fbpx

Kiertomatka Euroopassa: Helsinki 2000

 

Helsinki oli yksi yhdeksästä Euroopan kulttuuripääkaupungista vuonna 2000. Suomen pääkaupunki on Euroopan unionin pohjoisin pääkaupunki ja sen väkiluku on yli 600 000. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550 ja Venäjän keisari Aleksanteri I teki siitä Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin vuonna 1812. Aleksanteri I myös rakennutti kaupungin kookkaan keskustan keisarikuntatyylillä, katedraalin ollessa sen sydän. Merkittävin Ruotsin hallintakaudelta säilynyt rakennus on Helsingin saaristoon 1700-luvulla rakennettu Suomenlinna, joka on nykyään UNESCOn maailman kulttuuriperintökohde. Suomessa on kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi, ja helsinkiläisistä noin 6% puhuu ruotsia äidinkielenään. Helsinkiläisille tärkeitä arvoja ovat muun muassa luonnonläheisyys sekä ympäristöstä huolehtiminen.

Helsinki on panostanut luovaan infrastruktuuriin, kuten lasten taidekasvatukseen sekä mahdollisuuksien tarjoamiseen kokeellisille taiteilijaryhmille. Kaupunki tunnetaan myös elinvoimaisesta teatterielämästään sekä useista ammattilais- ja amatööriteattereistaan. Myös suomalainen klassinen musiikki on arvostettua ja se tunnetaan Jean Sibeliuksen lisäksi poikkeuksellisen suuresta määrästä kansainvälisesti arvostettuja kapellimestareita sekä tunnettuja säveltäjiä, laulajia ja pianisteja. Helsingissä on myös yli 60 museota, joista moni on taidemuseoita.

Helsingin kulttuuripääkaupunkihanke sisälsi noin 500 tapahtumaa ja hankkeen pääteema oli Tieto, teknologia ja tulevaisuus. Yksi suosituimmista tapahtumista oli moderni urheiluooppera, joka esitettiin Olympiastadionilla. Myös Töölönlahden taidepuutarhat-tapahtuma, joka yhdisti puutarhanhoitoa, taidetta ja gastronomiaa entisellä jätealueella kaupungin sydämessä oli erittäin menestyksekäs kesätapahtuma. Toinen äärimmäisen suosittu tapahtuma niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin keskuudessa oli Kuukauden saunaprojekti, jossa päästiin nauttimaan suomalaisen saunakulttuurin kirjosta. Omien projektiensa lisäksi Helsinki oli yhteistyössä kahdeksan muun vuoden 2000 kulttuuripääkaupungin kanssa. Tittelinhaltijoilla oli 12 yhteistyöprojektia, joihin kaupungit saivat osallistua haluamallaan tavalla. Tämän lisäksi Helsinki teki huomattavasti tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä Reykjavíkin ja Bergenin kanssa, mikä johti yli 50 yhteistyöprojektiin. Tittelivuoden loppuun mennessä hankkeen tapahtumat olivat houkutelleet 5,2 miljoonaa osallistujaa. Helsinkiläisille tehty kyselytutkimus paljasti, että 83% paikallisista oli erittäin tai melko tyytyväisiä osallistumiinsa kulttuuritapahtumiin. Tämä on aika vaikuttava tilasto, ja myös EU:n komissio on arvioinut Helsingin Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen yhdeksi kaikkien aikojen onnistuneimmista kokonaisuuksista.

Kulttuurijohtaja Pekka Timonen sanoo, että kulttuuripääkaupunkihankkeen vaikutukset ovat yhä nähtävissä Helsingissä. Kaupungissa järjestetään nyt paljon aiempaa enemmän festivaaleja ja kulttuuriyleisö on kasvanut merkittävästi tittelivuodesta. Timonen viittaa tutkimukseen, jonka mukaan kulttuurista kiinnostuneiden henkilöiden määrä kasvoi 24% kulttuuripääkaupunkihankkeen myötä. Timonen korostaa kulttuurisektorin taloudellisten vaikutusten merkitystä Helsingille. Yhä useampien ihmisten osallistuessa kulttuuritapahtumiin, kulttuuri-instituutiot kasvattavat tulojaan esimerkiksi lipputulojen myötä. Timosen mukaan kulttuuripääkaupunkihanke on lisännyt turismia pysyvästi Helsingissä, mikä luonnollisesti tuo alueelle lisää rahaa. Kulttuuripääkaupunkihanke myös rikkoi sponsoroinnin suomenennätyksen saavuttaessaan noin kuuden miljoonan euron sponsoritulot eri yrityksiltä. Timosen mukaan hanke oli hyvin merkittävä paikalliselle kulttuurisektorille myös siksi, että sen avulla saatiin luotua uusia kansainvälisiä yhteyksiä ja siksi, että se vahvisti kulttuuritoimijoiden uskoa omiin kykyihinsä.

