fbpx

Kurkistus kulttuuriohjelmaan: Exploring ART

Kurkistus kulttuuriohjelmaan on sarja, jossa nimensä mukaisesti kurkistetaan Euroopan kulttuuripääkaupungin tuleviin tapahtumiin ja ohjelmiin. Sarja antaa pieniä pilkahduksia tulevasta ja kertoo mielenkiintoisista tekijöistä.

Kuvassa Satu Alajoki ja Johanna Pöykkö

Oulujoen suiston seitsemän kaupunginosaa muuntuvat kiinnostavaksi ja omaleimaiseksi taidealueeksi, kun taide levittäytyy ihmisten arkiympäristöön ja luontoon Exploring ART -työnimellä kulkevan projektin tiimoilta. Oulun Taiteilijaseuran toteuttama taidealue kattaa Oulun keskustan lisäksi Pikisaaren, Hietasaaren, Toppilansaaren, Toppilansalmen, Meri-Toppilan ja Tuiran alueet tarkoituksenaan tuoda taide yleisölle etsittäväksi ja jopa sattumalta löydettäväksi yllättäviinkin paikkoihin.

”Alueen ideana on, että katsoja voi yllättäen saada kahdenkeskisen hetken taiteen kanssa nähdessään ulkotilassa jotain vaikuttavaa. Alueella saa kohdata teokset rauhassa ilman ylimääräisiä katseita”, kuvataiteilija Johanna Pöykkö (kuvassa oikealla) kertoo.

Taidealue on kokonaisuudessaan valmis Oulun kulttuuripääkaupunkivuonna 2026, mutta osa teoksista jää paikalleen ilahduttamaan kulkijoita vielä sen jälkeenkin. Alueen tarkoitus on tarjota nähtävää ja koettavaa niin yhden illan turisteille, kun alueen asukkaillekin.

”Tavoitteemme on, että taide muuttaisi arkista ympäristöämme kiinnostavaksi”, kertoo Oulun taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Satu Alajoki.

Miten Exploring ART kytkeytyy Villisti kaupunki -teemaan?

”Olemme tottuneet näkemään esimerkiksi maaseudulla villiä taidetta pihapiireissä ja pelloilla sellaisten tempausten muodossa, joita isotkin ihmisjoukot lähtevät katsomaan. Kaupungissa ympäristöä pyritään pitämään erityisen hallittuna, joten haluamme pohtia, miten kaupunkitilaa voisi elävöittää siihen sopivissa raameissa. Haluamme antaa taiteelle ja taiteilijoille mahdollisuuden villiyteen”, Pöykkö kertoo.

”Exploring ART tuo taidetta sellaisiin paikkoihin, joissa sitä ei tavallisesti nähdä. Ympäristön ei tarvitse olla erityinen paraatipaikka, vaan se voi olla ihan tavallinen arjen ympäristö esimerkiksi jossakin lähiössä”, Alajoki jatkaa.

Miten projekti edistää kulttuuri-ilmastonmuutosta?

”Silloin, kun taide on löydettävissä ilman, että sitä lähtee erikseen katsomaan, niin se voi muuttaa hyvällä tavalla ajatusten suuntaa ja olla jopa käänteentekevää. Taidehaun auetessa mukaan voi tulla minkä kokoiset teokset tahansa. Sen tarvitse olla yksielementtinen teos, vaan se voi olla jotain tapahtumaluonteistakin. Riippuu hyvin paljon hakijoista, että minkälainen taidekokonaisuus tästä nousee”, Pöykkö kuvailee.

”Edistämme kulttuuri-ilmastonmuutosta siten, että taide saa vähän vapaammin rönsytä kaupunkitilassa”, Alajoki tiivistää.

Millä tavoin hanke heijastuu erityisesti Oulujoen suiston kaupunginosiin ja niiden kehittämiseen?

