, circus and music (Eleftérios Kechagioglou, director and Amine Slimani, architect specialized on contemporary heritage), in cooperation with Flow Productions (Oulu) and Valentino Tignanelli (architect in charge of the renovation of Alvar Aalto’s Silo) will start the workshops of “Climbing over Oulu – Revisiting the landscapes of the hidden city”.

This call is open to all: artists, architects, students, but also all Oulu’s inhabitants that are willing to rediscover the hidden parts of the city and to revisit the links between the centre of the city and the Meri-Toppila area around Alvar Aalto’s silo and its renovation project.

The action aims to highlight the city’s human, industrial and intangible heritage, based on encounters with local residents and their desire to activate the landscapes of Oulu through art, sports and leisure activities. The project will take the form of a three days in situ workshops, based on the concepts of crossing and walking in the city. You may participate for a half-day, a day or all of the three days + the final show and gathering on Thursday 13th at Aalto silo.

In this first session of Revisiting the landscapes of Oulu, we aim to bring together the plural voices of the city, and give them the floor of expression in two ways. First, by inviting them to be the guides on some new paths traversing the city and visiting new emergent ‘Symbols’. Secondly, by inviting them to come to the site of Alvar Aalto’s silo in Meri-Toppila, and participate in the activation of this space under renovation.

An artistic event is scheduled on Thursday 13th of June in the early evening in order to celebrate the end of the workshops.

Participation to the workshops is free of charge.

WORKSHOP PROGRAM

Saturday 8.6.2024
10 a.m. -1 p.m. Meeting and introducing the concept in Culture Centre Valve, Hallituskatu 7
1-2 p.m. Lunch in town (omakustanteinen)
2-5.30 p.m. Walking from Valve Cultural Centre to Alvar Aalto’s Silo through Pikisaari, linking landscapes, citizens and projects.

Sunday 9.6.
2-5.30 p.m. Walking from Valve Cultural Centre to Alvar Aalto’s Silo through Tuira
Linking landscapes, citizens and projects

Monday 10.6.
9:30 a.m. – 1 p.m. and 2-5.30 p.m.
Walking around Meri-Toppila starting from Alvar Aalto’s Silo

Thursday 13.6.
5.30-6.30 p.m. Site specific performance of Climbing over Oulu (Work in progress)
Circus artists and musicians PPCM and from Oulu performing by Alvar Aalto Silo, Alvar Aallon katu 5

Kysymykset ja ilmoittautumiset osoitteeseen: pirjo@flowprod.fi 0400-938164

Ilmoita minä päivänä ja mihin kellonaikaan osallistut.

Tervetuloa!

Pohjolan OP Euroopan kulttuuripääkaupungin Oulu2026:n pääyhteistyökumppaniksi

Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden Oulu2026:n tavoitteena on kulttuuri-ilmastonmuutos. Se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kasvattaa Oulun alueen elinvoimaa, tunnettuutta sekä tehdä todellista muutosta ja kehitystä koko alueella. Pohjolan Osuuspankki paikallisena toimijana haluaa olla vahvasti mukana kehittämässä Oulua ja koko pohjoista kohti elinvoimaa, menestystä ja asukkaiden hyvinvointia.

Pohjolan OP on ensimmäinen Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026:n julkistettava pääyhteistyökumppani.

“Euroopan kulttuuripääkaupunki on meidän yhteinen mahdollisuutemme rakentaa parempaa Pohjois-Suomea. Kulttuuri ja luovuus ovat tärkeitä alueen elinvoiman ja vetovoiman rakennusaineita, ilman niitä meidän on vaikea pärjätä kilpailussa osaajista, asukkaista ja investoinneista. Positiivisen kulttuuri-ilmastonmuutoksen tekijöiksi tarvitaan meitä kaikkia. Olemme erittäin iloisia, että Pohjolan OP on päättänyt ryhtyä pääyhteistyökumppaniksemme. Toivottavasti saamme Pohjolan Osuuspankin 150 000 omistaja-asiakasta mukaan kulttuurin täyteiseen vuoteen 2026 sekä kulttuuri-ilmastonmuutoksen tekijöinä että yleisönä”, toteaa Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen.

Tänä vuonna 110 vuotta täyttävän Pohjolan Osuuspankin toiminta pohjautuu osuustoiminnallisiin arvoihin. Pankki on laajasti mukana toiminta-alueensa asukkaiden ja yritysten elämässä rakentamassa parempaa arkea ja taloudellista menestymistä. Vastuullisuus näkyy isoina ja pieninä arjen tekoina, jotka kuuluvat jokaisen osuuspankkilaisen päivään, päätöksiin ja toimintaan.