 

Lähteet

Kiertomatka Euroopassa: Krakova 2000

 

Krakova oli yksi yhdeksästä Euroopan kulttuuripääkaupungista vuonna 2000. Etelä-Puolassa sijaitsevan Krakovan väkiluku on noin 800 000, mikä tekee siitä Puolan kolmanneksi suurimman kaupungin. 900-luvulla Krakovasta tuli tärkeä kauppakeskus, ja seuraavalla vuosisadalla Puolan pääkaupunki vuoteen 1609 asti. Kaupunki tuhoutui aikoinaan tataarien hyökkäyksessä ja uudelleenrakennettiin, minkä jälkeen se ei ole kokenut merkittäviä muutoksia. Krakovan tori on ollut kaupungin sydän yli 800 vuotta ja siitä tuli UNESCON maailmanperintökohde vuonna 1978.

Krakova tunnetaan ainoana kaupunkina maailmassa, jossa kaksi kirjallisuuden Nobel-palkinnon voittajaa on asunut pitkäaikaisesti. Kaupunki tunnetaan kuitenkin parhaiten dramaattisesta taiteestaan. Nykyään Krakova on suosittu turistikohde etenkin arkkitehtuurinsa, eloisan kulttuurisektorinsa sekä useiden festivaaliensa vuoksi. Paikallisten kulttuuri-instituutioiden ohjelmien lisäksi kaupunki järjestää vuosittain noin 50 kansainvälistä ja kansallista festivaalia.

Krakova oli poikkeuksellinen kulttuuripääkaupunki vuonna 2000, koska se hyödynsi asemansa järjestämällä asukkailleen viiden vuoden festivaalijakson, joka alkoi vuodesta 1996 ja päättyi tittelivuoden 2000 loppuessa. Vuonna 1996 teemana oli elokuvat ja teatteri, ja festivaalivuosi sisälsi muun muassa viidennen Euroopan teattereiden yhteenliittymän festivaalin. Vuonna 1997 teemana oli runous ja vuonna 1998 musiikki, vuoden 1999 mennessä tittelivuoteen valmistautumiseen.

Tittelivuoden aikana festivaalitoimisto järjesti yli 570 tapahtumaa, mukaan lukien Rozstaje festivaali, Beethoven festivaali sekä Seitsemän perinteen festivaali, joka juhlisti tärkeitä eurooppalaisia kulttuurillisia yhteisöjä. Krakova onnistui järjestämään vaikuttavan kirjon taiteellisia tapahtumia vaatimattomasta budjetistaan huolimatta. Kaupunki sai EU:lta 5,8 miljoonaa euroa ja kunnan varoista 26 miljoonaa Puolan zlotya (nykykurssilla noin 5,8 miljoonaa euroa). Krakovan kulttuuripääkaupunkihankkeella oli myönteisiä pitkäaikaisvaikutuksia kaupungille, kuten sekä puolalaisten että ulkomaalaisten turistien määrän kasvu kuuden vuoden ajan, aina vuoteen 2006 saakka.

 

Lähteet

Kiertomatka Euroopassa: Bergen 2000

 

Bergen oli yksi yhdeksästä Euroopan kulttuuripääkaupungista vuonna 2000. Kaupunki sijaitsee Norjan länsirannikolla ja siellä asuu yli 280 000 ihmistä, mikä tekee siitä väkiluvultaan maan toiseksi suurimman kaupungin Oslon jälkeen. Kuningas Olaf III perusti Bergenin vuoden 1070 paikkeilla. Bergen oli Norjan pääkaupunki 1200-luvulla ja maan suurin kaupunki 1800-luvulle asti. Bergen oli myös merkittävä osa Hansaliittoa vuodesta 1350 vuoteen 1560 sen sataman sekä liiketoiminnallisen merkityksen vuoksi, ja tänä päivänä “Bryggen” (satama) on UNESCO:n maailmanperintökohde. Nykyään kaupungin päätoimialat ovat kalastus, öljyteollisuus, meriteollisuus, teknologia-ala, hallintoala sekä kasvatus- ja opetusala.

