fbpx

Lähes 300 projektiehdotusta Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026:n kulttuuriohjelmaan 

Oulu on vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Oulu2026-kulttuuriohjelma muotoutuu pääosin avoimien ohjelmahakujen kautta, joista vuorossaan toinen päättyi 9. joulukuuta. Infografiikkaa ohjelmahaun 2022 tuloksista ja avainluvuista

Hakemuksia vastaanotettiin 274, Suomen lisäksi 20 eri maasta.

Oulu ja koko pohjoinen Suomi täyttyvät tulevien vuosien aikana kulttuurista, taiteesta ja tapahtumista. Pohjoinen Suomi nousee maailmankartalle ennennäkemättömällä tavalla, kun suomalaiset ja kansainväliset kulttuuriosaajat luovat uutta kaupungeissa, maalla ja luonnossa. Kyseessä on usean vuoden matka, joka huipentuu vuoteen 2026.  

”Ensimmäinen kaikille avoin ohjelmahaku oli Euroopan kulttuuripääkaupunkikisan hakuvaiheessa. Saimme jo silloin kunnianhimoisia hakemuksia, joiden pohjalta rakentui hakukirjamme. Olen tyytyväinen ohjelmahaun hakemusten määrään, ja innolla alamme tutustua hakemuksiin yhdessä ulkopuolisten arvioijien kanssa”, toteaa Oulun kulttuurisäätiön, Oulu2026, ohjelmajohtaja Samu Forsblom.

Kulttuuriohjelman pääteema on kulttuuri-ilmastonmuutos. Sen ympärille kehittyvä kulttuuriohjelma jakautuu kolmeen teemaan: Rohkeasti reunalla, Villisti kaupunki ja Vastakohtien voima. Ohjelmahaussa haettiin näiden teemojen ympärille vaikuttavuudeltaan laajoja projekteja, jotka vaativat pidemmän, mahdollisesti vuosien valmistelu- ja toteutusajan. Lähempänä vuotta 2026 avautuu “Me olemme kulttuuria” ohjelmahaku, joka on suunnattu luonteeltaan yksittäisille yhteisöllisille tapahtumille tai projekteille. 

Kulttuuripääkaupunki yhdistää eurooppalaisia

Ohjelmahaku oli avoinna kansainvälisesti ja hakemuksia saatiin 20 eri maasta Suomen lisäksi. Noin 90 prosenttia hakemuksista tuli suomalaisilta toimijoilta: 65 prosenttia Oulu2026-alueelta ja 35 prosenttia alueen ulkopuolelta Helsinkiä myöten.

“Kulttuuripääkaupunkien yhtenä tehtävänä on lisätä taiteen ja kulttuurin tekijöiden yhteistyötä Euroopassa. Kulttuuriohjelma rakentaa inspiroivaa tulevaisuutta pohjoiseen, eurooppalainen yhteistyö huomioiden. Uskon, että juuri nyt maailma tarvitsee yhteistyötä enemmän kuin rajoja”, toteaa Forsblom. 

Projektit hakivat osarahoitusta yhteensä 47 309 960 euron edestä. Oulun kulttuurisäätiö voi myöntää rahoitusta tässä haussa maksimissaan viiden miljoonan edestä.

“Haettujen rahoitusten yhteenlaskettu euromäärä on lähes kymmenen kertaa suurempi kuin jaossa oleva summa. Tämä kertoo siitä, että meillä olisi pohjoisessa luovaa kapasiteettia huikeasti nykyistä laajempaan kulttuuritarjontaan, lisärahoitusta tarvitaan muulloinkin kuin kulttuuripääkaupunkivuoden ajan”, kertoo Oulun kulttuurisäätiön, Oulu2026, toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen.

Oulu2026-tiimiläiset tapasivat lähes 1000 hausta kiinnostunutta toimijaa eri tilaisuuksissa hakuajan aikana. Hakuun liittyviin webinaareihin ilmoittautui reilu 700 henkilöä ja lisäksi järjestettiin henkilökohtaisia klinikoita.

Rahoituspäätökset tehdään 31. toukokuuta 2023 mennessä.

Lisätiedot

Samu Forsblom
Ohjelmajohtaja
+358 44 703 7558
samu.forsblom(a)oulu2026.eu

Oulu, maailman tervapääkaupunki

Oulu on kansainvälisesti tunnustettu teknologiakaupunki, mutta 200 vuotta sitten Oululla oli aivan toisenlainen maine. Se tunnettiin maailman tervapääkaupunkina.