“Pohjolan OP haluaa olla mukana tässä Pohjois-Suomen vaikuttavimmassa aluemuutosprosessissa. Rakennamme pääyhteistyökumppanuuden konkretian vuoden 2024 aikana, mutta tavoittelemamme sisältö liittyy mm. vastuullisuuteen ja yritysten elinvoiman kasvattamiseen. Koko pohjoisen Suomen läsnäolo tavalla tai toisella kiinnostaa meitä myös”, kertoo Pohjolan OP:n toimitusjohtaja Keijo Posio.

Euroopan kulttuuripääkaupungin Oulu2026:n Matleena Aarikallio ja Piia Rantala-Korhonen sekä Pohjolan OP:n Keijo Posio.

Pohjolan OP:n toimitusjohtaja Keijo Posio ja Oulu2026:n Matleena Aarikallio (vas.) ja Piia Rantala-Korhonen iloitsevat yhteistyöstä.

 

Pääyhteistyökumppani ottaa muutosjohtajuutta Oulu2026:n rinnalla ja toimii aktiivisena mahdollistajana kulttuuri-ilmastonmuutoksen toteutumisessa laajalla Oulu2026-alueella, johon kuuluu Oulun lisäksi 39 kuntaa. Yhteistyön konkreettinen sisältö tarkentuu, mutta kokonaisuus tulee sisältämään useita osa-alueita. Kumppani osallistuu kulttuurivuoden ohjelman rakentamiseen, toimii aktiivisena viestijänä sekä yhteyksien luojana siten, että alueen asukkaat kokevat omistajuutta ja ylpeyttä Euroopan kulttuuripääkaupungin toteutuksesta. Oulu2026-yrityskumppanit sitoutuvat kestävän kehityksen tavoitteisiin ja tuovat monipuolista lisäarvoa kestävän pohjoisen kehittämiseen.

“Sitoudumme omalta osaltamme edistämään koko Oulu2026:n onnistumista mukanaololla ja omalla toiminnallamme”, sanoo Keijo Posio.

Pohjolan Osuuspankki on Pohjois-Suomessa Oulun talousalueella ja Lapissa 22 kunnan alueella toimiva täyden palvelun finanssitalo, joka tarjoaa ainutlaatuisen pankki- ja vakuutuspalveluiden kokonaisuuden helposti saman katon alta. Se kuuluu suomalaiseen OP Ryhmään ja on yksi suurimmista osuuspankeista. Sen yli 350 asiantuntijaa palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaita verkossa, puhelimessa ja kasvotusten. Jäsentensä omistaman, voimakkaasti kehittyvän ja eteenpäin katsovan pankin tehtävänä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä. Se kantaa myös vastuunsa omasta toimintaympäristöstään Pohjois-Suomessa ja kehittää sen elinvoimaisuutta. Pankin menestys luo vakautta ja vaurautta, josta hyötyvät sekä asiakkaat että koko yhteisö. Pohjolan OP:n vastuullisuustyö näkyy erityisesti mm. alueen yleishyödyllisten yhdistysten ja seurojen sekä nuorten kesätyön, harjoittelun ja taloustaitojen tukemisessa, paikallisten yritysten rahoituksessa sekä seniorien asioinnin tukemisessa.

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Kulttuuripääkaupunkivuosi yltää 39 kumppanikuntaan pohjoisessa Suomessa. Tavoitteena on pysyvä kulttuuri-ilmastonmuutos. Kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee pysyvästi rikkaampaa kulttuurielämää ja muutosta alueelle. Kulttuuri-ilmastonmuutos yhdistää kulttuuria, taidetta ja teknologiaa yllättävälläkin tavalla, luo kohtaamisia ja synnyttää vuorovaikutusta. Oulu2026 tarjoaa innostavaa, kestävää ja eurooppalaista sisältöä jo ennen vuotta 2026, jolloin kattava kulttuuripääkaupunkivuosi huipentuu. Toiminnasta vastaa Oulun kulttuurisäätiö sr.

Tule mukaan koko perheen Villiyrttikarkeloihin 8.6.2024!

