fbpx

Tarinoiden viemää -taidenäyttely juhlii kuurojen kulttuuria

Tarinoiden viemää on viittomakielisten, kuurojen ja kuurosokeiden taiteilijoiden yhteisnäyttely. Se järjestetään osana Oulun kansainvälistä Värikäs kieli -kuurojen viikkoa. Näyttely on avoinna 28.9. – 26.10. ti-pe 12–18 ja la 10–16. Paikkana on Pikigalleria, Pikisaarentie 15 B1, 2. krs. Näyttelyyn on vapaa pääsy. 

Näyttelyn avajaispäivä lauantai 28.9. on tarkoitettu kuurojen kulttuurin juhlimiseen. 

 

 

Värikäs kieli -tapahtumissa tuomme esiin viittomakielistä kulttuuria sekä moninaisia tapoja luoda taidetta, ilmaista itseään ja kommunikoida keskenämme.  

”Juhlistamme kuurojen yhteisöjen rikasta kulttuuriperintöä viittomakieliemme ja kulttuuriemme kautta. Kuurojen kulttuuriin kuuluu käyttäytyminen, perinteet, uskomukset, arvot, historia, huumori ja taide, jotka ovat osa kuurojen yhteisöjä. Olemme ylpeitä kielellisistä ja kulttuurisista identiteeteistämme.” 

 

Näyttelyn avajaiset

 

Tarinoiden viemää -näyttelyn avajaiset on lauantaina 28.9. klo 12.00. 

Avajaisissa erikoisvieraana esiintyy KAHONE Juho Kähönen. 

KAHONE on uuden sukupolven musiikintekijä, jonka musiikissa yhdistyvät EDM:n, popin ja Eurodancen vaikutteet. Huolimatta kuulo-näkövammastaan, KAHONE on kunnianhimoinen artisti, joka sanoittaa suurimman osan kappaleistaan itse. “Hyvä biisi ei synny ilman vahvaa lyriikkaa.” 

Tapahtuma on tulkattu suomalaiselle viittomakielelle. 

 

Taiteilijat: 

 

Jussi Rinta-Hoiska 

 

”Olen Jussi Rinta-Hoiska, syntynyt kuurona. Aloitin valokuvaamisen vuonna 2005, opiskeltuani Kymenlaakson opistossa valokuvauslinjalla. Opintojen jälkeen olen tehnyt töitä itseoppineena valokuvaajana, yli 15 vuoden ajan. Minulla on työkokemusta erilaisista kuvaustilanteista, häävalokuvauksista urheilukuvauksiin ja kulttuurialalta laajemminkin sekä olen pitänyt valokuvanäyttelyitä.

Kaikki alkoi siitä, kun luin pienenä paljon kirjoja. Tai oikeastaan en lukenut, vaan katselin kirjojen kuvia. Kahlasin läpi Aku Ankkoja, valokuva-albumeja, kirjaston kuvallisia kirjoja, merirosvotarinoita ja kaikkea muuta. Minuun vetosi jo silloin – ja vetoaa yhä – vahva kuvakerronta, joka herättää katsojassa ja lukijassa erilaisia mielikuvia.

Käytän tänäkin päivänä tällaista kuvakerronnan tekniikkaa omissa töissäni. Tämä kiinnostus kuvakerrontaan on muuttunut vuosien myötä syvällisemmäksi. Minua kiinnostavat symbolit ja merkitykset, joita kuvilla voidaan välittää. Valokuvien tulkinta voi olla kuin unien tulkintaa.”  

 

Lauri Lehenkari 

 

“Nimeni on Lauri Lehenkari, ja olen itseoppinut puupiirrosten, linokaiverrusten, puutöiden ja valokuvauksen harrastaja. Olen ollut kiinnostunut luovasta tekemisestä lapsuudesta asti. 

Olen luontoihminen ja hankin inspiraationi luonnosta ja unimaailmasta. Tykkään käyttää töissäni kierrätysmateriaaleja, jolloin materiaalin elinkaari jatkuu. 

Teen puukaiverruksia vapaa-ajallani. Pidän pikkutarkasta työskentelystä, ja kaiverrus onkin hidas prosessi, josta nautin. 

Käytän puupiirroksissa mahdollisuuksien mukaan ekologisia materiaaleja ja pyrin aina luomaan omaperäisiä ideoita.” 

 

Maarit Ylitalo 

 

“Olen kuvallisen ilmaisun artesaani Maarit Ylitalo ja kotoisin Oulusta. 

Teen erilaisia julisteita ja niihin logoja. Julisteissa on viittomakielisiä merkkejä. Teen myös pleksi- ja metalliteoksia. 

Olen harrastanut taiteen tekemistä ala-asteelta lähtien. Taiteen avulla voin ilmaista viittomakielistä maailmaa ja voisin tuoda viittomakielisen maailman lähemmäksi kuulevien maailmaa.” 

 

Jenni Peltoniemi 

 

“Olen Jenni Peltoniemi Tampereelta. Olen viittomakielinen ja minulla on usher. Kotona minulla on lemmikkinä kissa. 

Pidän luonnossa liikkumisesta. Olen aina pitänyt piirtämisestä ja maalaamisesta, pienestä lapsesta asti. 

Olen artesaani ja opiskellut taiteilua kansalaisopistossa erilaisilla kursseilla. 

Taiteen tekemiseen ideat vain juolahtavat mieleen, en tietoisesti “valitse” niitä. 

Taulut näyttelyyn valitsin tämän hetken omista suosikeistani.” 

 

Mariella Anttila 

 

“Kaiken kauneuden tykkääjä ja tekijä. Tällä hetkellä teen makrame-käsitöitä kotien seinille sydämellä”. 

 

Heikki Tapio 

 

Heikki Tapio, 1971 

Puuseppä 

 

 

 

Makuseikkailu puolivälissä, lähde mukaan!

Oulun seudun ruokakulttuuria esille nostava Makuseikkailu jatkuu lauantaihin saakka. Kisaa herkullisimmasta maisteluannoksesta käy neljätoista kahvilaa ja ravintolaa Oulussa ja yksi Kuusamossa.

Makuseikkailuun osallistuvissa yrityksissä on suunniteltu yhdeksän euroa maksava maisteluannos, jolla tuodaan esille pohjoisia makuja ja raaka-aineita. Tarjolla on sekä makeaa että suolaista,  ja niin liha-, kala- kuin kasvisannoksiakin.

Makuseikkailuun osallistuvat ravintolat ja kahvilat ovat suunnitelleet upeita annoksia kisaan parhaimmista mauista. Kuvat: Kevin Kallombo

 

 

 

 

Oulussa mukana ovat Bistoria Patio, Bistro Mesu, ChocoSomnian Suklaatehtaanmyymälä sekä pop-up Kauppahallissa, Cocktail Company, Ravintola Gaia, Hagia Sofia, Magnolia Coffee & Bakery, Ravintola Lasaretti, Makukuningas, Ravintola Nallikari, Opetusravintola Hilikku sekä Scandic-hotellien ravintolat Roast ja Kummeli Bistro & Bar. Kuusamosta käsin kisaan osallistuu Royal Ruka.