Bergenin kulttuurisektori on monipuolinen, sisältäen runsaasti sekä perinteistä että nykykulttuuria. Kaupungin vuonna 1765 perustettu sinfoniaorkesteri on yksi maailman vanhimmista. Lisäksi Bergenissä on yli 30 museota ja monta teatteria, kuten Bergenin kansainvälinen teatteri. Lisäksi Bergenissä järjestetään useita festivaaleja, kuuluisimpana Bergenin kansainvälinen festivaali toukokuussa.

Bergenin kulttuuripääkaupunkihankkeen ohjelma sisälsi yli 3000 projektia, mitkä sisälsivät yli 20 000 esitystä ja tapahtumaa. Gallup-kyselyssä yi 60% väkiluvusta piti vuotta menestyksenä vain 20% vastaajista ollessa eri mieltä. Vähätuloiset lapsiperheet olivat tyytyväisimpiä kulttuuriohjelmaan. Lisäksi yli 40% väestöstä osallistui kulttuuritoimintaan vuonna 2000 enemmän kuin aiempina vuosina. Selkeä enemmistö hankkeen kulttuuri- ja taidealojen yhteistyökumppaneista koki saavuttaneensa kulttuuriset sekä taiteelliset tavoitteensa ja oli tyytyväisiä järjestämiensä tapahtumien osallistujamääriin. Lähes kaikkien pääyhteistyökumppaneiden järjestämien tapahtumien kävijämäärät kasvoivat 20%-50% vuonna 2000 aiempiin vuosiin verrattuna. Vuosi oli menestyksekäs myös Bergenin turismisektorille, koska myytyjen matkustuslippujen sekä hotellihuonevarauksien määrät kasvoivat siitä huolimatta, että niiden hintoja nostettiin. Bergen myös lisäsi kansainvälistä näkyvyyttään kulttuuripääkaupunkitittelin ansiosta kaupungin saadessa huomattavasti aiempaa enemmän palstatilaa kansainvälisissä medioissa.

 

Lähteet

Kiertomatka Euroopassa: Rotterdam 2001

 

Alankomaalainen Rotterdam, joka sijaitsee Etelä-Hollandin maakunnassa ja jossa asuu noin 600 000 asukasta, oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2001 yhdessä portugalilaisen Porton kanssa. Rotterdam on Alankomaiden toiseksi väkirikkain kaupunki Amsterdamin jälkeen. Kaupungin satama on Euroopan suurin, minkä lisäksi Rotterdam on tärkeä teollisuuden ja liike-elämän keskus. Toisen maailmansodan jälkeen Rotterdam kävi läpi pitkän taloudellisen ja kulttuurillisen elämän uudistamisen vaiheen. Kaupungin alueellinen talous kasvoi voimakkaasti sodan jälkeen, mutta liika riippuvaisuus kuljetusalasta ja perinteisestä teollisuudesta 1960-luvulla johtivat talouden taantumiseen. 1980-luvulla palvelualojen kasvu oli huomattavaa ja Rotterdam onnistui houkuttelemaan alueelleen useiden suurten yhtiöiden pääkonttoreita. 1990-luvulla kaupunki kehitti tietoliikennettään, audiovisuaalisia palveluita, muotoilua sekä media-alaa, mikä auttoi suuresti Rotterdamin taide- ja kulttuurisektorin kehittämisessä. Kulttuurillisesta näkökulmasta Rotterdam on aina ollut kilpailijansa Amsterdamin varjossa. Kilpailu Amsterdamin kanssa on motivoinut Rotterdamia kehittämään kulttuurisektoriaan, jotta kaupunki tunnettaisiin paremmin myös kulttuurikaupunkina sen lisäksi, että se tunnetaan teollisena satamakaupunkina. Valinta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi antoi Rotterdamille täydellisen mahdollisuuden jatkaa valitsemallaan kehityspolulla.

Rotterdamin kulttuuripääkaupunkitapahtuma (R2001) sisälsi 524 projektia ja houkutteli paikalle 2 250 000 kävijää. Kyselytutkimusaineiston perusteella noin puolet R2001 osallistujista oli Rotterdamista ja noin 12% saapui läheiseltä Zuidin alueelta. Loput vierailijoista tulivat muualta Alankomaista sekä ulkomailta. Ulkomaalaisten vierailijoiden osuus oli noin 16%, mikä ylitti järjestäjien odotukset. Ulkomaalaisia vierailijoita houkuttivat pääsääntöisesti merkittävät kansainväliset tapahtumat kuten Hieronymus Bosch-taidenäyttely, johon osallistui noin 220 000 ihmistä, joista 67% oli saapunut Alankomaiden ulkopuolelta. On arvioitu, että R2001-tapahtuman vierailijat kuluttivat Rotterdamissa noin 105 miljoonaa euroa, kulttuuripääkaupunkihankkeen budjetin ollessa 24 miljoonaa euroa.