 

Villiyrttikarkelot saapuvat Oulun Åströmin puistoon lauantaina 8.6.!
Tervetuloa tutustumaan paikallisiin luonnontuotteisiin ja kokemaan villiyrttien kiehtova maailma Oulun Åströmin puistossa järjestettävään koko perheen tapahtumaan!
Villiyrttikarkelot tarjoavat monipuolista ohjelmaa, asiantuntijapuheenvuoroja ja elämyksiä kaikenikäisille.

 

Tapahtuman kohokohdat:

  • Paikallisten luonnontuotteiden esittelyä ja myyntiä:
    Käy tutustumassa ja hanki itsellesi tai lahjaksi luonnon ruokatuotteita ja kosmetiikkaa paikallisilta tuottajilta.
  • Asiantuntijapuheenvuoroja:
    Kuule inspiroivia puheenvuoroja mm. villiyrttien käytöstä keittiössä ja luonnontuotealan mahdollisuuksista.
  • Elämyksellisiä aktiviteetteja:
    Osallistu opastetuille villiyrttikävelyille ja kokeile käsityöpajoja, kuten huopasaippuan ja pyttynappien valmistusta.
  • Perheen pienimmille:
    Poniajelua ja kepparirata viihdyttävät lapsia koko päivän ajan.
  • Musiikkia ja tunnelmaa:
    Folk-yhtye Rommakko esiintyy useaan otteeseen päivän aikana.

Ohjelma:

  • 10.00 Villiyrttikarkelot avautuu
  • 10.10 Tervetulosanat, Päivi Kaukua, Pohjois-Pohjanmaan Luontoalan Yrittäjät ry
  • 10.15 Oulu2026 Arctic Food Lab – lähiluonnontuotteet näkyväksi, Niina Keränen
  • 10.30 Folk-yhtye Rommakko esiintyy
  • 11.00 Villisti keittiössä – ruokavaikuttajan vinkit sienten ja villiyrttien käyttöön, Hannele Hyvärinen, Kokit ja Potit
  • 11.20 Opastettu villiyrttikävely suomeksi, Anna Sarakontu, Marjikko
  • 11.30 Folk-yhtye Rommakko esiintyy
  • 12.00 Kihokilla kesätienestejä, Maija Piippo, Loihakka Oy
  • 12.10 Työnäytös-piste: Huopasaippuan valmistus, Linnunradan tila
  • 12.30 Metsämieli -kävely, Laura Rahikkala, Aitoluoto
  • 13.00 Korvasieni – mistä niitä löytää, Maija Piippo, Loihakka Oy
  • 13.10 Työnäytös-piste: Pyttynappien valmistus – verraton, ekologinen, pinttyneenkin pytyn puhdistaja! Yrttisaippua Sarlin
  • 13.25 Guided Wild Herb Walk, Anna Sarakontu, Marjikko
  • 13.30 Folk-yhtye Rommakko esiintyy
  • 14.00 Kerkkäapaja kuusimetsässä, Maija Piippo, Loihakka Oy
  • 14.10 Työnäytös-piste: Huopasaippuan valmistus, Linnunradan tila
  • 14.25 Opastettu villiyrttikävely, Mervi Tiermas, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset
  • 14.30 Folk-yhtye Rommakko esiintyy
  • 15.00 Työnäytös-piste: Pyttynappien valmistus – verraton, ekologinen, pinttyneenkin pytyn puhdistaja! Yrttisaippua Sarlin
  • 16.00 Villiyrttikarkelot päättyy

Huom! Ohjelmaan saattaa tulla muutoksia.

 

Lähde mukaan viettämään elämyksellistä päivää luonnon ja paikallisen kulttuurin parissa!
Nähdään Åströmin puistossa!

 

Villiyrttikarkelot on osa Oulu2026 Arctic Food Lab -kulttuuriohjelmaa. Tapahtumassa voit antaa palautetta ja osallistua arvontaan, jossa on mahdollisuus voittaa paikallisia luonnontuotteita.

Tapahtuman järjestää Pohjois-Pohjanmaan Luontoalan yrittäjät ry yhdessä paikallistoimijoiden kanssa.

Saunominen on nyt kuumaa

Oululaiset osallistuivat Tartossa saunakeskustelutapahtumaan viime viikolla. Saunominen on mukana Oulu2026-kulttuuriohjelmassa. Kesäkuun alussa pyritään tekemään saunomisen maailmanennätys. Saunakulttuuri on nyt kovassa nosteessa meillä ja muualla, joten heitetäänpä lisää löylyä!

Oulun Rantasaunaseuran pop up -saunan edustajalla seuran edustajia ja Oulu2026-väkeä.