Annokset ja muut lisätiedot löytyvät verkkosivulta oulu2026.eu/makuseikkailu.

Nyt kolmatta kertaa järjestettävää tapahtumaa kehitetään, kasvatetaan ja kansainvälistetään kohti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta 2026. Viime vuoden palautteen perusteella esimerkiksi tapahtuman kestoa on pidennetty neljästä kuuteen päivään, ja annoksissa panostetaan vahvemmin alueen omiin raaka-aineisiin.

Viime syksynä annoksia maistelemassa vieraili reilut 3 000 kävijää, ja voiton vei Tähtitornin Kahvila. Makuseikkailu on osa Oulun Päiviä.

Arctic Food Lab tuo esiin Oulun ja pohjoisen Suomen alueelta saatavien raaka-aineiden sekä arktisissa oloissa syntyneen ruokaperinteen ainutlaatuisuutta. Arctic Food Lab -tuotemerkki kokoaa yhteen Oulun seudun gastronomian ja ruokakulttuurin toimijoita, jotka jalostavat raaka-aineet paikallisella osaamisellaan korkeatasoisiksi tuotteiksi ja palveluiksi.

Kurkistus kulttuuriohjelmaan: Sanan ja runon malja

Oulun kirjailijaseuran toiminnanjohtaja Tuomo Heikkinen uskoo, että Oulusta tulee yhä merkittävämpi kulttuurikaupunki sekä paikallisille, että turisteille, vuoden 2026 myötä.

Sanan ja runon malja on Oulun kirjailijaseuran hanke, jossa noin parikymmentä kirjailijaa kirjoittavat tekstejä liittyen Oulu2026-alueen vesireitteihin. Alueen vesireitteihin kuuluvat muun muassa Oulujoki, Iijoki, Kalajoki ja Kiiminkijoki, sekä merireitit, joiden kautta Oulu on aina ollut yhteydessä eri puolille Eurooppaa.

Valmiit tekstit toimivat niin itsenäisinä teoksina, kuin myös pohjana muille teoksille, erityisesti Delta Life – Kaupunki syntyy suistoon -kokonaisuudessa nähtäville esityksille ja tuotannoille. Kokonaisuus huipentuu Oulujoen suistossa tapahtuvaan spektaakkeliin elokuussa 2026.

Oulun kirjailijaseuran toiminnanjohtaja Tuomo Heikkinen kertoo, että projektin tekstejä on jo nyt mahdollista lukea, tai vaikkapa kuunnella ja katsoa.

“Osa teksteistä on jo valmiita, niitä on äänitetty studiossa ja niistä on tehty videoita, jotka ovat nähtävillä Pohjoinen kulttuurivirta -kanavalla.”

Sanan ja runon malja on osa Oulun kirjailijaseuran kaksiosaista kirjallisuushanketta. Toinen osa liittyy Oulun kirjallisuuden talon kehittämiseen. Oulun keskustassa sijaitsevassa tilassa on jo nyt paljon toimintaa, mutta Heikkinen toivoo kulttuuripääkaupunkivuoden vilkastuttavan taloa entisestään.

“Meillä on tässä talo keskellä kaupunkia ja haluamme tehdä monenlaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, sellaistakin mitä ei aikaisemmin ole tehty. Haluamme olla tällainen elävä kulttuuritalo ja entistä aktiivisempi tapahtumapaikka.”

Miten teette kulttuuri-ilmastonmuutosta?

Olemme toimineet Oulun kirjallisuuden talossa jo kaksi vuotta ja olemme hyvässä vauhdissa, tämä on meille totta kai kirjallisuustalo ja täällä tehdään paljon kirjallisuustapahtumia, mutta haluamme tehdä lisää yhdessä myös muiden toimijoiden kanssa. Toteutamme kulttuuri-ilmastonmuutosta siten, että teemme asioita yhdessä ja luomme uutta yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Täällä voisi olla vaikkapa tanssia, teatteria tai muiden alojen esityksiä. Meillä on jo nyt jatkuvasti näyttelyitä kirjallisuuden lisäksi. Mielellämme otamme myös ehdotuksia vastaan siitä, että mitä täällä voisi tehdä. Haluamme taloon mahdollisimman paljon erilaista toimintaa.

Mitä projektinne tiimoilta on odotettavissa tulevina vuosina?

Sanan ja runon malja -hankkeen tekstit ovat pohjana Delta Life – Kaupunki syntyi suistoon -tapahtumakokonaisuudelle, joka tulee olemaan suuri spektaakkeli erityisesti elokuussa 2026. Sitä ennen hankkeen tekstit toimivat myös itsenäisinä teoksina. Toiveena olisi, että vaikkapa teatterit, tanssiryhmät tai valokuvaajat innostuisivat teksteistä ja voisivat hyödyntää niitä omissa teoksissaan. Niiden pohjalta saattaa syntyä lyhytelokuvia, näytelmiä, tanssiteoksia tai valokuvanäyttelyitä. Meillä on jo ollut keskusteluita esimerkiksi siitä, että Lumo-valofestivaalilla vuonna 2026 on valoteoksia, jotka pohjautuvat näihin uusiin teksteihin ja Tähtitornin kahvilan tarinoiden kirjastossa tekstit tulevat myös olemaan esillä. Tekstien hyödyntämisestä on jo suunnitelmia, mutta vielä voi tapahtua paljon sellaista, mitä emme osaa edes ennakoida.

Miltä pohjoinen alue näyttää tulevina vuosina?

Kulttuuripääkaupunkivuosi on ainutkertainen tilaisuus, joka kannattaa hyödyntää. Vuonna 2026 tapahtuu tietysti paljon siistejä ja upeita asioita, mutta toivon, että eri paikkakunnat, kaupungit sekä mukana olevat toimijat jatkavat sitä työtä mitä tässä kehitetään. Eli kehitettäisiin toimintaa edelleen tapahtumavuoden kokemusten pohjalta ja kulttuurin tekeminen jatkuisi tulevat vuodet ja vuosikymmenet. Oletettavasti vuoden 2026 myötä syntyy uusia toimijoita, yhdistyksiä ja tapahtumia, mutta samalla nykyiset toimijat kehittävät omaa toimintaansa ehkä laajemmaksi, ehkä kansainvälisemmäksi. Uskon, että tämä vuosi tulee olemaan todella iso sykäys sille, että Oulusta tulee yhä merkittävämpi kulttuurikaupunki sekä paikallisille, että turisteille. Toivon, että tämä kaikki näkyy myös muissa alueen kaupungeissa ja kunnissa, että sielläkin se kulttuuriin panostaminen näkyy tulevina vuosina.

Sanan ja runon maljan tekstit voi lukea täältä: https://www.oulunkirjailijaseura.fi/sanan-ja-runon-malja/

Ja tekstien pohjalta tehdyt videot voi katsoa täältä: https://www.pohjoinenkulttuurivirta.fi/kategoria/sarjat/sanan-ja-runon-malja/

 

Nu lahka dat mii guhkkin – Saavutettava saamelainen kulttuuriperintö

 Kuva: Sanna Krook

Tervetuloa museoiltaan Oulun taidemuseolle ti 10.9. klo 16–19.