”Kun minulta kysytään Oulusta, kerron aina, että Oulun varakkuuden alkulähde oli terva”, kertoo Helena Petäistö, arvostettu toimittaja, joka toimi puolet elämästään Ranskan-kirjeenvaihtajana MTV:lle. Oulun alueella syntynyt ja kasvanut Petäistö tuntee hyvin tervakaupan historian ja haluaa kertoa siitä myös muille.


Mitä on terva?

Puuterva on öljymäistä ainetta, jota vietiin suuria määriä Oulusta 1800-luvulla. Sitä käytettiin puisten purjelaivojen suojaamiseen ympäri maailmaa. Tervaa tuotettiin mäntyä polttamalla Oulujoen varren kylissä, säilöttiin tynnyreihin ja kuljetettiin Oulun satamaan tarkoitusta varten suunnitelluissa terveveneissä. Satamasta terva jatkoi matkaansa kaikkialle maailmaan.

Tervan kysyntä oli huipussaan 1800-luvulla. ”Maailman suurimmat laivastot, Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltain laivastot mukaan lukien, suojattiin oululaisella tervalla”, Helena Petäistö sanoo.

Vilkastuneen tervakaupan ansiosta Oulusta tuli maailman suurin tervanvientisatama, jonka kauppalaivasto oli 1860-luvulla Suomen suurin.

”Suuren mittakaavan tervakauppa alkoi Oulussa 1850-luvulla”, kertoo Patrik Franzén, jonka työhön Pohjois-Pohjanmaan museossa kuuluvat myös tervaan liittyvät hankkeet.

”Kaupan huippuvuosi oli 1865, jolloin ulkomaille vietiin 80 000 tynnyrillistä tervaa. Yhteen tynnyriin mahtuu 125 litraa puhdasta tervaa.”

Patrik Franzénin mukaan tervakauppa oli äärimmäisen merkittävää alueen taloudelle. Se tarjosi työpaikkoja lukuisille ihmisille, nosti nämä köyhyydestä ja pelasti perheitä nälkiintymiseltä koko 1800-luvun ajan.

Terva ja Oulu2026

Oulun tervakaupan merkitys näkyy Oulu2026:ssa useilla tavoilla. Kulttuuriohjelman lippulaivatapahtumiin kuuluu uudenlainen, monitaiteellinen ooppera nimeltä The Rise of the Tar Kingdom, joka kertoo myyttisen tarinan Oulun historiasta. Oopperan tavoitteena on näyttää kaupungista sen villimpää puolta ja siten houkutella uutta yleisöä oopperan pariin. Teoksen lisäksi suunnitelmissa on järjestää vuoden 2026 aikana useita työpajoja ja näyttelyitä, jotka palauttavat mieliin muistoja tervakaupasta.

”Vuonna 2026 haluamme haistaa tervan ja työstää sitä. Tervan tuoksu herättää vanhat tarinat henkiin”, Patrik Franzén toteaa.

”Suunnitelmissa on työpajoja tervan ja tervatynnyrin valmistuksesta ja ehkä jopa tervaveneen rakentamisesta. Haluamme puhaltaa historiaan eloa.”

Oulun tervakauppa hidastui 1900-luvun alkupuolella, kun teräs korvasi puulankut purjelaivoissa. Helena Petäistö sanoo, että Oulu on siitä huolimatta säilyttänyt erityisen yhteyden tervaan.

”Oulussa sanotaan, että kahvi on mustaa kuin terva. Ja ravintoloissa ja kahviloissa on tarjolla tervajäätelöä. Se on herkkua, usko pois!”

Terveyttä ja hyvinvointia luonnollisella tavalla

Arctic Food Lab -yhteisö jatkaa kasvuaan ja mukaan on liittynyt Linnunradan tila Tyrnävältä. Tila on erikoistunut hampunviljelyyn ja alpakoiden kasvattamiseen. Arctic Food Labiin kuuluvia tuotteita ovat Kempeleessä käsityönä valmistettavat elintarvikkeet sekä tilan sesonkikahvilassa myytävät leivonnaiset, joissa käytetään öljyhamppua raaka-aineena. Yrittäjä Sanna Siira kertoo ideoivansa tuotteet itse.