Oulu2026 pop up -saunan edustalla Oulu2026:sen Katri Kärkkäinen (vas.) ja Piia Rantala-Korhonen sekä Oulun Rantasaunaseuran Katri Tenetz, Marko Asell, Jussi Pöllä ja Kati Koivunen.

Saunakeskusteluja rauhasta Tartossa

Tallinna on monelle tuttu kaupunki, mutta tänä vuonna kannattaa suunnata Tarttoon, yhteen tämän vuoden Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Oulu2026 oli mukana lauteilla viime viikonlopun Alaston totuus -kaksipäiväisessä saunatapahtumassa Tartossa Emajoen rannalla Oulun Rantasaunaseuran pop up -saunassa. Tämä koottava ja peräkärryllä liikkuva sauna oli yksi 15 mobiilisaunasta, jotka pystytettiin uimarannalle tapahtumaa varten. Koleasta säästä huolimatta tapahtuma houkutteli paljon väkeä. Moni halusi kokeilla jokaista saunaa, välillä oli mahdollisuus käydä virkistäytymässä joessa.

Suomen Viron-instituutin johtaja Hannele Valkeeniemi alkoi ideoida tapahtumaa vierailtuaan Oulussa Kesän saunassa. Saunakeskustelujen konsepti on tuttu jo Oulu2026-hakukirjan Rauhankoneen Kuumista saunakeskusteluista, jotka käynnistyivät jo syksyllä 2021 Pehkolassa. Tavoitteena on oppia keskustelemaan yhdessä rakentavasti ja toisia kuunnellen, olemaan eri mieltä asioista ajautumatta napit vastakkain. Keskusteluissa lainataan Erätaukosäätiön kehittämää Erätauko-metodia, joka on muokattu saunan lauteille sopivaksi. Kovissa löylyissä keskustelut tiivistyvät, lopulta sanatkin loppuvat ja saunan rauhallinen ilmapiiri yhdistää lauteilla hikoilevat ihmiset.

Oululaisten saunassa keskusteltiin rauhasta, joka on nyt ajankohtaisempi aihe kuin Rauhankonetta suunniteltaessa osattiin aavistaa. Rauhankone haluaa yhdistää ihmisiä uudelleen, toimia vihapuheen, nettikiusaamisen ja valeuutisten vastavoimana. Yksi diktaattori voi käynnistää sodan, mutta rauhan ylläpitämiseen tarvitaan meistä jokaista. Kasvottoman somehuutelun aikakaudella on hyvä pysähtyä peilin ääreen miettimään, kuinka itse voisi kohdata keskusteluissa kanssaihmisiä arvostavammin.

Ihmiset saunomassa pop up-saunassa uimapuvuissa

Sauna löylyineen herättää keskustelemaan.

 

Tuiran Saunan koottava Oulu2026 pop up -sauna

Tapahtumaa varten Oulun Rantasaunaseuran aktiivit Marko Asell ja Jussi Pöllä suunnittelivat ja rakensivat koottavan saunan. Saunan materiaalina on koivuvaneri, ja sen löylyihin mahtuu kymmenisen saunojaa kerrallaan. Tartossa saunakeskusteluita vetivät Kati Koivunen ja Katri Tenetz. Heidän mukaansa rauhanteemaiset keskustelut sopivat hyvin lauteille, ja niitä tullaan jatkamaan jossain muodossa myös Oulun saunoissa. Oulu2026 Saunaa pääsee kokeilemaan viimeistään Oulun Päivillä syyskuussa. Kyselyitä on tullut paljon, sauna nähdään mahdollisesti myös ensi vuoden Euroopan kulttuuripääkaupungissa Saksan Chemnitzissä. Ja tietenkin vuonna 2026 Oulussa!

Tule tekemään saunomisen maailmanennätystä

Haluatko olla mukana tekemässä saunomisen maailmanennätystä? Visit Estonia, Suomen saunaseura, Visit Finland ja Kansainvälinen saunaliitto haastavat kaikki saunan päivänä lauteille. Maailmanennätys syntyy, kun saunapäivänä ennätysmäärä ihmisiä kertoo saunaennätyksen Facebook-sivulla saunoneensa.  Ennätykseen osallistutaan 8. kesäkuuta kello 19–20.00. Linkki osallistumissivulle julkistetaan hyvissä ajoin. Voit ilmoittautua ennätyksen tekoon ennakkoon myös täällä, jolloin saat ennätyslinkin muistutuksineen suoraan myös omaan sähköpostiisi.