”Emme niinkään tuo taidetta uusille asuinalueille, vaan olemme ottaneet keskiöön vanhemmat alueet, joissa julkista taidetta on vähemmän. Oulujoen suisto on sopivan kokoinen ja keskeinen alue, jonka varrelta löytyy esimerkiksi vehreää ja koskematonta luontoa Hietasaaressa, ja toisaalta 70-luvulla rakennettua lähiötä Tuirassa. Tällä alueella näkyy Oulun monet kasvot, mikä on mielestäni kiinnostavaa”, Alajoki kertoo.

”Työryhmämme mietti aluksi laajempaa aluetta, mutta lopulta taidealue haluttiin pitää sellaisena, että sen voi jopa kävellä ympäri. Alue muodostui enemmänkin pyöräiltäväksi, mutta emme tähtää muutenkaan siihen, että koko alueen saisi koettua yhdellä reissulla”, Pöykkö jatkaa.

Mitä Exploring ARTin tiimoilta on odotettavissa tulevina vuosina?

”Avaamme ensi vuonna avoimen ammattitaiteilijoille suunnatun teoshaun, jonka kautta taiteilijoilla on mahdollisuus päästä mukaan luomaan Oulujoen suistoon uutta taidealuetta. Teoksia alkaa ilmestymään ulkotilaan pikkuhiljaa, ja alue on valmis vuonna 2026. Tavoitteenamme on, että alueesta tulee pitkäikäinen ja osa teoksista jää useaksikin vuodeksi paikalleen. On ilahduttavaa, miten paljon Oulussa tapahtuu tällä hetkellä ulkotilassa”, Pöykkö iloitsee.

Kuvaile, miltä pohjoinen alue näyttää vuonna 2026

“Näen Oulun vuonna 2026 tapahtumarikkaana, monenlaisia ja monenikäisiä ihmisiä kulttuurilla yllättävänä tapahtumakaupunkina, joka jättää jälkeensä uusia ajatuksia ja oivalluksia siitä, mitä taide voi olla ja miten sitä voi kokea”, Pöykkö toivoo.

Kesytön metsä -kampanjan tavoitteena on perustaa suojelukohde Pohjois-Pohjanmaalle osana Oulun matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026

Oulun tavoitteena on olla kestävä kulttuuripääkaupunki, joka huomioi myös ympäristön ja kehittää pitkäjänteisesti alueen kulttuuritoimintaan. On kuitenkin väistämätöntä, että myös kulttuuritoiminta aina kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa päästöjä.

Kesytön metsä -kampanjalla kerätään varoja Luonnonperintösäätiön toteuttamaan metsien suojeluun kulttuurituotantojen yhteydessä. Kampanjan tavoitteena on perustaa uusi suojelumetsä Pohjois-Pohjanmaalle. Haluamme, että vielä pitkälle tulevaisuuteen Oulu2026-toiminta versoaa kesyttömänä alueellamme.

Kampanjan on ideoinut Oulu Urban Culture ry. Yhdistys  toteuttaa Untamed Office ja The Nook -hankkeita sekä Frozen People -festivaalia osaksi Oulu2026-ohjelmaa. OUC lahjoittaa kampanjaan omista tuotoistaan sekä kannustaa tapahtumien kävijöitä, yhteistyökumppaneita ja muita kulttuurin tekijöitä osallistumaan keräykseen.

Brutaalin jäistä tunnelmaa Nallikarissa – Frozen People tarjoilee taidetta, musiikkia ja paikallista ruokaa

Frozen People, elektronisen musiikin sekä pohjoisen taiteen ja tyylin festivaali, valtaa Oulun paraatipaikan Nallikarin maaliskuun alussa. Ainutlaatuinen talvitapahtuma järjestetään keliolosuhteita uhmaten meren jäällä. 4. maaliskuuta juhlittavassa festivaalissa vierailee esiintyjä vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupunki Tartosta. Tulevaisuudessa festivaalin taideohjelmahaku laajenee kansainväliseksi ja tapahtumaan tuodaan enemmän kansainvälisiä elektronisen musiikin artisteja.