Tilamyymälä Sateen Tupa on avoinna sovitusti ja tapahtumien yhteydessä ja sesonkikahvilat, Kesäkahvila ja Latukahvila palvelevat sesonkityyppisesti. Sateen Tupa Jouluinen kahvila on avoinna sunnuntaisin 27.11. ja 11.12. klo 12–1 – 4, sekä jouluviikolla keskiviikkona 21.22. ja torstaina 22.12 klo 14–18.

Siira kertoo Linnunradan tilan tarinan saaneen lähtökipinän hänen omista mielenkiintonsa kohteista. Hän kertoo hamppukasvin viljelyn olevan ympäristöystävällistä ja sen olevan tehokas hiilensitoja. Myös kaikki kasvin osat voidaan jalostaa eri teollisuuden alojen käyttöön.

–Molemmat, hamppukasvi ja alpakka eläimenä, ovat hyvin ekologisia ja kestävän kehityksen mukaisia kasvattaa ja tuottaa.

Alpakka toimii villantuottajana ja terapiaeläimenä ja on myös tehokas maisemanhoitaja. Eläinavusteinen toiminta alpakoiden kanssa tuo iloa ja elämyksiä ihmisille. Siira kertoo molempien kasvatettavien tukevan ihmisten terveyttä ja hyvinvointia luonnollisella tavalla.

–Rakkaus luontoon ja eläimiin ovat isona osana toimintaa. Silloin kun intohimoisesti on kiinnostunut aiheesta, tulee tarinasta aito ja mielenkiintoinen. Kummankaan kasvattamiseen ei ole ollut tarjolla kauheasti spesifiä koulutusta, muuta kuin yleisellä tasolla viljely, tuotteistaminen, palvelumuotoilu ja eläinten hoito. Yrittäjyys on opettanut itsessään.

Yrittäjällä on taustallaan teollisen muotoilijan koulutus, hän on taiteen maisteri Lapin yliopistosta ja hänellä on myös Maaseutuyrittäjän tutkinto. Siira kertoo, että hän on välillä taistellut tuulimyllyjä vastaan, mutta oma into on säilynyt.

–Esimerkiksi ennakkoluulot hampputuotteista ovat nostaneet esille oikean tiedon levittämisen tärkeyden. Koen tehneeni tässä asiassa myös pioneerityötä Suomessa. Myös alpakka on Suomessa suhteellisen uusi eläin ja kasvattajana minulla on tehtävä ja vastuu opastaa myös muita alpakan lajityypillisen käyttäytymisen ymmärtämiseen.

Pellolta pöytään

Arctic Food Lab -leimat saaneita tuotteita ovat kylmäpuristettu hampunsiemenöljy, kokonaiset hampunsiemenet, hamppurouhe ja hamppuomppugranola. Sesonkikahvilassa tarjotaan öljyhamppua sisältäviä leivonnaisia, kuten hamppusämpylöitä, hampunsiemennäkkäriä, valkosipulihamppuöljylisuketta. Hampulla on pitkä kasvukausi, ja se osaa käyttää kasvussaan hyödyksi pohjoisen yöttömän yön valoa. Linnunradan tila on käsityöläistyyppinen perheyritys, ja he puristavat öljyn menekin mukaan, jolloin se on aina tuoretta ja laatu pysyy korkeana.

–Laatu ja maku tekevät tuotteista ainutlaatuisia. Olemme saaneet hyvää palautetta esimerkiksi hamppuöljyn mausta, joka on mieto ja pähkinäisen pehmeä. Öljyhamppu (finola) on kasvatettu täällä pohjoisessa, arktisen auringon alla ja se tuo oman makunsa elintarvikkeisiin.

Yritys viljenee öljyhampun Tyrnävällä ja tuotteet valmistetaan Kempeleessä käsityönä. Siira kertoo tuotteistamisen, graafisen ohjeistuksen, markkinoinnin, mainonnan ja myynnin sekä toimitusten olevan yrityksen omissa käsissä.

–Eli meillä on hallussa koko ketju pellolta pöytään. Joitain paikallisia yhteistyökumppaneita on, jotka käyttävät meidän hamppuelintarvikkeitamme raaka-aineena heidän tuotteidensa valmistuksessa. Me myös käytämme mahdollisuuksien mukaan kotimaisia ja lähellä tuotettuja raaka-aineita muun muassa kahvilan tarjoiluissa.