Lue lisää Oulun Rantasaunaseurasta täältä (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Hyvää kulttuurisen moninaisuuden ja vuorovaikutuksen päivää 21.5.!

Kansainvälisen kulttuurisen moninaisuuden päivän 21.5. tarkoitus on lisätä tietoisuutta kulttuurin moninaisuudesta ja vahvistaa kulttuurien välistä vuoropuhelua osana kestävän rauhan rakentamista. Päivää juhlistetaan Unescon aloitteesta. Unesco on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö.

Pyhäjärven kansainvälisen kahvilan työpajassa pohdimme, miten pystymme edistämään paremmin kulttuurista moninaisuutta kuntien kulttuuritoiminnassa. Keskustelussa oli mukana moninainen joukko kansainvälisen kahvilan vakio-osallistujia sekä ensikertalaisia vieraita, Pyhäjärven kulttuuripalveluiden, kotoutumispalveluiden ja seurakunnan edustajia sekä kunnan päättäjiä. Pyhäjärven kansainvälinen kahvila on yksi Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen pilotista.

Neljä ihmistä esittelee oman maansa kulttuuria Pyhäjärven kansainvälisessä kahvilassa.

Pyhäjärven kansainvälisessä kahvilassa keskusteltiin moninaisella joukolla siitä, kuinka edistää yhdessä maahanmuuttaneiden osallisuutta kuntien kulttuuritoiminnassa.

 

Vinkkejä maahanmuuttaneiden kuntalaisten osallisuuden edistämiseksi

 

Työpajatyöskentelyn pohjalta loimme vinkkilistan moninaisuuden vahvistamiseksi sekä maahanmuuttaneiden kuntalaisten osallisuuden edistämiseksi kuntien kulttuuritoiminnassa:

 

  • Kulttuurisen moninaisuuden edistäminen on tärkeä osa yhdenvertaisuustyötä, jolla varmistamme, että kulttuuriset oikeudet sekä osallisuus kulttuurielämään toteutuu jokaisen kohdalla. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset henkilöt voivat olla alttiita moniperusteiselle syrjinnälle oman taustansa vuoksi. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän muun muassa alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden tai kansallisuuden, kielen, uskonnon, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

 

  • Suomessa jokaisella on oikeus omaan kieleensä ja kulttuuriinsa sekä oikeus osallistua kulttuuriin ja taiteeseen.

 

  • On tärkeää, että kuntien kulttuuripalvelut kehittävät toimintatapoja ja osallisuusmalleja, jotka tekevät kulttuurisen moninaisuuden näkyväksi sekä vahvistavat kulttuurien välistä vuoropuhelua ja hyviä väestösuhteita. Hyvänä esimerkkinä toimii Pyhäjärvellä kansainvälinen kahvila, joka on moninaisuuden vertaisoppimisen sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikka.

 

  • Kuntien kulttuuripalveluiden ja -laitosten yhteistyö paikallisten maahanmuuttajayhteisöjen ja -järjestöjen kanssa on hyvä keino tehdä kulttuuripalvelut tutuksi, kohdata uusia yleisöjä sekä madaltaa kynnystä osallistua kulttuurielämään. Yhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi: yhteisten tapahtumien suunnittelua, rahoitusmahdollisuuksien esittämistä ja yhteisöjen omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukemista tai yhteiskehittämistyöpajoja kulttuuripalveluiden saavutettavuuden kehittämiseksi.

 

  • Kuntien päättäjien ja työntekijöiden säännöllinen kulttuurisen moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden osaamisen lisääminen vahvistaa merkittävästi paikallista yhdenvertaisuustyötä sekä rakenteellisen syrjinnän ja rasismin purkamista.

 

  • Turvallisempien tilojen -luominen kuntien palveluissa ja kulttuuritapahtumissa edistää moninaisuutta ja avoimuutta hyväksyvää ilmapiiriä sekä osallistumista ilman pelkoa syrjinnästä.

 

  • Kunnilla on iso rooli ja mahdollisuus luoda työmahdollisuuksia eri kieli- ja kulttuuritaustaisille taide- ja kulttuurialan ammattilaisille esim. suunnittelemalla kulttuuritapahtumia, näyttelyitä, teatteriesityksiä tai taideprojekteja moninaisuuden edistämisen näkökulmasta.