Miten ja keiden toimesta saamelaista kulttuuriperintöä tallennetaan? Kuinka päästä käsiksi tallennettuihin aineistoihin? Entä voiko tallennustyöhön osallistua itse?

Syyskuussa kokoonnutaan yhteen elävän saamelaisen kulttuuriperinnön ja sen tallentamisen äärelle. Tapahtumassa on mahdollisuus tutustua erilaisiin tallennushankkeisiin, kuten Saamelaismuseo Siidan VISA – Virtuaalinen Saamenmaa hankkeeseen ja Finna.fi -hakupalvelun pohjoissaamenkieliseen käyttöliittymään. Lisäksi on mahdollisuus kuulla Oulun yliopiston Giellagas-instituutin toiminnasta, Saamelaisesta kulttuuriarkistosta sekä opiskelija-ainejärjestö Giekun kuulumisia. Illan aikana esittäytyy saamelainen psykososiaalisen tuen yksikkö Uvjj – Uvjâ – Uvja ja paikan päällä on myös totuus- ja sovintokomission edustaja sekä Oulu Sámit ry.

Tapahtumaan vapaa pääsy ja siellä on kahvitarjoilu.

Oulun taidemuseon Satula-tila, 1.krs.
ti 10.9. kello 16–19

Museoillan järjestävät yhteistyössä Oulun kulttuurisäätiön Rajaton saamelaiskulttuuri-hanke, Oulun yliopiston Giellagas-instituutti, Saamelaismuseo Siida, Pohjois-Pohjanmaan museo ja Oulun taidemuseo. Tapahtuma on jatkumoa tammikuiselle yhteisölliselle saamelaisillalle, joka käynnisti Oulun museoiden, Oulun kulttuurisäätiön ja saamelaisyhteisön välisen vuoropuhelun ja yhteistyön.

Oulu2026: Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Kulttuuriohjelmaan kuuluu myös laaja saamelaiskulttuurin kokonaisuus, jonka osana Oulun taidemuseo täyttyy saamelaisella taiteella ja duodjilla heti tammikuussa 2026. Valtioiden ja saamelaisalueen rajat ylittävä yhteistyö saamelaiskulttuurin parissa on aloitettu vuonna 2023, ja monenlaisia tapahtumia toteutetaan jo ennen kulttuuripääkaupunkivuotta.

Oulun yliopiston Giellagas-instituutti on Oulun yliopiston yksikkö, jolla on valtakunnallinen vastuu saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opetuksesta ja tutkimuksesta Suomessa. Oppiaineina ovat koltansaamen, inarinsaamen ja pohjoissaamen kieli sekä saamelainen kulttuuri. Giellagas-instituutissa toimii myös Saamelainen kulttuuriarkisto, jossa säilytetään runsasta kulttuuri- ja tutkimusaineistoa. Arkisto palvelee saamen kielten ja kulttuurin opetusta ja tutkimusta, minkä lisäksi kokoelmat tukevat saamen kielten ja kulttuurin elvyttämistä ja vahvistamista.

Inarissa toimiva Saamelaismuseo Siida on valtakunnallinen vastuumuseo, jonka erikoisalana on saamelaiskulttuuri. Valtakunnallisen vastuumuseon tehtävänä on muun muassa toteuttaa valtakunnallista museotoimintaa erikoisalallaan; kehittää ja edistää kulttuuriperintö­työtä ja museoiden yhteistyötä erikoisalallaan; toimia erikoisalansa kulttuuriperinnön valtakunnallisena asiantuntijana ja ylläpitää ja edistää erikoisalansa kansainvälisiä yhteyksiä. Saamelaismuseo Siidan tavoitteena on jalkauttaa yhteisöllinen työ myös saamelaisalueen ulkopuolelle. Tänä vuonna Saamelaismuseo on valittu sekä Vuoden eurooppalaiseksi museoksi että vuoden museoksi Suomessa.

Pohjois-Pohjanmaan museo on Oulun alueella toimiva kulttuurihistoriallinen museo ja Pohjois-Pohjanmaan alueellinen vastuumuseo. Sen yhteyteen kuuluu myös erikoismuseoita. Museon henkilökunta työskentelee tällä hetkellä väistötiloissa, ja uusitut näyttelyt avataan Oulun Myllytullin kaupunginosaan valmistuvassa uudisrakennuksessa vuonna 2026. Museon ParasRakas museo -hankkeessa monenlaiset ihmiset pääsevät mukaan suunnittelemaan uuden museon toimintaa. Museon saamelaista alkuperää olevaa esineistöä on vaiheittain palautettu Saamelaismuseo Siidalle tammikuusta 2024 lähtien.

Oulun taidemuseon ohjelmiston keskiössä on alueellisuus ja nykytaide. Näyttelyohjelmiston rinnalla kulkee eri-ikäisille suunnattu tapahtumaohjelmisto. Oulun taidemuseo ylläpitää Oulun kaupungin kokoelmaa sekä hallinnoi useita pienempiä lahjoituskokoelmia. Alueellisena vastuumuseona Oulun taidemuseo palvelee ja neuvoo Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueiden kuntia ja kaupunkeja, paikallisia museoita, yhteisöjä sekä yksityishenkilöitä kuvataiteeseen ja visuaalisen kulttuuriperintöön liittyvissä asioissa. Taidemuseo ja Oulu2026 toteuttavat alkuvuoden 2026 saamelaisen näyttelykokonaisuuden tiiviissä yhteistyössä.

 

”Keittiöstä kuuluu tirinää, mutta ruoka ei ole vielä pöydässä” – Oulu2026-ohjelman pääkohdat julkaistaan ensi tammikuussa

Ohjelmajohtaja Samu Forsblomin mukaan Oulu2026-ohjelmassa näkyy vahvasti myös Oulun seudun teknologinen osaaminen yhdistettynä luovalla tavalla taiteeseen, samoin pohjoinen luonto. Kuva: Pasi Rytinki

Teksti: Pasi Rytinki, Mun Oulu

Mistä Euroopan kulttuuripääkaupunkivuodessa oikeastaan on kyse? Menevätkö siinä kaupungin rahat hukkaan? Milloin ohjelma vihdoin julkistetaan? Oulu2026-ohjelmajohtaja Samu Forsblom vastaa näihin ja muihin kysymyksiin, joita oululaiset ovat projektista esittäneet. Hän painottaa, että kulttuuripääkaupungissa on kyse ennen muuta pitkälle tulevaisuuteen ulottuvasta kaupunkikehityshankkeesta, minkä esimerkiksi paikallinen yritysmaailma on hyvin ymmärtänyt.

Oulun kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026 on alle puolitoista vuotta aikaa. Ohjelmajohtaja Samu Forsblom sanoo naurahtaen, että tämä on viestinnällisesti hankkeen hankalinta aikaa, koska koko ohjelmaa ei ole vielä julkistettu.

”Keittiöstä kuuluu tirinää, mutta ruoka ei ole vielä pöydässä”, Forsblom vertaa.