Tuotteet kuvastavat paikallisuutta kaikin tavoin. Raaka-aineet ja jalostus ovat paikallisia. Pakkaustarvikkeet, etiketit ja muut oheistuotteet yritys pyrkii hankkimaan paikallisilta yrityksiltä. He myös investoivat muutama vuosi sitten tilalleen kahvila-tilamyymälä rakennuksen, jossa myös elintarviketuotantotilat ovat.

–Rakennus on suomalaista puuta ja paikallisen yrityksen rakentama. Otamme paikallisuuden ja kotimaisuuden huomioon kaikessa toiminnassamme.

Aidosti paikallinen

Vaikka joidenkin tuotteiden valmistuksessa kotimaisten raaka-aineiden tai palveluiden käyttäminen voi nostaa tuotantokustannuksia, Siiralle on tärkeämpää linjaus, että laatu on parasta ja paikallisten kotimaisten yritysten työllistäminen.

–Lähiruoka on puhdasta ja aitoa. Toisin sanoen tiedetään missä, ketkä ja miten tuotteet on valmistettu ja tuotettu. Ketju on silloin läpinäkyvä kaikille ja Suomen omavaraisuus on lisäksi tärkeä näkökulma.

Arctic Food Lab -leiman käyttämisen ja tuotteissa näkymisen Siira toivoo tuovan asiakkaille suoraan tiedon tuotteiden aitoudesta ja paikallisesta valmistustavasta. Leima tukee paikallista ja kotimaista työtä ja tuotantoa. Leiman he toivovat olevan niin merkittävä, että asiakas valitsee vaihtoehdoista juuri sen, missä leima on.

–Toivon leiman ilmentävän sitä, että tuote tai palvelu on syntynyt ainutlaatuisessa arktisessa ympäristössä, jossa elämme. Se on muistutus myös arvostuksesta luontoa kohtaan, että tuotanto on harkittua ja vastuullista tuotteet elinkaaren jokaisessa kohdassa.

Paikallisen ruokakulttuurin Siira toivoo kehittyvän siten, että paikallisia raaka-aineita tulisi vieläkin enemmän yritysten ja kuntien käyttöön esimerkiksi kouluihin, päiväkoteihin ja työpaikkaruokaloihin.

–Toivon, että tukisimme tulevaisuudessa enemmän suomalaista työtä ja, että kerättäviä luonnonyrttejä hyödynnettäisiin ja jalostettaisiin laajemmin.

Linnunradan tilan tuotteita on tilapuodin lisäksi myynnissä Reko lähiruokaryhmissä ja Pohjolan Lähiruoka verkkokaupassa sekä jälleenmyyjiä löytyy aina Raahesta Kelloon saakka.


Arctic Food Lab tarjoaa pohjoisia makuja ja elämyksiä. Kyseessä on pohjoisen ruoan oma tuotemerkki, joka tuo esiin alueella kasvaneita ja valmistettuja tuotteita sekä raaka-aineita. Arctic Food Lab -ohjelma näyttää mitä pohjoinen ruokakulttuuri on ja mitä kaikkea puhtaan arktisen alueen raaka-aineista voidaan jalostaa korkeatasoisella, paikallisella osaamisella. Tuotemerkkiin voi törmätä tuotepakkauksissa, ravintoloissa ja kaupoissa. Tuotemerkin avulla kansainväliset matkailijat ja vieraat tunnistavat lähellä tuotetun ruoan ja pääsevät tutustumaan alueen ruokakulttuuriin. Arctic Food Lab on osa Euroopan kulttuuripääkaupungin, Oulu2026, kulttuuriohjelmaa.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä:
arcticfoodlab@oulu2026.eu

Verkostoasioissa:
Niina Keränen
Projektipäällikkö
niina.m.keranen@oulu2026.eu
+358 400 163 987

Rohkeasti Reunalla -ohjelma sukeltaa alueemme erityispiirteisiin. Osa1: Kuhmo. – Kuhmon kaupunki haastaa kaikki mukaan osallistumaan!

Maanantaina 31.10. kello 12 julkaistaan ensimmäinen osa Oulu2026:n Rohkeasti Reunalla -ohjelmaa. Esittelyvuorossa on Kuhmo eri puolineen.