 

  • Positiivinen erityiskohtelu on yksi konkreettinen keino edistää tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumista ja varmistaa tavoitteellista vähemmistöryhmiin kuuluviin taide- ja kulttuuritekijöiden työllisyysmahdollisuuksia.

 

  • Monikielinen viestintä tekee kulttuurista moninaisuutta näkyväksi sekä tavoittaa moninaisia yleisöjä.

 

  • Selkokielen käyttö kulttuuripalveluissa, muun muassa viestinnässä sekä kulttuurikohteiden ja tapahtumien, kuten esimerkiksi taidenäyttelyiden opastuksessa edistää maahanmuuttaneiden osallisuutta sekä kuntien kulttuuripalveluiden ja viestinnän saavutettavuutta vieraskielisten kuntalaisten osalta.

 

Kajaanin Kaukametsän salin ja Kainuun musiikkiopiston esteettömyyttä parannetaan

Kajaanin Kaukametsän salin ja Kainuun musiikkiopiston tilojen esteettömyyttä on kartoitettu kevään aikana. Kartoitusraportin tuloksista keskustellaan yleisötilaisuudessa, joka pidetään Musiikkiopiston Leihu-salissa maanantaina 20.5. klo 17.00-19.00. Tilaisuus on kaikille avoin eikä siihen tarvitse ilmoittautua.

Ajatus esteettömyyden kartoittamiseen syntyi yhteistyössä Oulun kulttuurisäätiön Yhdenvertainen Oulu 2026 –hankkeen kanssa. Hankkeen kautta on mahdollista toteuttaa erilaisia yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta edistäviä pilotteja, joista yksi on Kaukametsässä toteutettu esteettömyyskartoitus.

”Esteettömyydellä tarkoitetaan rakennettua ympäristöä, jossa on huomioitu ihmisten moninaisuus ja erilaiset toimintakyvyt. Esteettömässä ympäristössä jokainen voi toimia yhdenvertaisesti”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen.

 

Kartoituksessa löytyi sekä toimivaa että parannettavaa

 

Esteettömyyskartoituksen toteuttajaksi valikoitui tarjouspyyntöjen perusteella Riesa Consultative Oy, joka on esteettömyyteen ja yhdenvertaisuuteen erikoistunut konsulttiyritys. Kartoituksessa käytettiin välineenä avointa kyselyä ja kartoituskäyntiä. Kysely toteutettiin tammi-helmikuun aikana. Kyselyyn pystyi vastaamaan sekä sähköisellä että paperisella lomakkeella. Vastauksia kyselyyn saatiin 39. Riesa Consultative Oy:n asiantuntijat toteuttivat kartoituskäynnin tiloissa viikolla 10.

Kyselyn ja kartoituskäynnin perusteella laaditussa raportissa nousee esille sekä hyvin toimivia asioita että parannettavaa. Yleisesti Kaukametsän henkilökunnan palvelualttius, ystävällisyys ja avuliaisuus koettiin asioiksi, joiden avulla tilat ovat saavutettavampia. Induktiosilmukat konserttisaleissa ja sähköiset ovet Musiikkiopiston sisäänkäynneissä saivat myös kiitosta.

Haasteellisiksi asioiksi koettiin etenkin ovien raskaus ja hankaluus, pysäköintipaikkojen vähyys ja esteettömien pysäköintipaikkojen etäisyys ovista, epätasainen pihalaatoitus ja pihan hämäryys, puutteelliset opasteet sekä ulkona että sisällä, portaikot sekä hissien ja esteettömien wc-tilojen sijainti ja vähyys.

“Vastauksissa korostui hyvän ja ajantasaisen informaation ja opasteiden tärkeys. Nettisivuiltamme puuttuu esteettömyysinformaatio. Alueen opasteet myös ovat puutteelliset sekä ulkona että sisällä, eikä niissä ole huomioitu esimerkiksi näkö- tai kuulovammaisia.” kertoo tapahtumapäällikkö Minna Tuunainen.

“Keuhkosairailta ja hajusteyliherkiltä ihmisiltä tuli myös toiveita siitä, että voisimme kertoa etukäteen esimerkiksi konserteissa käytettävästä savusta tai kehottaa ihmisiä saapumaan tilaisuuksiin ilman hajusteita. Näitäkään asioita ei tule arjessa aina ajateltua.”

 

Kaikki näkemykset esteettömyyden edistämiseksi ovat tervetulleita

 

Kartoitusraportista saatua tietoa täydennetään paikallisilta kokemusasiantuntijoilta tulleilla huomioilla ja 20.5. järjestettävän yleisötilaisuuden keskustelujen pohjalta. Raporttia on käsitelty myös Kajaanin vammaisneuvoston kanssa.