Tapahtuma on saanut innoituksensa Yhdysvalloissa Nevadan autiomaassa järjestettävästä Burning Man -festivaalista.

”Esikuvansa tavoin Frozen People järjestetään keliolosuhteita uhmaten yllättävässä paikassa. Tapahtuma kokoaa vapaasieluisia taiteilijoita tekemään taidetta ja trendikkäitä juhlijoita ilmaisemaan itseään”, kertoo Oulu Urban Culture ry:n toiminnanjohtaja Heikki Myllylahti.

Valoteos Nallikarissa

Ensimmäinen Frozen People -tapahtuma Nallikarissa meren jäällä 12.3.2022. Frozen People on elektronisen musiikin sekä arktisen taiteen ja tyylin festivaali, jonka järjestää Oulu Urban Culture. Osa Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hanketta. Jääkaruselli-valoteos ‘Häkki’:
Janne Käpylehto. Kuva Sanna Krook.

Tapahtuma tähtää Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026

Frozen People -festivaali järjestetään nyt toista kertaa, vaativissa olosuhteissa järjestettävä tapahtuma vaatii pitkäjänteistä kehittämistä ja kokeilevaa otetta. Tapahtuma kehittyy vielä vuosina 2024 ja 2025, ja suurimmat tavoitteet tähtäävät vuoden 2026 maaliskuuhun, jolloin festivaali on merkittävä osa Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026-ohjelmaa ja Villisti kaupunki -kokonaisuutta. Vuonna 2026 Oulun Nallikari ja jäätynyt merenranta muuttuvat suureksi talvisen taiteen ja musiikin näyttämöksi.

”Olemme nähneet kuinka koko Suomen vallanneet valotapahtumat ovat muuttaneet käsityksemme kulttuurista ja taiteesta kaamoksen keskellä. Oulu Urban Culturen tavoitteena on tehdä sama talvelle ja rakentaa Oululle uusi arktinen taide- ja kulttuuri-identiteetti Frozen People -festivaalin avulla”, Myllylahti kertoo.

Tämän vuoden tapahtuman musiikkiohjelma koostuu monipuolisesta tarjonnasta elektronista musiikkia. Päivällä voi nauttia kevyestä ja rytmikkäästä house-musiikista, auringonlaskun aikaan taianomaisesta liveperformanssista ja pimeän laskiessa teknon sykkeestä. Festivaalilla nähdään niin tuoreita kuin kokeneitakin kasvoja Oulusta sekä vieraita Helsingistä, Turusta ja Virosta.

Musiikin lisäksi aluetaidetta usean eri teoksen voimin. Nallikarin jäätyneessä maisemassa nähdään festivaalipäivänä muun muassa mukaansa kutsuvia installaatioita ja performansseja, pehmoisia tiloja, kohtaamisia ja vuorovaikutteista valotaidetta.

Tapahtuma toteutetaan laajan yhteistyöverkoston avulla. Oulu2026 Arctic Food Lab tuo tapahtumaan paikallista ruokaa ja juomaa, LUMO-valofestivaali mahdollistaa tapahtumassa nähtävän Niko Tiaisen valotaideteoksen ja Tartto2024 – Euroopan kulttuuripääkaupunki tarjoaa virolaisen Merimellin keikan. Tapahtumaan ovat tukeneet myös Nallikarin lomakylä, Oulun Energia ja Hongisto Oy.

Pääsymaksuton festivaali on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta. Tapahtuman järjestää Oulu Urban Culture ry.