Jakson kunniaksi kaupunginkirjastolla (Pajakkakatu 2) Kuhmon kaupunki ja Kamarimusiikki järjestävät kaikille avoimen maailmanensi-illan kello 11.45. alkaen. Lisäksi Kuhmon kaupunki haastaa kaikki Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026-alueen kunnat ja kaupungit sekä kuhmolaiset asukkaat ja toimijat osallistumaan maailmanensi-iltaan paikalla tai kotikatsomoista käsin ja jakamaan tunnelmia somessa.

 

Haasteeseen ovat jo ilmoittautuneet mukaan Kuhmon kaupunginkirjasto, Kuhmon Kamarimusiikki, Kirjallisuuskaupunki Kuhmo (Kuhmo City of Literature) sekä Juminkeko-säätiö. Osallistuminen onnistuu lisäämällä somessa julkaisuihin hashtagit #Oulu2026 #Kuhmo #Kuhmofestival #Kulttuuriilmastonmuutos

 

Viime kesänä kuvatussa jaksossa kulttuurikotkotin Aapo Kukko matkasi kesäiseen Kuhmoon tapaamaan mielenkiintoisia ihmisiä ja nauttimaan kulttuurista Euroopan itärajalla. Kamarimusiikkikeskuksen pihalla viritettiin keskustelu Kuhmon merkityksestä Suomelle, Euroopalle ja jopa koko maailmalle kaupunginjohtaja Tytti Määtän, Kuhmon Kamarimusiikin toiminnanjohtaja Sari Rusasen ja Juminkeko-keskuksen perustaja Markku Niemisen kanssa. Toki kuhmolaisiin kuvioihin kuuluu myös rönttösten leipominen. Lisäksi kamarimusiikkitunnelmasta nautittiin niin konserttisaleissa kuin Lammassaaren rannallakin kansainvälisyyttä kuhisevan festivaaliväen kanssa. Jaksossa esiintyvätkin myös Kaesan kotileipomon yrittäjä Henriikka Huusko, Kuhmon Kamarimusiikin taiteelliset johtajat Minna Pensola ja Antti Tikkanen sekä hollantilainen Storioni-trio.

 

Rohkeasti Reunalla on yksi kolmesta Oulu2026-kulttuuriohjelman teemoista. Teema nostaa esille Euroopan reuna-alueet ja niiden ihmiset sekä ainutlaatuisuuden. Kuhmon jakson käsikirjoituksesta ja tuotannosta vastasi Oulun kulttuuritapahtumayhdistys. Jakson on kuvannut ja editoinut Saha Prod.

 

Ohjelma julkaistaan 31.10. kello 12:00 Oulu2026:n kanavissa www.oulu2026.eu @oulu2026official ja Pohjoinen kulttuurivirta -kanavalla osoitteessa www.pohjoinenkulttuurivirta.fi. Ohjelma on tekstitetty suomeksi ja englanniksi. Seuraava osa julkaistaan marraskuun puolivälissä ja se kertoo pintaa syvemmältä oululaisesta kansainvälisestä ilmiöstä eli ilmakitaransoitosta kilpailulajina sekä muista suistotarinoista Oulujoelta.

 

Lisäkysymyksissä olethan yhteydessä:

Hanne Heikkinen
Kirjasto- ja kulttuuripäällikkö
Kuhmon kaupunki
0401563640
hanne.heikkinen@kuhmo.fi

Samu Forsblom
Ohjelmajohtaja
Oulun kulttuurisäätiö, Oulu2026
044 703 7558
samu.forsblom@oulu2026.eu

Arctic Food Lab – Pohjoisia makuja ja elämyksiä Reykjavikiin

Mediatiedote 28.9.2022

 

Oulu2026 alueen ruokatuotteet kiinnostavat kansainvälisesti. Paikallisten Arctic Food Lab yritysten
tuotteita on lähdössä ruokatapahtumaan 14.10.2022 Reykjavikiin, Islantiin.

 

Arktisen alueen ruokakulttuurin edistäminen sekä ruokatapahtumien- ja ruokamatkailun kehittäminen on vahvana osana Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivalmistelua.