Hän painottaa, että Oulu2026-projektissa ei ole kyse vain yhden vuoden kulttuuriohjelmasta, vaan pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavasta kaupunkikehityshankkeesta. Hän käyttää esimerkkeinä Englannin Liverpoolia, Tanskan Århusia ja Suomen Turkua siinä, miten kulttuuripääkaupunkivuosi antoi ponnen toteuttaa asioita, jotka ovat edistäneet kaupunkien elinvoimaa.

”Oulukin satsaa nyt historiansa eniten pehmeään infrastruktuuriin ja vetovoimaan – voisi sanoa vihdoin, ehkä 20 vuotta myöhässä, mutta kuitenkin nyt”, Forsblom sanoo.

“Kiinnostava kaupunki vaatii luovuutta, kulttuuria, elämyksiä ja tapahtumia, ne ovat älyttömän hyvä keino vaikuttaa kaupungin identiteettiin ja tulevaisuuteen.” Oulu2026:n ohjelmajohtaja Samu Forsblom

Museo- ja tiedekeskus Tiiman rakentamisen ja keskustakirjasto Saaren perusparannuksen lisäksi tekeillä on monia muitakin suuria kaupungin veto- ja pitovoimaa edistäviä hankkeita seuraavan kymmenen vuoden aikana, elämysareenasta lähtien.

”Nämä kun yhdistetään kulttuuripääkaupunkitekemiseen, joka on parhaimmillaan aika voimakaskin kaupunkimarkkinoinnin väline ja yhteisön vahvistaja, saadaan paras mahdollinen kulttuuripääkaupunki. Yritämme saada aikaan sellaisen ohjelman ja vuoden, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen: tuo kansainvälisiä yhteyksiä ja uudenlaista tekemistä, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja nostaa Oulua valtakunnallisesti ja kansainvälisesti ainakin muutaman pykälän paremmille sijoituksille kaupunkivertailuissa.”

Tulevaisuutta rakentamassa

Kiteytettynä kyse on koko Oulun tulevaisuudesta, Forsblom sanoo. Päämääränä on tehdä Oulusta pysyvästi entistä kiinnostavampi paikka asukkaille, vierailijoille, työvoimalle ja opiskelijoille.

”Kiinnostava kaupunki vaatii luovuutta, kulttuuria, elämyksiä ja tapahtumia, ne ovat älyttömän hyvä keino vaikuttaa kaupungin identiteettiin ja tulevaisuuteen. Kilpailemme ihmisistä muiden kaupunkien kanssa, ja toiveissa on, että Oulu näyttäytyy myös tulevaisuudessa tänne syntyville uusille asukkaille sellaiselta paikalta, jossa voisi vaikka koko elämänsä asua – ei ole pakko lähteä etelään tai Eurooppaan.”

Nallikarin Frozen People -tapahtumasta kehitetään yhtä alkuvuoden 2026 kohokohdista. Kuva: Harri Tarvainen

 

Forsblom kehuu, että oululaisessa yritysmaailmassa on ymmärretty hyvin Oulu2026-projektin merkitys.

”Siellä jos missä ymmärretään, että jos Oululla ei ole vetovoimaa, ei heilläkään ole. Toinen ulottuvuus on osaavan työvoiman saaminen ja toinen se, että jos Oulu lakkaa kasvamasta ja jää näivettyväksi maakuntakeskukseksi, se tarkoittaa huonoja asioita myös yrityksille.”

Monipuolinen kulttuurikäsitys

Forsblom huomauttaa, että kulttuuripääkaupungissa ei toteuteta yhden ihmisen tai edes yhden kaupungin visiota, vaan Oulu2026 tarjoaa laajalle 40 kunnan alueelle alustan tuoda esiin oman näkemyksensä kulttuuri-ilmastonmuutoksesta, joka on hankkeen ydinteema.

”Avoimet ohjelmahaut ovat olleet kaikille avoimia, paikallisesti ja kansainvälisesti. Tiettyjen kriteerien ja teemojen kautta toimijat ovat saaneet esittää omia projektejaan, ja siitä on lähtenyt syntymään kokonaisuus.”

Projektin kolmas, Me olemme kulttuuria -niminen ohjelmahaku avataan maanantaina 2. syyskuuta. Siinä haetaan nimenomaan kuntalaisten ja paikallisyhteisöjen ruohonjuuritason ohjelmaa.

Forsblom huomauttaa, että Oulu2026:n alle mahtuu hyvin laaja käsitys kulttuurista.

”Meillä on kansainvälistä taidetta, tiedettä ja luovia aloja, mutta myös niin kutsuttua jokapäiväistä arjen kulttuuria, johon tämä nyt alkava ohjelmahaku on täsmätyökalu. Siinä voi olla mukana jopa hyvin pienelläkin projektilla.”

Forsblomin mukaan ohjelmassa näkyy vahvasti myös Oulun seudun teknologinen osaaminen yhdistettynä luovalla tavalla taiteeseen, samoin pohjoinen luonto.

Kiperiä kysymyksiä kuntalaisilta

Kansalaiskeskustelussa kulttuuripääkaupunki herättää monenlaisia tunteita ja mielipiteitä. Forsblom on luvannut vastata joihinkin usein toistuviin kysymyksiin.

Milloin koko ohjelma julkistetaan?

”15. tammikuuta 2025 julkistetaan ohjelman pääkohdat. Osa on jo hakukirjassakin kerrottu, ja ohjelmasta on jo annettu kurkistuksia päättäjille ja yhteistyökumppaneille – emmehän me tätä salassa tee.”

Avajaisviikonloppua vietetään 16.–18. tammikuuta 2026 talvisen kaupunkifestivaalin merkeissä.

”Teemme kaupungista lumoavan tapahtumakylän, jossa on paljon erilaista nähtävää ja koettavaa sekä mahdollisuuksia osallistua juuri itselle sopivalla tavalla.”

Koko ohjelma julkaistaan syyskuussa 2025.

”Ohjelma menee kolmeen teemaan. Rohkeasti reunalla on ohjelmakokonaisuus, jossa on paljon projekteja, jotka liittyvät pohjoisuuteen, meidän elämänmuotoomme täällä. Villisti kaupunki on yhteisöllistä kulttuurin tekemistä, tapahtumia, ruokakulttuuria, luontokokemuksia. Vastakohtien voima -kokonaisuudessa taas näkyy meille tosi tärkeä ajatus teknologian ja taiteen yhdistämisestä.”

Loppuvuodesta 2026 huomioita kiinnitetään taiteen ja teknologian rajapintoihin. Lumo-valofestivaali on yksi vuoden kiintopisteistä. Kuva: Pasi Rytinki

 

Forsblomin mukaan kulttuuripääkaupunkivuosi jaksottuu myös ajallisesti pitkälti näiden teemojen rytmittämänä. Vuoden ensimmäinen kolmannes painottuu pohjoisuuteen ja Rohkeasti reunalla -teemaan, kesällä on paljon yhteisöllisiä tapahtumia ja muun muassa ruokakulttuuria, ja loppuvuodesta tutkitaan Lumo-valofestivaalin johdolla taiteen ja teknologian yhteisiä mahdollisuuksia.

Ketkä kaikki ovat tekemässä ohjelmaa ja paljonko sitä on?