 

Festivaalin ohjelmisto

Musiikkiohjelma:

  • Blushie
  • Delikatessen
  • Kristian
  • Merimell (EST)
  • Sophia Mitiku (live)
  • DJ yrtti

Aluetaide:

AUTAPSE, interaktiivnen videoprojisointi
Niko Tiainen

LEMPEE (baby don’t hurt me), installaatio ja performanssi
Anna Anundi, Mónica Celeste, Katriina Kenttämies

LIFE IS A BEACH AND THEN YOU DIE, jääveistosinstallaatio
Käsityökerho

NÄIN KOHTAAMME JÄÄLLEEN, tila- ja valotaideteos
Hermanni Hakumäki ja Eljas Rytkölä

Oulun Tähtisirkuksen improvisaatiopohjainen poi-esitys
Kerttu Tuomala

PUMPULINNA, pehmoinen hengailutila ja taikateltta
Illjana & VituEmo

Päivitetty ohjelma tapahtuman verkkosivuilla 

 

Yliopiston kampukset täyttyvät kulttuurista vuonna 2026 – ohjelmaehdotuksia otetaan vastaan

kuvassa oulun yliopiston keltainen seinä

Oletko haaveillut eläväisemmästä yliopistokampuksesta? Haluaisitko nauttia kulttuuritarjonnasta myös työpäivän aikana, esimerkiksi kesken lounastunnin? Voisiko Oulun yliopiston kampuksilla olla tarjolla houkuttelevaa kulttuuriohjelmaa ilta-aikaan, joka saisi yhteisömme jäsenet tulemaan kampuksille myös opiskelujen ja töiden jälkeen?

Creative Campus-projekti etsii kekseliäitä tapahtumaideoita ja innokkaita kulttuurin tekijöitä, joiden avulla elävöitetään Oulun yliopistoa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuonna 2026. Lähetä ideasi täyttämällä oheinen lomake: https://link.webropol.com/s/Oulu2026CampusAsAStage. Tapahtumaideoita voi lähettää 31.3.2023 asti. Vastanneiden kesken arvotaan 10kpl Unirestan kahvilippuja.

Oulun yliopisto ja OYY osallistuvat Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan yhteisellä Creative Campus -projektillaan, jonka tapahtumat koostuvat vakiintuneiden tapahtumien lisäksi myös uusista tapahtumakonsepteista. Yksi vuonna 2026 julkaistavista tapahtumakonsepteista tulee olemaan Campus as a Stage -tapahtumasarja, jonka tavoitteena on avata Oulun yliopiston kampusten yhteisö- ja vuorovaikutustilat kulttuuritoimijoiden käyttöön muun muassa konsertteja, esityksiä ja taidenäyttelyitä varten. Campus as a Stage -tapahtumien tarkoituksena on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia sekä tuoda kulttuuria tiiviimmäksi osaksi yliopistoyhteisömme arkea. Tapahtumaideoita tullaan toteuttamaan osana Campus as a Stage -tapahtumasarjaa vuonna 2026.

 

Lähes 300 projektiehdotusta Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026:n kulttuuriohjelmaan 

Oulu on vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Oulu2026-kulttuuriohjelma muotoutuu pääosin avoimien ohjelmahakujen kautta, joista vuorossaan toinen päättyi 9. joulukuuta. Infografiikkaa ohjelmahaun 2022 tuloksista ja avainluvuista

Hakemuksia vastaanotettiin 274, Suomen lisäksi 20 eri maasta.

Oulu ja koko pohjoinen Suomi täyttyvät tulevien vuosien aikana kulttuurista, taiteesta ja tapahtumista. Pohjoinen Suomi nousee maailmankartalle ennennäkemättömällä tavalla, kun suomalaiset ja kansainväliset kulttuuriosaajat luovat uutta kaupungeissa, maalla ja luonnossa. Kyseessä on usean vuoden matka, joka huipentuu vuoteen 2026.  