Arctic Food Lab on ohjelmakokonaisuus, joka tuo esiin pohjoisen Suomen ruokaperinnettä ja tarjoaa matkailijoille pohjoisia makuja, elämyksiä ja vieraanvaraisuutta. Arctic Food Lab kokoaa yhteen pohjoisen alueen gastronomian ja ruokakulttuurin toimijoita, korkeatasoista paikallista osaamista ja palveluita.

Arctic Food Lab ohjelmakokonaisuutta on edistetty tämän vuoden aikana Oulun kulttuurisäätiön luotsaaman Pohjois-Pohjanmaan ruokakulttuurin ja matkailun kehittämishankkeen kautta. Arctic Food Lab tuotemerkkiä käyttää jo yli 40 yritystä ja yli 170 ruokatuotetta. Tuotemerkin avulla matkailijat ja vieraat tunnistavat lähellä tuotetun ruoan ja pääsevät tutustumaan alueen ruokakulttuuriin.

Arktinen ruoka ja lähiruoka kiinnostavat kansainvälisesti. Lähiruoka tukee kestävää kehitystä ja ilmastotavoitteiden toteutumista. Arktinen ruoka on myös tämän vuoden teemana vuosittain järjestettävässä Arctic Circle seminaarissa Reykjavikissa, Islannissa.

Oulu2026 alueen ruokatuotteita ja yrityksiä on mukana tapahtumassa. Tapahtuman tavoitteena on nostaa esiin eri alueiden ruokakulttuuria ja erityisesti ruokatuottajia ja -tuotteita arktiselta alueelta. Kokkaus- ja infotapahtumassa on mukana 10 Arctic Food Lab-verkoston yritystä yhteensä 32 tuotteen voimin. Mukaan lähtevä tuotevalikoima painottuu marjoihin, sieniin, villiyrtteihin, perunaan ja muihin vihanneksiin. Mukaan on lähdössä Oulun lisäksi yrityksiä ja tuotteita Pudasjärveltä, Tyrnävältä, Limingasta, Hailuodosta, Iistä ja Kalajoelta. Matkaa on valmisteltu yhteistyössä Tyrnävän Kehitys Oy:n ja Pudasjärven Kehitys Oy:n kanssa.

Oulu2026 edustajat tapahtumassa ovat mukana myös Arctic Circle – seminaarin keskusteluissa liittyen paikallisen ruokakulttuurin edistämiseen mm. nuorten Hackathonissa teemalla innovaatiot ja ruoka.

 

 

Lisätietoja

Niina Keränen 
Projektipäällikkö
Oulun kulttuurisäätiö
p. 040 0163 987
niina.m.keranen@oulu2026.eu

Jukka Koutaniemi
Matkailun yrityskehittäjä
Pudasjärven Kehitys Oy
p. 050 544 2300
jukka.koutaniemi@pudasjarvi.fi

Lasse Lyijynen
Toimitusjohtaja
Tyrnävän Kehitys Oy
p. 040 555 4860
lasse.lyijynen@tyrnavankehitys.fi

 

Laadukkaat raaka-aineet ja mieletön miljöö

Graavisiikaa raikkaalla omena­­–kurkkusalaatilla, suussa sulavaa pitkään haudutettua poronniskaa rommi-rosmariinikastikkeella ja täydellisen ohutkuorinen Crème brûlée yhdessä annoksiin sovitetun viinipaketin kanssa luovat täydellisen kokonaisuuden. Oulujoen varressa Ainolan puiston ja Hupisaarten kainalossa sijaitsevan Lasaretin tuore Arctic Food Lab -menu on yhtä maukas miltä se kuulostaakin.

Arctic Food Lab -verkostoon liittyneen Lasaretin teemamenu syntyi hotellipäällikön ja keittiöpäällikön yhteistuumin. Hotellinjohtaja Kaisu Peuralahti kertoi, että Arctic Food Labiin liittyminen oli helppoa. Kun hän kuuli Arctic Food Labista kesällä kongressimessuilla, pieni ja yksilöllinen taidehotelli sopi Peuralahden mielestä täydellisesti mukaan Oulu2026:seen ja Arctic Food Labiin.

–Innostun paljon erilaisista teemoista ja esimerkiksi Suomi 100-juhlavuositeema oli menestys. Odotan innolla yhteistyötä ja on kiva tehdä erilaisia juttuja. Messujen jälkeen päätimme, että syksyllä laitetaan homman pyörimään ja nyt menu on valmis, Peuralahti sanoi.