“Kaikki näkemykset ovat tärkeitä ja tervetulleita. Kaukametsän saliin suunnitellaan remonttia keväälle 2025 ja sen yhteydessä on mahdollista tehdä myös esteettömyyttä parantavia toimenpiteitä. Tavoitteenamme on tehdä Kaukametsästä entistäkin vahvemmin kaikkien kaupunkilaisten kulttuurikeskus, jonne on helppo tulla”, Minna Tuunainen sanoo.

Lisätietoja:
Minna Tuunainen, tapahtumapäällikkö, p. 044 7100 922
Anna Litewka-Anttolainen, projektipäällikkö, p. 040 538 8121

 

Kaukametsän musiikkiopiston aulassa pöytäryhmiä ja portaat

Kaukametsän musiikkiopiston aulassa on pöytäryhmiä ja portaat ylimpiin kerroksiin. Kuva: FadeCreative/KARA-hanke.

Kurkistus kulttuuriohjelmaan: Galleria International

Kurkistus kulttuuriohjelmaan on sarja, jossa nimensä mukaisesti kurkistetaan Euroopan kulttuuripääkaupungin tuleviin tapahtumiin ja ohjelmiin. Sarja antaa pieniä pilkahduksia tulevasta ja kertoo mielenkiintoisista tekijöistä.

Kuva Hanna Mannisesta Galleria MABD:n tiloissa. /Photo of Hanna Manninen at MABD Gallery

Galleria MABD on nykytaiteeseen keskittynyt galleria, joka sijaitsee keskeisellä paikalla Oulussa, upeassa 1920-luvulla valmistuneessa Kolmiotalossa. Galleristi Hanna Manninen painottaa tarjoavansa taide-elämysten lisäksi myös matalan kynnyksen mahdollisuuden tutustua taiteeseen ja kulttuuriin.

Vuonna 2026 Galleria International -hanke tuo taiteen vielä lähemmäksi ihmisiä, sillä suunnitteilla on Mannisen mukaan “mahtava, vuoden mittainen taidespektaakkeli”, jossa taidetta voi löytyä yllättävistäkin paikoista. Hankkeen taustalla on ajatus MABD:n näyttelytoiminnan kansainvälistymisestä sekä oululaisen taiteilijaviennin parantamisesta.

“Ajatuksena on, että vietäisiin oululaista osaamista maailmalle ja luodaan kansainvälinen yhteisö, missä olisi mukana erinäköisiä näyttelytiloja, gallerioita ja yllättäviäkin paikkoja järjestää näyttelyitä.”

Kun oululaiset taiteilijat lähtevät maailmalle, ottaa Manninen vastaan kansainvälisiä taiteilijoita Ouluun.

“Olen sanonut että minusta tulee taiteen mafioso, import-export”, Manninen naurahtaa.

Hankkeelle on hänen mukaansa kovasti kysyntää. Tällä hetkellä eletään valmisteluvaiheessa ja virallinen konseptin lanseeraus on suunnitteilla tälle vuodelle. Ensimmäiset kansainväliset taiteilijat hyppäävät mukaan vuonna 2025.

Miten hanke edistää kulttuuri-ilmastonmuutosta?

Kansainvälistämme ja monipuolistamme näyttelytarjontaa Oulussa sekä altistamme oululaisia ja toiminta-alueen ihmisiä taiteelle yllättävissäkin paikoissa. Avaamme ovia eurooppalaiselle taiteelle ja taiteilijatoiminnalle ja sen myötä korostamme ja tuomme esille enemmän sitä, että gallerioihin saa vain tulla. Madallamme sitä kynnystä, että ihmiset uskaltaisivat tulla käymään, koska on paljon vielä oululaisia jotka eivät esimerkiksi tiedä sitä, että gallerianäyttelyihin on yleensä vapaa pääsy. Yksi juttu mikä tässä on avainasemassa on uteliaisuus ja uskallus, projekti tulee varmasti kasvamaan ja kehittymään ja erilaisia luovia ihmisiä kohdatessa tulee itsellekin varmasti uusia ajatuksia siitä, miten näyttelytoimintaa voi kehittää.

Mitä hankkeen tiimoilta on odotettavissa tulevina vuosina?