”Ensimmäinen kaikille avoin ohjelmahaku oli Euroopan kulttuuripääkaupunkikisan hakuvaiheessa. Saimme jo silloin kunnianhimoisia hakemuksia, joiden pohjalta rakentui hakukirjamme. Olen tyytyväinen ohjelmahaun hakemusten määrään, ja innolla alamme tutustua hakemuksiin yhdessä ulkopuolisten arvioijien kanssa”, toteaa Oulun kulttuurisäätiön, Oulu2026, ohjelmajohtaja Samu Forsblom.

Kulttuuriohjelman pääteema on kulttuuri-ilmastonmuutos. Sen ympärille kehittyvä kulttuuriohjelma jakautuu kolmeen teemaan: Rohkeasti reunalla, Villisti kaupunki ja Vastakohtien voima. Ohjelmahaussa haettiin näiden teemojen ympärille vaikuttavuudeltaan laajoja projekteja, jotka vaativat pidemmän, mahdollisesti vuosien valmistelu- ja toteutusajan. Lähempänä vuotta 2026 avautuu “Me olemme kulttuuria” ohjelmahaku, joka on suunnattu luonteeltaan yksittäisille yhteisöllisille tapahtumille tai projekteille. 

Kulttuuripääkaupunki yhdistää eurooppalaisia

Ohjelmahaku oli avoinna kansainvälisesti ja hakemuksia saatiin 20 eri maasta Suomen lisäksi. Noin 90 prosenttia hakemuksista tuli suomalaisilta toimijoilta: 65 prosenttia Oulu2026-alueelta ja 35 prosenttia alueen ulkopuolelta Helsinkiä myöten.

“Kulttuuripääkaupunkien yhtenä tehtävänä on lisätä taiteen ja kulttuurin tekijöiden yhteistyötä Euroopassa. Kulttuuriohjelma rakentaa inspiroivaa tulevaisuutta pohjoiseen, eurooppalainen yhteistyö huomioiden. Uskon, että juuri nyt maailma tarvitsee yhteistyötä enemmän kuin rajoja”, toteaa Forsblom. 

Projektit hakivat osarahoitusta yhteensä 47 309 960 euron edestä. Oulun kulttuurisäätiö voi myöntää rahoitusta tässä haussa maksimissaan viiden miljoonan edestä.

“Haettujen rahoitusten yhteenlaskettu euromäärä on lähes kymmenen kertaa suurempi kuin jaossa oleva summa. Tämä kertoo siitä, että meillä olisi pohjoisessa luovaa kapasiteettia huikeasti nykyistä laajempaan kulttuuritarjontaan, lisärahoitusta tarvitaan muulloinkin kuin kulttuuripääkaupunkivuoden ajan”, kertoo Oulun kulttuurisäätiön, Oulu2026, toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen.

Oulu2026-tiimiläiset tapasivat lähes 1000 hausta kiinnostunutta toimijaa eri tilaisuuksissa hakuajan aikana. Hakuun liittyviin webinaareihin ilmoittautui reilu 700 henkilöä ja lisäksi järjestettiin henkilökohtaisia klinikoita.

Rahoituspäätökset tehdään 31. toukokuuta 2023 mennessä.

Lisätiedot

Samu Forsblom
Ohjelmajohtaja
+358 44 703 7558
samu.forsblom(a)oulu2026.eu

Oulu2026-kulttuuripersoona: Sana

Sanna Rönnberg eli artisti Sana.

Sana kertoo olevansa livekokoonpanonsa kanssa valmis isoille lavoille.

Tämän viikon kulttuuripersoonamme on Sanna Rönnberg, joka tunnetaan paremmin nimellä Sana, jolla hän on tehnyt musiikkia jo vuodesta 2005 alkaen. Sanna kertoo, että haaveet uravalinnasta iskostuivat pikku-Sannan päähän jo seitsemän ikäisenä, kun radiosta kuului jenkkiräppiä.

–Rytminen puhemusiikki herätti mielenkiinnon ja vei lopulta mukanaan. Silloin päätin, että minusta tulee isona räppäri.