Taidetta seinillä ja lautasella

Lasaretti haluaa panostaa elämyksellisyyteen ja tiloissa onkin paljon esillä etenkin Pohjois-Suomen taiteilijoiden, kuten esimerkiksi Hannu Väisäsen taidetta esillä.

–Minusta Oulu2026 sopii meidän menoomme oikein hyvin niin kulttuurin kuin ruoankin puolesta, Peuralahti lisäsi.

Hotellinjohtaja ja keittiöpäällikkö Mikko Huhtala olivat suunnitelleet jo aiemmin pohjoisia raaka-aineita esiin tuovaa menua, kunnes he huomasivat menun sopivan täydellisesti Arctic Food Labiin. Huhtala vastasi annosten suunnittelusta ja Peuralahti viinien. Alkuruoan kanssa tarjoiltu espanjalainen Cava sopi graavisiikaan loistavasti ja australialainen Hewitsonin Truffle Row punaviini täydensi poron ja kastikkeen tummia makuja. Peuralahti kertoi, että Hewitsonin kaikkiin viineihin liittyy tarina ja hän on takuuvarma viinintekijä. Saksalaisessa jälkiruokaviinissä oli sopivasti happoja ja viini tanssi kilpaa kielellä tyrnien ja Crème brûlée kanssa.

–Mikko on vastannut ruokapuolesta ja minulla on enemmän kokemusta viinipuolesta. Yhdessä saimme kokoon yhtenäisen menun, Peuralahti sanoi.

–Hyvistä raaka-aineista oli kohtuullisen helppo koota yhtenäinen menu. Jälkkärin makeutta haluttiin tasapainottaa tyrnillä ja kirpeähkö omena sopi hyvin yhteen graavisiian kanssa, Huhtala kertoi.

Keittiöpäällikkö Huhtalalle on tärkeää tuoda paikallisia ja mahdollisimman lähellä tuotettuja raaka-aineita menussa esille. Hän haluaa myös tukea paikallisia toimijoita ja kertoikin, että etenkin sieniä ja marjoja ostetaan myös paikallisilta kerääjiltä. Vaikka lähiruokaan panostaminen tuottaa välillä haasteita, Huhtala haluaa käyttää mahdollisimman paljon läheltä hankittuja raaka-aineita sesongin mukaan. Sesonkien vaihdettua paikalliset raaka-aineet ovat Huhtalalle etusijalle uutta menua suunnitellessa.

–Toivoisin, että lähituottajien tuotteita voisi hyödyntää vielä enemmän, mutta valitettavasti osa ei pysty tarjoamaan niin suurta määrää tuotteita, mitä me tarvitsisimme. Kaikki hankitaan läheltä, mitä voidaan, Huhtala sanoi.

Poroa haudutetaan keittiössä kaksi päivää, jotta siitä tulee täydellisen mureaa. Tästä syystä tällä hetkellä menu tulee tilata ennakkoon viimeistään kaksi päivää ennen haluttua ajankohtaa. Huhtalalle on tärkeää, että raaka-aineiden ja niiden valmistuksen laatu pysyy aina yhtä hyvänä. Kattaus ja lautasvalinnat ovat myös iso osa ruokaelämystä, ja Huhtala kertoikin miettivänsä jo annoksia suunnitellessa, millaiselta lautaselta tai tarjoiluastiasta annos tarjoillaan.

–Jos menua alkaa menemään enemmän, sitten tietenkin reagoimme ja varaudumme siihen, että annoksia on saatavilla ilman ennakkotilausta, Huhtala lisäsi.

Lasaretin keittiöpäällikkö Mikko Huhtala.

Haasteineenkin lähiruoka ja monipuolinen ravintolatarjonta on tärkeää

Molemmat Huhtala ja Peuralahti sanoivat, että menukokonaisuus kuvastaa nimenomaan pohjoisen omia makuja ja raaka-aineita. He muistuttavat, että jokaisella voi olla erilainen käsitys lähiruoasta ja siitä, mikä on lähellä tuotettua. Oulu2026 -alueeseen kuuluu 32 kuntaa, joten käsite on sitäkin myöten laaja. Lähiruokaan panostaminen haasteineenkin on Peuralahdelle kuitenkin erityisen merkityksellistä.