ATLAS-kyselytutkimukset ovat hyödyllisiä apuvälineitä auttamaan arvioimaan muutoksia eurooppalaisten kaupunkien imagossa. Kyseisiä tutkimuksia on tehty eri puolilla Eurooppaa eri vuosina ja vastaajia on pyydetty arvioimaan eri kaupunkeja kulttuurikohteina. Verrattaessa Rotterdamin ulkopuolella suoritettujen vuosien 1999 ja 2001 ATLAS-kyselytutkimusten tuloksia huomataan, että vierailijoiden määrä, jotka arvioivat Rotterdamin Euroopan viiden merkittävimmän kulttuurikohteen joukkoon kasvoi kolmesta prosentista viiteen prosenttiin. Tämä osoittaa, että kulttuuripääkaupunkihankkeella oli myönteinen vaikutus Rotterdamin imagoon kulttuurikohteena. Lisäksi turismitilastot näyttävät, että vierailijoiden määrä Rotterdamissa kasvoi vuonna 2002, mikä osoittaa, että kulttuuripääkaupunkihankkeen hyödyt jatkuivat myös hankkeen päättymisen jälkeen.

 

Lähteet

Kiertomatka Euroopassa: Brugge 2002

 

Brugge oli kulttuurikaupunki jo kauan ennen kuin siitä tuli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuodelle 2002. Viikingit perustivat Bruggen 800-luvulla ja siitä tuli nopeasti merkittävä kansainvälinen satamakaupunki. 1100-luvulla Brugge sai virallisesti kaupungin statuksen ja kauppiaat ympäri maailman saapuivat sinne sankoin joukoin myymään tuotteitaan ja ostamaan maailmankuulua flaamilaista kangasta, jota valmistettiin useissa kaupungeissa, kuten lähellä sijaitsevassa Gentissä. 1300-luvulla Bruggesta tuli varasto Pohjois-Euroopan hansakaupungeille. Lisäksi esimerkiksi Italialla, Saksalla ja Espanjalla oli oma edustuksensa kaupungissa. Bruggesta oli tullut todellinen eurooppalainen keskus, jossa kaduilla puhuttiin useita eri kieliä ja eksoottisia tavaroita oli saatavilla. 1500-luvulla Bruggen talous kääntyi laskuun, koska se ei enää kyennyt kilpailemaan suuremman Antwerpenin sataman kanssa ja koska kangasteollisuus taantui. Taide ja arkkitehtuuri kuitenkin säilyttivät vahvan asemansa Bruggessa, mistä kertovat vaikuttavien myöhäisgoottilaisten rakennusten ja kirkkojen rakennuttaminen sekä flaamilaisessa taidekoulussa luodut arvostetut taideteokset. 1500-luvun loppuun mennessä Brugge oli menettänyt valta-asemansa ja 1800-luvun puoliväliin mennessä siitä oli tullut Belgian köyhin kaupunki. 1900-luvulla lisääntynyt turismi kuitenkin elvytti kaupungin, kun sen keskiaikaisesta perinnöstä oli tullut “Pohjoisen Venetsialle” uusi merkittävä tulonlähde. Lisäksi Zeebruggen uusi satama toi mukanaan uusia toimialoja ja vaikutti seudun kehittymiseen.

BRUGGE 2002-projektiryhmä piti kulttuuripääkaupunkihanketta jymymenestyksenä. Ohjelma sisälsi 156 projektia ja 1227 tapahtumaa, joihin osallistui 1 590 629 ihmistä. Kaiken kaikkiaan noin 9% belgialaisista osallistui kulttuuriohjelmaan. Osakkaiden mukaan merkittävimmät ja pysyvimmät kulttuurivaikutukset saavutettiin infrastruktuuriprojektien, kuten muistomerkkien korjaamisen ja rakennusten rakentamisen kautta. Kyselytutkimuksen mukaan 21% yöpyneistä turisteista (n. 120 000 turistia) ja 23% päivävierailijoista (n. 700 000 turistia) matkusti Bruggeen ainakin osittain kulttuuripääkaupunkiohjelman vuoksi. Nämä luvut myötävaikuttivat 10,3% lisääntyneisiin hotellivarauksiin Bruggessa, ja tämä tapahtui vuonna, jolloin muut belgialaiset kaupungit puhuivat matkailukriisistä vähäisen turismin vuoksi. Lisäksi nämä “ylimääräiset” turistit käyttivät n. 42 miljoonaa euroa vierailullaan Bruggessa, mikä tarkoitti 25% kasvua. BRUGGE 2002-hankkeen kokonaisbudjetti oli n. 27 000 000€, mikä tarkoittaa, että jokainen projektiin sijoitettu euro tuotti 1,5€ suoraa taloudellista voittoa. Bruggen kaupunki sijoitti hankkeeseen 2,5M€, eli jokainen sijoitettu euro tuli takaisin 16,5 kertaisena. BRUGGE 2002-hankkeen liikevaihto oli yli 27M€, josta n. 16M€ oli erilaisia tukia, n. 6M€ sponsorituloja ja n. 4M€ tuli esimerkiksi lipputuloista, kauppatavaroista yms. Toisin sanoen Bruggen kulttuurisektoria rahoitettiin ja kehitettiin kaupungin ulkopuolisilla varoilla n. 25 miljoonan euron edestä.