”Meillä on kahdentyyppisiä projekteja. Toiset me toteutamme Oulun Kulttuurisäätiössä itse, esimerkiksi avajaiset, osan näyttelyistä ja pohjoisen ruokakulttuurin Arctic Food Lab -kokonaisuuden, jossa kootaan monia toimijoita verkostoksi. Avointen ohjelmahakujen kautta meillä on tällä hetkellä noin sata suomalaista ja kansainvälistä kumppania, valtaosa toki Oulun alueelta, toteuttamassa omia projektejaan. Nyt alkava Me olemme kulttuuria -haku täydentää kokonaisuutta vielä todennäköisesti sadoilla eri projekteilla. Eli meillä on tosi iso tekijäjoukko, joka nivotaan yhteen kulttuuriohjelmaan.

”Tapahtumien kokonaismäärä nousee varmasti lähelle tuhatta. Tiettyjen isoimpien produktioiden toteuttamiseen tarvitaan myös lipputuloja, mutta valtaosa vuoden tarjonnasta on pääsymaksutonta ja paikoissa, joissa ihmiset liikkuvat: kaduilla, puistoissa ja muissa julkisissa tiloissa. Kulttuuriin tulee törmäämään joka paikassa.”

Miksi tarvitaan eurooppalaista kulttuuria, kun on omaakin?

”Tittelikin jo kertoo, että kyse on Euroopan kulttuuripääkaupungista. On kuusi kriteeriä, joiden perusteella voittajakaupunki valitaan, ja ehkä keskeisin raadin painottama asia on se, että eurooppalainen ulottuvuus on huomioitu ohjelmassa. Se tarkoittaa toisaalta sitä, että Euroopan yhteisiä arvoja tai tulevaisuuden haasteita, joita on nyt tosi paljon sodasta ja ilmastokysymyksistä lähtien, tuodaan esille ohjelmassa. Toisaalta sitä, että pystytään tekemään yhteistyötä eurooppalaisten tekijöiden ja toimijoiden välillä ja tuodaan eurooppalaisen kulttuurin moninaisuutta esille.”

”Eurooppalainen kulttuuri näkyy Oulussa ja oululainen kulttuuri näkyy Euroopassa, ja parhaimmillaan ne tekevät yhteistyötä.”

Toteutuvatko kaikki hakukirjassa kuvatut projektit?

”Hakukirja toteutuu varmaan noin 90-prosenttisesti. Totta kai, kun aikajänne on pitkä – hakukirja on kirjoitettu 2019–20 – niin luonnollisestikin asioita on jonkin verran muuttunut ja joitakin toimijoita voi jäädä pois. Maailmakin on muuttunut, on ollut pandemia ja sota, ja nyt kurittavat kulttuurialan leikkaukset. Pääosin hakukirja kuitenkin toteutuu, ja sitä painottaa myös toimintaamme seuraava eurooppalainen arviointiraati.”

“Olen varma, että Oulu on 2030-luvulla huomattavasti erinäköinen kuin nyt, vaikka ei lähtötilannekaan ole huono”, Samu Forsblom sanoo. Kuva: Pasi Rytinki

 

Mitä Oulu2026-projektia toteuttava Oulun kulttuurisäätiö tekee ja mitä se ei tee – eli mikä on Kulttuurisäätiön ja kaupungin työnjako?

”Kulttuuripääkaupunki projektina on siinä mielessä haastava, että se on iso juttu, johon sisältyy valtava määrä erilaisia intressejä. Meiltä toivotaan paljon asioita, kuten tiloja kulttuurille ja uusia tapahtumia. Yksi perusasia, joka täytyy ymmärtää, on se, että Kulttuurisäätiö ei rakenna mitään. Kaupungin roolina tässä on kehittää perusinfrastruktuuria. Syntyy uusi museo- ja tiedekeskus ja keskustakirjasto, Pikisaari kehittyy, Nallikaria on laitettu kuntoon. Kaupungin tekeminen on upealla tavalla juuri oikeassa kohdassa lähtenyt tukemaan tätä yhteistä tekemistä.”

”Kulttuurisäätiön tehtävänä on kulttuuri-ilmastonmuutoksen teeman ja alateemojen pohjalta rakentaa valtavan hieno kulttuuriohjelma, joka kiihdyttää meitä vielä sen vuoden jälkeenkin luomalla uusia yhteyksiä ja ennen muuta näyttämällä se voima, mikä tapahtumilla ja kulttuurilla meidän kaupungissamme voi olla.”

Kulttuurisäätiön ja kaupungin eri toimijoiden yhteistyön toimivuudesta on esitetty myös kriittisiä näkemyksiä. Forsblomin mukaan keskinäisessä viestinnässä ja yhteistyössä on aina varaa parantaa.

”Jokaisessa kulttuuripääkaupungissa on ollut haasteita tässä, koska projekti on niin laaja ja mukana on iso joukko toimijoita. Aina on se riittämättömyyden tunne olemassa. Meillä on mukana peräti 40 kuntaa ja niiden toimijat, taidesektori, toivottavasti vielä seuraavan haun kautta voimistuva urheilupuoli, matkailusektori, yritysmaailma… Sidosryhmiä on valtava määrä, ja tapaamme joka viikko kymmeniä niistä.”

Menevätkö tässä kaupungin rahat hukkaan?

”Kulttuuripääkaupunkitoimintaahan on tutkittu verrattain paljon. Joukossa on kaupunkeja, jotka ovat menestyneet tosi hyvin, ja kaupunkeja, joissa toteutus on voinut vähän ontua, mutta yhteistä niille kaikille on, että raha on mennyt hyvin harvoin hukkaan. Kaupunki osallistuu rahoitukseen yhdellä kolmanneksella, valtio yhdellä kolmanneksella ja yritysmaailma sekä muut kansalliset rahoittajat yhdellä kolmanneksella. Tämän vahvan pohjarahoituksen päälle saamme muista lähteistä lisää rahoitusta.”

”Talousvaikutuksiakin on tutkittu paljon. Suomesta viimeisin esimerkki on Turusta (2011), jossa kulttuuripääkaupunkivuosi jätti 250 miljoonaa euroa Turun talousalueelle. Pääosin se tulee paikallisen yrityskentän tuotoiksi matkailu-, ravintola- ja tapahtumasektorille. Kaikkia positiivisia talousvaikutuksia ei voi näin suoraan edes mitata, koska ne toteutuvat niin pitkällä aikajänteellä. Esimerkiksi Turussa lähti aika voimakkaasti kehittymään toiminta Aurajoen rannoilla, syntyi tapahtumatalo Logomo. Nyt kun kyselee heiltä, niin viesti on, että Turku on muuttunut pysyvästi huomattavasti vireämmäksi ja kiinnostavammaksi paikaksi.”

”Talousvaikutukset ovat siis positiivisia, mutta tärkeintä on oppia tekemään Oulusta kiinnostava paikka pitkällä aikajänteellä. Olen varma, että Oulu on 2030-luvulla huomattavasti erinäköinen kuin nyt, vaikka ei lähtötilannekaan ole huono.”