–Kerran etsin kaupassa kurpitsansiemeniä ja vastaan tuli kiinalaisia luomu kurpitsansiemeniä. Siitä oli lähiruoka kaukana, Peuralahti naurahti.

Peuralahti kertoi, että monelle saattaa ulospäin näyttää, että ravintola on rauhallinen, vaikka samaan aikaan hotellissa voi olla 200 kokousvierasta syömässä illallista tai lounasta. Hotelli onkin suosittu kokous- ja seminaarimiljöö kauniine Oulujokimaisemineen. Sekä Huhtala että Peuralahti toivovat tulevaisuudessa näkevänsä Oulussa lisää erilaisia ravintoloita.

–Emme tarkoita pelkkää fine dinigia vaan kaikenlaisia ja kaiken hintaisia ruokaravintoloita. Nyt tuntuu, että tarjonta on vielä aika suppeaa. Monipuolisuus on rikkaus ja välillä tekee mieli pitsaa ja välillä jotain aivan muuta.

Arctic Food Lab huumaa

Arctic Food Labilta Peuralahti odottaa eniten yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Yhdessä tekemisen meininkiä. Hän odottaa myös asiakkaiden innostusta ja etenkin kuluttajien tietoiseksi tekemistä. Molemmat Huhtala ja Peuralahti toivovat, että kulttuuripääkaupunkivuotena 2026, Oulussa on uusia ravintoloita ja paljon kuluttajia, jotka käyttävät paikallisia palveluja.  Arctic Food Lab on Peuralahden mielestä kiinnostava ja mielenkiintoinen teema, johon Lasaretti sopii oikein hyvin etenkin kulttuurin ja ruoan näkökulmasta. Oulun keskustan tuntumassa Lasaretti saattaa jäädä hieman piiloon, mutta tähän helmeen on syytä jokaisen oululaisen tutustua.

–Tehdään Oulua tunnetuksi niin Suomessa kuin maailmallakin. Ennen näki paljon kaupunkien omia teemamenuja. Jo silloin nähtiin paikallisen ruokakulttuurin mahdollisuudet ja haluttiin, että asiakas tietää menun tilatessaan, mistä ruoka tulee, Peuralahti sanoi.

Ihmisten tietoisuuden lisääminen on myös yksi tavoite niin Arctic Food Labilla kuin Lasaretillakin. Tiedetään mitä saa, jos tuotteissa, annoksissa tai palveluissa on AFL-leima.

–Vietäisiin vieraita ulos syömään ja kerrottaisiin paikallisesta ruokakulttuurista. Vuonna 2026 toivoisin, että ihmiset jo tunnistaisivat merkin ja osaisivat hakeutua sitä kohti. Arctic Food Labilla on mahdollisuudet vaikuttaa ja he haluamme olla mukana matkalla, Peuralahti tiivisti.

Tutustu Lasarettiin

Tutustu Arctic Food Labiin ja muihin mukaan lähteneisiin yrityksiin

Kuvat: Harri Tarvainen


Arctic Food Lab tarjoaa pohjoisia makuja ja elämyksiä. Kyseessä on pohjoisen ruoan oma tuotemerkki, joka tuo esiin alueella kasvaneita ja valmistettuja tuotteita sekä raaka-aineita. Arctic Food Lab -ohjelma näyttää mitä pohjoinen ruokakulttuuri on ja mitä kaikkea puhtaan arktisen alueen raaka-aineista voidaan jalostaa korkeatasoisella, paikallisella osaamisella. Tuotemerkkiin voi törmätä tuotepakkauksissa, ravintoloissa ja kaupoissa. Tuotemerkin avulla kansainväliset matkailijat ja vieraat tunnistavat lähellä tuotetun ruoan ja pääsevät tutustumaan alueen ruokakulttuuriin. Arctic Food Lab on osa Euroopan kulttuuripääkaupungin, Oulu2026, kulttuuriohjelmaa.

Kiinnostuitko,
ota yhteyttä:
arcticfoodlab@oulu2026.eu

Verkostoasioissa:
Niina Keränen
Projektipäällikkö
niina.m.keranen@oulu2026.eu
+358 400 163 987

Muissa AFL-asioissa:
Heli Metsäpelto
heli.metsapelto@oulu2026.eu
Yhteisöpäällikkö