 

Lähteet

Kiertomatka Euroopassa: Salamanca 2002

 

Vuonna 2002 Länsi-Espanjassa sijaitsevasta Salamancasta tuli maan kolmas Euroopan kulttuuripääkaupunki Madridin (1992) ja Santiago de Compostelan (2000) jälkeen. Salamanca tunnetaan Espanjan vanhimmasta yliopistosta ja siitä, että siellä on paljon opiskelijoita, yli 40 000, mikä on noin neljännes kaupungin väkiluvusta. Kaupunki on merkittävä myös Espanjan kirjallisuuden ja arkkitehtuurin kehittymisen näkökulmista.

Salamancan kulttuuripääkaupunkihankkeen ohjelma sisälsi 1100 tapahtumaa, joista 800 oli vapaa pääsy. Kaiken kaikkiaan kulttuuriohjelma houkutteli paikalle noin kaksi miljoonaa kävijää. Arvioiden mukaan yöpyvien matkailijoiden määrä Salamancassa kasvoi noin 22% vuodesta 2001, 677 000 kävijästä 823 700 kävijään. Salamancan kulttuuripääkaupunkihankkeen kokonaistalousvaikutuksen on arvioitu olleen 701,5 miljoonaa euroa, josta suurin osa juontui kulttuurillisten aktiviteettien tuottamisesta ja käytöstä. Arvioitu kokonaistalousvaikutus Kastilia ja Leónin alueelle oli 541,7M€, muulle Espanjalle 108,2M€ ja Espanjan ulkopuolelle 51,5M€.

On arvioitu, että Salamancan kulttuuripääkaupunkihankkeen merkittävimmät pitkäaikaisvaikutukset liittyivät kaupungin kulttuurillisen infrastruktuurin parantamiseen. Kaupunki alkoi kunnostamaan kulttuurillista infrastruktuuriaan, kun se kiinnostui kulttuuripääkaupunkitittelin hakemisesta. Projekti sisälsi katujen, talojen ja muistomerkkien kunnostusta sekä kaupungin keskustan muuttamisen jalankulkualueeksi. Merkittävimmät infrastruktuuriprojektit sisälsivät Teatro Liceo-teatterin kunnostamisen, esittävien taiteiden ja musiikin keskuksen rakentamisen, Multiusos “Sánchez Paraíson” (konserteille ja urheilulle suunniteltu suuri auditorio) rakentamisen, Centro de Arte Salamanca-nykytaiteen museon rakentamisen sekä osan entisen luostarin muuttamisesta näyttelytilaksi (Sala de exposiciones Santo Domingo). Näiden viiden merkittävimmän projektin yhteisinvestointi oli noin 47 miljoonaa euroa.

Parantuneen kulttuuri-infrastruktuurin lisäksi kulttuuripääkaupunkihanke on johtanut muihinkin pitkäaikaisvaikutuksiin Salamancan hyväksi, mukaan lukien uusien kulttuuriorganisaatioiden syntymiseen ja niiden toiminnan jatkumiseen tittelivuoden jälkeen; vierailijoiden määrän nousuun sekä kansallisesti että kansainvälisesti; paikallisväestön lisääntyneeseen kulttuuritoimintaan osallistumiseen; uusien projektien, tapahtumien ja festivaalien määrän kasvuun; kaupungin ja alueen pitkän aikavälin kulttuurilliseen kehittymiseen; paikallisten taiteilijoiden osaamisen ja työurien jatkuvaan kehittymiseen; paikallisväestön ylpeyden ja itseluottamuksen kasvuun; kaupungin ja alueen kansainvälisen profiilin kohentumiseen sekä uusien verkostojen ja yhteistyökuvioiden syntymiseen kulttuurisektorilla.

 

Lähteet