Vaikka Sannan seuraavat vuodet menivätkin muiden harrastusten parissa, kouluvihot täyttyivät tasaisesti riimeistä ja 15-vuotiaana hän päätyi kaverinsa kautta sattumalta studiolle ja siitä matka alkoi.

–Alkuvuosina se oli sellaista päiväkirjamaista vuodatusta, johon purin teini-iän suruja ja omaa pahaa oloani. Valitettavasti ongelmaksi koitunut alkoholin käyttö hankaloitti tekemistä ja vei lopulta elämästäni vuosikymmen. Lopetin alkoholin käytön vuonna 2015 ja aloitin tavoitteellisen ja ammattimaisen musiikin tekemisen 2017 tuottajani Vesa Lappalaisen kanssa.

 Sanna on kiitollinen, ettei Intohimo musiikkia kohtaan ei koskaan hävinnyt vaikeimpinakaan aikoina. Lappalaisen kanssa Sanna lähti kehittämään musiikkia ja viemään sitä popimpaan suuntaan.

–Olen aina halunnut olla artisti, koska yksinkertaisesti rakastan musiikkia ja sen esittämistä.

Aitojen tunteiden ja tarinoiden välittäminen sekä vaiettujenkin asioiden esille nostaminen on tärkeää Sannalle. Tummanpuhuva musiikki yhdistelee modernia poppia ja räppiä suorapuheisilla teksteillä.

Monet voivat muistaa Sannan X Factor Suomi 2018 -ohjelmasta, toiset Happoradion Aki Tykin kanssa tehdystä duosta ja jotkut taas kiusaamisen vastaisista somepostauksista tai avoimuudesta voitetun alkoholiongelman suhteen.

–Pyrin musiikkini ohella auttamaan ihmisiä omien kokemuksieni kautta. En häpeä niitä, vaan käännän ne voimavaroiksi.

Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?

Nyt on ollut aika kiireistä, kun uudistimme livekokoonpanoa rumpali Juho Mikkosen ja kitaristi Sami Perttusen voimin. Kappaleet saivat uusia sovituksia ja kääntyivät vahvasti rockin puolelle  Lisäksi olemme tehneet tanssijoideni Aino Mykrän ja Krisse Pakarisen kanssa konevetoista showta, jolla lähdemme lämppäämään 50 Centin Suomen kiertueelle. Meidän show’mme on nyt ihan valmis isoille lavoille, ja tuntuu hyvältä ensimmäistä kertaa ikinä todeta, että myös minä olen siihen oikeasti valmis.

Liveshow’n hiomisen lisäksi olen tehnyt uutta musiikkia, josta olen todella fiiliksissä. Toimin omakustanteena, joten musiikin tekemisen ohella vastaan kaikesta muustakin itse, eikä ylimääräistä aikaa juurikaan ole. Harva ymmärtää miten paljon työtä artistius oikeasti vaatii. Musiikkipainotteisessa arjessani nautin suuresti neljän kissani seurasta ja ulkoilusta, sekä näin syksyllä kynttilöistä ja tosi-tv-tarjonnasta.

Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?

Avoimuuden lisääntymistä, mahdollisuuksia ja tukea, sekä rohkeutta ja vapautta rikkoa rajoja ja toteuttaa itseään omalla tavallaan. Musiikissa, kuten kaikessa taiteessa on mieletön voima. Se auttaa meitä yli kriisien, se antaa meille voimaa ja energiaa. Me muusikot ja taiteilijat laitamme koko meidän sielumme siihen, ja me omakustanteena toimivat laitamme vielä rahammekin. Se taideteos, omalla kohdallani kappale, on kuin lapsi; sitä kantaa mukanaan ja lopulta se syntyy ja lähtee maailmalle. Sitten sen kasvua ja kehitystä seuraa suurella rakkaudella ja ylpeydellä, ja sille toivoo kirkasta tulevaisuutta, onnea ja menestystä. Aina näin ei kuitenkaan ole, eikä kappale tavoita kuuntelijoita. Pienemmillä tekijöillä ei ole resursseja nostaa teostaan esille, ja moni lahjakkuus jää pimentoon tästä syystä.