 

Historiallinen helmi tarjoaa ainutlaatuisia elämyksiä

De Gamlas Hemissä tarjoillaan perinneruokaa uusin tavoin – vanhoja klassikoita modataan nykypäivään laadukkaita raaka-aineita unohtamatta.

De Gamlas Hem on ainutlaatuinen hotelli ja ravintola aivan Oulun keskustan liepeillä. Upea puurakennus on ollut pystyssä jo vuodesta 1906 ja sen monipuolinen ja kiinnostava historia näkyy tänäkin päivänä hotellin toiminnassa.

De Gamlas Hemin elämysjohtaja Eeva Kouri on ollut mukana hotellin avausvuodesta 2018 asti. Yhdessä muun henkilökunnan kanssa Kouri luo asiakkaille niin arkipäivisiä elämyksiä kuin suurempia juhlia ja tapahtumiakin. Perustamisesta asti hotellin perusperiaate on pysynyt samana.

“Meidän tärkein tuotteemme on hyvät unet.”

Historia toiminnan keskiössä

Alunperin De Gamlas Hemin rakennus on toiminut ruotsinkielisin herrassäädyn naisten vanhainkotina. 1980-luvulla rakennus oli jo purku-uhan alla, mutta Oulun kaupunki peruskorjasi rakennuksen, joka toimi sen jälkeen monenlaisessa kaupungin käytössä, kunnes se haluttiin myydä 2017. De Gamlas Hemin omistajat, Arto Keränen, Timo Paakki ja Veli-Pekka Pohjola ostivat rakennuksen Oulun kaupungilta. Uudet omistajat remontoivat rakennuksen sokkelista kattoon. Näin rakennus saatiin nykyiseen kukoistukseensa, vanhaa kunnioittaen.

Oulun kaupungin rakennusvalvonta palkitsi yrittäjät Tuumastukki-palkinnolla vuonna 2019 laadukkaasta entisöinnistä ja rakentamisesta.

“Olemme tuoneet paljon talon ja Heinäpään historiaa mukaan toimintaan”, Kouri kertoo.

Hän nostaa mielenkiintoisena osana historiaa esimerkiksi sen, kun talvisodan aikaan rakennus toimi ruotsalaisten vapaaehtoisten hävittäjälentäjien majapaikkana. Lentorykmentti F19 on antanut myös nimensä yhdelle hotellin kabineteista. Hotellin muutkin kabinetit ovat saaneet nimiään De Gamlas Hemin vanhoilta asukkailta ja talon suunnitelleelta arkkitehdilta Viktos J. Sucksdorffilta, tuoden sen historiaa mukaan jokapäiväseen toimintaan.

“Suurinta kiitosta asiakkailta saamme tunnelmasta, historian säilyttämisestä ja siitä, että tällä talolla on tarina. Ihmiset arvostavat sitä, että mukana on sitä elämyksellisyyttä, ettei tämä ole pelkkä majoituspaikka tai lounasruokala, vaan miljöö tuo mukanaan tarinaa.”

Perinneruokaa uudella tavalla

De Gamlas Hemin ravintolan puolella toiminnan keskiössä on alusta asti ollut sama ideologia: ruoan pitää olla hyvää, maistuvaa ja terveellistä, makumaailma perinteisen suomalainen ja skandinaavinen, mutta ruokiin tuodaan mukaan uutta twistiä.

“Lounaalla tarjoamme meillä tehtyä kotiruokaa. Illallisella tunnelma muuttuu ja ruoan taso nousee ja teemme korkeatasoisempaa ja innovatiivisempaa ruokaa erittäin laadukkaista raaka-aineista. Vanhojen klassikoiden modaamista nykypäivään.”

Esimerkiksi rössypottu on monelle oululaiselle hyvinkin tuttu perinneruoka, joka ravintolan alkuaikoina kääntyi sen aikaisen keittiömestarin käsissä täysin uudeksi ruokalajiksi. Kaikki komponentit otettiin erilleen ja tuloksena oli perinteikkään keiton sijasta tinjamivoissa paistettua veripalttua, paahdettua porsaankylkeä, ruskistettua voita ja puikulaperunaa. Vaikkei kyseistä annosta tämän hetken listalta löydykkään, se on Kourin mielestä oivallinen esimerkki siitä, minkälaista innovointia De Gamlas Hemin keittiössä tapahtuu.

“Meillä pääperiaate kaikessa on se, että halutaan tuoda jotain erilaista ja omaa tänne.”

Kouri mukaan hotelli panostaa tähän myös lukuisilla yhteistöillään paikallisten yrittäjien kanssa. Esimerkiksi Hailuodon Panimon oluet löytyvät ravintolasta omalla etiketillä, Tyrnävän Myllyn kaurapuuro keitetään joka aamu, asiakkaat pääsevät herkuttelemaan Chocosomnian suklailla sekä Huovisen leipomon leipomuksilla. Erityisesti ulkomaiset ja ulkopaikkakuntalaiset asiakkaat arvostavat mahdollisuutta päästä maistamaan lähialueen tuotteita.

“Lähiruokaa on myös se, että tuetaan muita lähialueen toimijoita ja yrittäjiä. Meille on hirveän tärkeä elementti se, että tehdään paikallisten yrittäjien ja pienyrittäjien kanssa yhteistyötä.”

Kouri kokee, että Oulun kaltaisella alueella lähiruokaan liittyviä arvoja on helpompi toteuttaa, kuin vaikkapa eteläisemmässä Suomessa. Vaikka aivan kaikkea ei saakaan heti naapurista, kokee hän, että pienillä, arkisilla valinnoilla on lopulta iso merkitys kokonaisuudessa ja esimerkiksi ravintolan hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Värikäs kieli – kansainvälinen kuurojen viikko Oulussa

Kansainvälistä kuurojen viikkoa vietetään viikolla 39. Oulussa viikkoa juhlitaan Värikäs kieli -tapahtumien merkeissä. Tuomme esiin viittomakielistä kulttuuria sekä moninaisia tapoja luoda taidetta, ilmaista itseään ja kommunikoida keskenämme. Viikko alkaa maanantaina 23.9. kansainvälisen viittomakielen päivän juhlinnalla. Ohjelman löydät alla!

 

Ohjelma

 

Maanantai 23.9. Avajaiset  

 

klo 15.30 Värikäs kieli -tapahtumaviikon avajaiset: Haluatko oppia viittomia?
Tule sinäkin opettelemaan viittomia. Voidaan opetella yleisiä viittomia tai sitten toiveidesi mukaan. Osaatko sormittaa jo oman nimesi? Nähdään avajaisissa ja työpajassa!
Paikkana Kauppakeskus Valkean kesäkadun lava 

klo 16.00–19.00 Haluatko oppia viittomia? -nuorten työpaja
Paikkana Nuorten tila Nurkka, Kauppakeskus Valkea 

Työpajan vetäjinä ovat Oulun viittomakieliset ry:n vapaaehtoiset. 

 

Torstai 26.9. Nuorten työpaja 

 

klo 17.00–19.00 Arts and games -nuorten työpaja
Paikkana Nuorten tila Nurkka, Kauppakeskus Valkea

Työpajassa pääset testaamaan Maarit Ylitalon Sensor bass drum- sekä D-Robot -teoksia ja nauttimaan hänen Sign ART -taiteesta. Hän tekee tapahtuman ajan pieniä D-Robot koruja.  