Nyt olemme valmisteluvaiheessa ja ensi vuodesta eteenpäin alamme kasvattamaan kansainvälistä näyttelytoimintaa ja näyttelyvaihtoa. Vuonna 2026 haluaisin, että meillä olisi todellakin vuoden mittainen taidespektaakkeli, jossa taidetta tarjotaan paitsi täällä galleriassa, mutta myös ihan yllättävissäkin paikoissa, vaikka bussissa tai ruokakaupassa. Haluan korostaa tässä sitä, että nyt pitää ajatella isosti, uskaliaasti ja rohkeasti. Vain taivas on rajana ja mielikuvitusta saa käyttää. Minulla on korkeat odotukset itselleni ja projektiin osallistuville taiteilijoilla ja yhteistyökumppaneille, että saamme monipuolisen kattauksen kotimaista ja kansainvälistä taidetta tänne meille nähtäville.

Miltä pohjoinen alue näyttää tulevina vuosina?

Oulu on perustamisvuosistaan saakka ollut kansainvälinen. Vaikka olemme täällä reunalla, niin olemme rohkeasti reunalla ja täällä katsotaan rohkeasti ulkomaille ja rajojen ulkopuolelle. Täällä ei välttämättä mietitä, että pitäisi lähteä etelään jotta voisi tehdä jotain uutta ja jännittävää, vaan sen katseen voi kääntää tänne pohjoiseen. Varsinkin tässä nykyisessä maailmantilanteessa, miksi emme vahvistaisi niitä pohjoisia yhteyksiä? Täällä on pitkät talvet ja pitkät välimatkat, vähän ihmisiä ja välillä vähän tylsääkin, mutta se tuo myös tilaa luovuudelle. Näen, että pohjoinen on nosteessa ja meillä on nyt mahdollisuus nostattaa sitä vielä enemmän.

Lisätietoa Galleria MABD:ista (avautuu uuteen välilehteen).

Alaston totuus -festareille Tarttoon Oulu2026-sauna

Viron Tartossa järjestetään suomalaisten ja virolaisten yhteistyönä Alaston totuus -saunafestivaali tämän viikon perjantaina ja lauantaina. Saunomisen ja keskustelut yhdistävä tapahtuma on osa Tartto 2024 -kulttuuripääkaupungin ohjelmistoa.

Festivaalialueella on 12 erilaista saunaa, mm. Ukrainaan hyväntekeväisyytenä lähtevä sotilaiden rintamasauna. Oulun Rantasaunaseura ry rakentaa Emajoen rantaan Oulu2026-saunan koivuvanerista. Saunan ovat suunnitelleet Jussi Pöllä ja Marko Asell Viron Suomi-instituutin innostamana. Seuran väkeä on löylymestareina eli keskustelujen vetäjinä. Lisää löylyä heittävät Oulu2026-tiimin Piia Rantala-Korhonen ja Katri Kärkkäinen.

Festivaalilla keskustellaan saunojen lauteilla eri teemoista: ympäristöstä, perinteistä ja rauhasta. Keskusteluringit alkavat tasatunnein, ja niihin osallistutaan saunan periaattein: ilman titteleitä. Jokainen on lauteilla tasaveroinen osallistuja. Välillä heitetään kovempia löylyjä, ja virkistäytyä voi Emajoessa.

Oulun rantasaunaseuran väki valmistelee pop-up-saunaa Emajoen rannalle.

”Saunassa on vastaus yhteiskuntaa vaivaavaan vastakkainasetteluun. Löyly muuttaa meidät paremmiksi versioiksi itsestämme, muutumme sovinnollisiksi ja ystävällisiksi. Sauna on meille niin itsestään selvä, ettemme ole tottuneet pitämään sitä laajemmin dialogin ja keskustelukulttuurin esikuvana”, sanoo tapahtuman vastaava tuottaja, Suomen Viron-instituutin johtaja Hannele Valkeeniemi.

Oululaisten lisäksi löylymestareina toimivat muun muassa ”saunaministeri” Rein Sikk, Ukrainaan rintamasaunoja organisoiva Ilmar Raag, Savusauna sisaret -elokuvan tuottaja Marianne Ostrat, kirjailija Mika Keränen, Tampereen Rajaportin saunan lämmittäjä Alexander Lembke ja Tarton yliopiston Maailmaülikoolin projektipäällikko Triinu Laan. 

Saunotaan maailma paremmaksi!

Lisätietoja voit lukea Tartto2024:n sivuilta (avautuu uuteen välilehteen) ja Iltalehden jutusta (avautuu uuteen väliehteen).