Toivon, että kulttuuri-ilmastonmuutos toisi meille pienemmillekin tekijöille enemmän mahdollisuuksia, näkyvyyttä ja tukea kotikaupungiltamme ja sen asukkailta, jotta yhä useampi taiteilija voisi toteuttaa itseään täältä käsin. Ajan myötä Oulu saattaisi houkuttaa asuinpaikkana myös uusia tekijöitä.

Minkälaista on toimia kulttuurin ja kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulu2026-alueen tällä hetkellä?

Olen lähtöisin Espoosta, mutta asunut Oulussa yli puolet elämästäni. Rakastan Oulua ja nautin olostani täällä, mutta rehellisesti sanottuna musiikkiuran luominen täältä ei ole ollut helppoa. On kuitenkin ollut ilahduttavaa huomata, miten kulttuuritoiminta on saanut Oulussa uutta tuulta purjeisiin. Tuntuu, että musiikkitapahtumia on nyt järjestetty huomattavasti aiempaa enemmän ja paikallisia kykyjä nostettu esiintyjälistoille. Vielä kun yleisö lähtisi aktiivisemmin ja avoimin mielin katsomaan myös paikallista osaamista. Meillä on Oulussa niin paljon ihan mielettömän lahjakkaita tekijöitä, jotka todella ansaitsevat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi!

Miltä Oulu2026-alueella näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?

Toivon tittelin olevan alkusoittoa pysyville vaikutuksille Oulun ja koko pohjoisen kulttuurikehitykseen ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön, jolla nostetaan esille monipuolisesti paikallista osaamista. Uskon tittelin vauhdittavan matkailualaa ja tuovan elinvoimaa pohjoiseen.

Toivottavasti jo aiemmin, mutta viimeistään kulttuuripääkaupungissa vuonna 2026 alkaa uusi ajanjakso, jolloin tuodaan enemmän kulttuuria kaupunkikuvaan, kannustetaan ja tuetaan toisia, sekä annetaan kulttuurialan toimijoille tasapuolisesti mahdollisuuksia oman osaamisen esilletuomiseen ja kehittämiseen.

Omalla kohdallani näen Oulu2026 suurena mahdollisuutena saada musiikkiani esille, verkostoitua ja olla osana tekemässä meidän kulttuuripääkaupunkiamme.

Mitä kulttuuri ja musiikki sinulle itsellesi merkitsee?

Elän ja hengitän sitä. Se on voimaa ja valoa, se on tuskaa ja kyyneliä. Se on koko elämäni. Se on kaikki mitä minulla on, enkä tiedä mitä tekisin ilman musiikkia.

Miten Oulu voisi parantaa kulttuurin ja urheilun tuottajien asemaa?

Rahoituksella ja auttamalla tekijöitä löytämään sopivia yhteistyötahoja, tarjoamalla näkyvyyttä ja mahdollisuuksia, sekä olemalla kiinnostunut toimijoista. Meillä on valtavasti potentiaalisia taiteilijoita, jotka tarvitsevat tukea ja kannustusta. Joskus se riittää, että joku muukin uskoo ja tarjoaa apua – oli se apu mitä vain. Pahinta on jäädä yksin.

Mitkä ovat ammatilliset haaveesi tulevaisuudessa?

Unelmoin säännöllisestä keikkailusta bändini kanssa ja tietenkin isommista lavoista. Toivon musiikkini antavan ihmisille voimaa yhä isommassa mittakaavassa, joten toivottavasti musiikkini päätyy myös radiotaajuuksille ja sitä kautta yhä useamman kuuntelijan sydämeen.

Kuva: Tuuli Nikki


Sanamusic
Tuuli Nikki photography

Aiemmat kulttuuripersoonat