Taiteilija esittäytyy: Olen kuvallisen ilmaisun artesaani Maarit Ylitalo ja kotoisin Oulusta. Teen erilaisia julisteita ja niihin logoja. Julisteissa on viittomakielisiä merkkejä. Teen myös pleksi- ja metalliteoksia. Olen harrastanut taiteen tekemistä ala-asteelta lähtien. Taiteen avulla voin ilmaista viittomakielistä maailmaa ja voisin tuoda viittomakielisen maailman lähemmäksi kuulevien maailmaa. 

 

Perjantai 27.9. Visual Vernacular -työpajat & verkkobileet 

 

Visual Vernacular -työpajat & verkkobileet
Kulttuurilaboratorio, Pikisaarentie 15
 

Quentinin työpajassa osallistujien on mahdollisuus tutustua Visual Vernacular -tekniikkaan ja sukeltaa visuaalisen tarinankerronnan maailmaan. Työpaja on suomalaisella viittomakielellä ja kestää noin 45 minuuttia. Työpajaan voi osallistua myös ilman viittomakielen osaamista.  

Quentin Green on amerikkalaissyntyinen Visual Vernacular -taiteilija, jonka taiteessa nähdään maksimaalisen visuaalista tarinankerrontaa. Osallistuminen ei vaadi aiempaa kokemusta.  

  • klo 15–15.45 työpajaan voi osallistua ilman viittomakielen osaamista 
  • klo 16.15–17.00 työpaja on tarkoitettu suomalaisen viittomakielen taitoisille osallistujille 

Ilmoittautuminen työpajoihin 23.9. mennessä tämän linkin kautta (siirryt Lyyti-palveluun)
Työpaja on ilmainen, et tarvitse aiempaa kokemusta. 

  • klo 18–20  Kansainvälinen kuurojen viikko 2024 huipentuu verkkobileisiin 

Tervetuloa seuraamaan kanssamme juhlalähetystä bilekatsomoon klo 18.00 alkaen Kulttuurilaboratoriossa, osoitteessa Pikisaarentie 15. Luvassa yllätysvieraat ja suorayhteys Helsinkiin! Tilaisuudessa kahvitarjoilu ja pientä purtavaa. Vapaa pääsy! 

 

Lauantai 28.9. Taidenäyttelyn avajaiset  

 

klo 12.00 Tarinoiden viemää -taidenäyttelyn avajaiset
Pikigalleria, Pikisaarentie 15 

Näyttely on avoinna
28.9.–26.10.
ti–pe klo 12–18 ja
la klo 10–18.
 

Avajaisissa erikoisvieraana esiintyy KAHONE Juha Kähönen. KAHONE on uuden sukupolven musiikintekijä, jonka musiikissa yhdistyvät EDM:n, popin ja Eurodancen vaikutteet. Huolimatta kuulo-näkövammastaan, KAHONE on kunnianhimoinen artisti, joka sanoittaa suurimman osan kappaleistaan itse. “Hyvä biisi ei synny ilman vahvaa lyriikkaa.” 

 

Kaikkiin tapahtumiin sekä Tarinoiden viemää -taidenäyttelyyn on vapaa pääsy. 

Kaikissa yleisötapahtumissa on suomenkielinen viittomatulkkaus. 

Kuurojen maailmanliitto WFD on antanut vuoden 2024 teemaksi: Sign up for Sign Language Rights.

Järjestäjät: Oulun kulttuurisäätiö, Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke, Oulun nuorisopalvelut, Kuurojen liitto, Kuuloliitto, Suomen kuurosokeat ry 

Maaseudun rauhaa ja herkullista kotiruokaa

 Siikajoella sijaitsevaa idyllistä Törmälän tilaa pyöritetään jo toisessa sukupolvessa.

Siikajoen rantatörmällä sijaitseva Törmälän Tila on idyllinen ja monipuolinen matkailutila, jonka rauhallinen ympäristö tarjoaa puitteet juhlille, koulutuksille ja kesäleireille.

Yrittäjä Sanna Loukkaanhuhta pyörittää yhdessä perheensä kanssa Törmälän Tilaa jo toisessa sukupolvessa. Loukkaanhuhdan vanhemmat perustivat maatilamatkailuun keskittyvän tilan 1980-luvun loppupuolella. Itse tilan päärakennuksen historia ulottuu jopa 1700-luvulle.

“Ajatus maatilamatkailusta tuli ulkopuolelta, kun elinkeinoihmiset miettivät, että mitä uutta tänne kylälle voisi tulla. Vanhempani ottivat ajatuksen omakseen, maatila oli jo olemassa ja he alkoivat muokkaamaan jo olemassa olevista rakennuksista uusia. Tiloja on laajennettu pikkuhiljaa vuosien varrella.”

Törmälän Tila tarjoaa ympärivuotisesti majoitus- ja ateriapalveluita. Asiakasryhmiä käy tilalla Loukkaanhuhdan mukaan laaja skaala, perheistä yritysporukoihin ja rippileiriläisiin asti. Pihapiiristä löytyy tunnelmallinen päärakennus ruokasaleineen, toiminnallinen keskus Väentupa, joka soveltuu erinomaisesti kokous- ja juhlatilaksi, aittamökkejä majoittumista varten sekä Saunatalo, joka pitää sisällään kolme saunaa.

“Kaikki löytyvät samasta pihapiiristä, eli etäisyydet eivät ole pitkiä.”

Törmälän Tilalla vieraat saavatkin nauttia pihapiiristä ja maaseudun rauhasta ainutlaatuisella tavalla.

“Meillä on sellainen periaate, että jos meillä on joku tilaisuus, niin emme ota silloin muita asiakkaita. Se porukka joka tulee saa olla täysin omassa rauhassaan.”

Ihan tavallista kotiruokaa

Jokaiselle Törmälän Tilalle saapuvalle ryhmälle mietitään erikseen minkälaista ruokaa heille tarjotaan. Ryhmän tarpeet ja tilaisuuden luonne otetaan huomioon suunnittelussa.

“Palaute mitä saadaan liittyy yleensä ruokaan ja ihmiset tykkäävät siitä. Kiitosta saadaan siitä, miten me huomioimme erityisruokavaliot. Tehdään aina kaikista ruokalajeista myös heille vaihtoehto.

Loukkaanhuhta kertoo, että pääasiassa he tarjoavat “ihan tavallista kotiruokaa”. Osa reseptiikasta on ollut mukana jo pitkään.

“Äiti on samalla tyylillä tehnyt aamupalasämpylät aamupuuron jämistä jo monta kymmentä vuotta ja se vaan on ihmisten mieleen.”

Törmälän Tilalla pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään lähialueiden tuotteita. Loukkaanhuhta mainitsee olevansa onnellinen siitä, että esimerkiksi perunat he saavat vain kymmenen kilometrin päästä. Läheltä hankitaan erityisesti hiukan normaalia erikoisempia tuotteita, kuten vaikkapa lampaanlihaa, jota hyödynnetään juhla- tai kokoustarjoiluissa tavallisen arkiruoan sijaan.

Tulevana keväänä tilalla kokeillaan jotakin uutta. Jo pitkään suunnitelmissa ollut pyjamabrunssi antaa asiakkaille mahdollisuuden nautiskella hyvästä ruoasta ja upeasta ympäristöstä entistäkin rennommin. Tarjonta on tarkoitus koostaa lähialueen tuotteista.

“Ajatus siihen lähti siitä, kun veljeni asuu Amerikassa ja vanhempani kävivät siellä vierailulla. He kertoivat sellaisesta paikasta, mihin ihmiset tulevat aamutakeissa ja pyjamassa paikalle.”

 

Avoin haku Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026:n ohjelmaan käynnistyy

Kuvassa nuoria autoharrastajia.

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026, yhdessä 39 kunnan kanssa. Oulu2026 käynnistää nyt avoimen haun, jolla kutsutaan alueen yhteisöjä ja yksityishenkilöitä mukaan ohjelman toteuttamiseen. Elokuun 2025 loppuun kestävässä haussa ohjelmaehdotuksista tehdään päätöksiä neljän kuukauden välein.

”Me olemme kulttuuria” -haussa voi ehdottaa omaa tapahtumaa tai muuta ohjelmaa osaksi kulttuuripääkaupunkivuoden tarjontaa. Haun kautta voi myös hakea kohdeavustusta ohjelman toteuttamiseen.

Hakemukset jätetään oulu2026.eu-verkkosivuston kautta. Hakemuksen voi täyttää suomeksi, englanniksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi. Näiden lisäksi hakuohjeet löytyvät nettisivuilta myös selkosuomeksi ja viittomakielellä.

Haun arvioinnissa painotetaan muun muassa ohjelman uutuusarvoa, osallisuuden edistämistä sekä saavutettavuutta. Hakijan tulee vastata ohjelman toteutuksesta ja viestinnästä.

Kuvassa ryhmä historiallisen miekkailun harrastajia.

Ilo irti asukkaiden arjesta ja laajasta alueesta

Haku on avoin kaikille kulttuurin muodoille ja toteutustavoille. Ohjelma voi tapahtua perinteisissä tai ihan uudenlaisissa paikoissa Oulu2026-alueella, ja yleisölle suunnatun osuuden tulee tapahtua vuonna 2026.

Oulu2026:n yhteisöpäällikkö Heli Metsäpelto kannustaa kaikkia tutustumaan mahdollisuuteen osallistua kulttuuripääkaupunkivuoteen myös sen tekijänä. Metsäpellon mukaan kulttuuria on arjessa kaikkialla, mutta emme välttämättä tule ajatelleeksi asiaa.

”Kepparikisoja, neulomista, autojen tuunausta, asuinalueen kesäjuhlat… Oulu2026-ohjelman kautta voi jakaa omia kiinnostuksen kohteita, löytää uusia sellaisia ja toteuttaa villejäkin ideoita. Kohtaamiset monimuotoisen ohjelman tekemisen ja kokemisen parissa tulevat lisäämään iloa ja hyvinvointia alueellamme”, lisää Metsäpelto.

Kohdeavustukset ovat pääsääntöisesti 500–2 000 euron avustuksia ohjelman toteuttamiseen. Suurempaa avustusta voi hakea, mikäli se on perusteltua esimerkiksi ohjelman keston tai alueellisen kattavuuden näkökulmasta. Lisäksi kullakin hakukierroksella voidaan valita yhdestä kahteen kärkihanketta, joille myönnetään 20 000 euron kohdeavustus.

Kohdeavustuksiin lukeutuu Oulu2026:lle Svenska Kulturfondenin myöntämä rahoitus ruotsinkieliseen ohjelmaan ja Suomen Kulttuurirahaston avustus saamelaistaiteilijoille.

Kiinnostuneilla on mahdollisuus kuulla lisää ohjelmahausta useissa tilaisuuksissa. Ensimmäinen niistä on Oulun kaupungin järjestämä asukasilta 4. syyskuuta klo 17:30–18.30. Tilaisuus järjestetään Teams-yhteydellä ja osallistumislinkki löytyy oulu2026.eu/ohjelmahaku -verkkosivuilta.

Lisätiedot ja hakulomake löytyvät verkkosivustolta oulu2026.eu/ohjelmahaku.

Lisätiedot

Heli Metsäpelto

Yhteisöpäällikkö Heli Metsäpelto

044 703 7554

heli.metsapelto@oulu2026.eu

 

Metsä, meri ja auringonlasku inspiraation lähteinä

Kolmas Oulu2026-seinämaalaus valmistuu lähipäivinä Myllyojalle. Sen tekijäksi valikoitui italialainen Fabio Petani, 479 hakijan joukosta. Petani saapui Torinosta Ouluun ensimmäistä kertaa kaksi viikkoa sitten tutustumaan kaupunkiin, sen luontoon ja tunnelmaan.

Petani on tehnyt muraaleja 7-8 vuotta. Sinä aikana hän on tehnyt yhteensä 60-70 kerrostalon kokoista teosta, lähes jokaiseen Euroopan maahan. Taiteen teon hän aloitti pienemmistä tauluista ja teoksista. Petanin tunnistettavat työt sisältävät kauniita maisemia, luontoa ja kasveja. Rauhoittavat ja harmoniaa tuovat ympyrät toistuvat hänen teoksissaan ja tekevät niistä tunnistettavia.

Luonto oli lähtökohtana myös Myllyojan teokseen. Metsä, joki, meri ja kaunis auringonlasku inspiroivat ulkonäköä. Taiteilija tutki luontoa ja valitsi näkemänsä kukat tulevaan teokseen. Achillea millefolium Siankärsämö ja lathyrus palustris rantanätkelmä ovat osana kerrostalon seinän kokoista taideteosta.

Fabio Petani valittiin teoksen taiteilijaksi lähes 500 hakijan joukosta. Kuva: Kevin Kallombo

Tavallisissa olosuhteissa kuusikerroksisen kerrostalon päätyseinän muraali valmistuu viidessä päivässä. Suuren teoksen maalaamisessa käytetään apuna nosturia, maaliteloja ja erilaisia siveltimiä. Ensimmäiset merkinnät seinään Petani maalasi viime lauantaina, eli vain viikkoa ennen maalauksen julkistamisjuhlaa. Tällä kertaa maalauspäiviä jäi välistä sateen ja tuulen takia. Sateella maalaus vielä onnistuu, mutta tuuli luo jopa vaaralliset olosuhteet kymmenien metrien korkeudelle nostetussa nosturissa.Oulun vierailun jälkeen kymmenisen seinämaalausta vuodessa tekevän Petanin maalausprojekteja on suunnitteilla Italiaan ja New yorkiin.

Myllyojalla järjestetään seinämaalauksen julkistamisjuhla lauantaina 31.8 Klo 11:00 Osoite: Karvarinaukio 12. Ohjelmassa taiitelijan puheenvuoro, musiikkiesitys ja kahvitarjoilu. Tervetuloa!

 

Luontoaiheinen seinämaalaus sijaitsee osoitteessa Karvasinaukio 12. Kuva: Kevin Kallombo