fbpx

Frozen People tarjoilee elektronista musiikkia, taidetta ja performansseja

Nallikarin majakka valaistuna Frozen People -festivaalissa maaliskuussa 2023. Kuva: Iina Tauriainen

Nallikarin majakka valaistuna Frozen People -festivaalissa maaliskuussa 2023. Kuva: Iina Tauriainen

Elektronisen musiikin sekä pohjoisen taiteen ja tyylin festivaali Frozen People järjestetään lauantaina 2. maaliskuuta. Frozen Peoplen pääsymaksuton päätapahtuma järjestetään jälleen keliolosuhteita uhmaten jäätyneellä merellä Oulun Nallikarissa klo 14–22. Tänä vuonna festivaali jatkuu pääsymaksullisella After Sea -tapahtumalla Kulttuuritalo Valveella aina yön pikkutunneille asti. Festivaali on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja sen järjestää Oulu Urban Culture ry.

Kolmatta kertaa järjestettävä festivaali laajenee tänä vuonna Nallikarista myös Oulun keskustan alueelle. Festaritunnelmaan voi virittäytyä jo torstaina 29. helmikuuta, kun Frozen Peoplen oma DJ, Otto August, tanssittaa yleisöä Polar Bear Pitching -tapahtumassa Torinrannassa. Perjantaina mennään jo lujempaa, kun Frozen Peoplen etkoklubilla 45 Specialissa esiintyvät Business City ja festivaalin kuratoimat DJ’t.

Festivaalin virallinen After Sea -jatkotapahtuma Kulttuuritalo Valveella laajentaa Frozen Peoplen kokonaisvaltaiseksi elektronisen musiikin festivaalikokemukseksi. Päätapahtumasta poiketen After Sea on pääsymaksullinen ja ikärajallinen (K-18). Jatkotapahtuman kapasiteetti on hyvin rajallinen, joten liput kannattaa ostaa ennakkoon.

Lauantaina festivaalin päätapahtumassa Nallikarissa on jälleen luvassa monipuolinen musiikki- ja taideohjelma. Festivaalipäivä startataan kevyellä ja rytmikkäällä house-musiikilla, auringon laskiessa nautitaan oululaislähtöisen Nelli Milanin livekeikasta ja pimeän tullen teknon sykkeeseen johdattelee suomalaisen elektronisen musiikin pioneeri: Jori Hulkkonen. Arctic Pulse -hanke toteuttaa Ravintola Nallikarin puolelle klubin, jossa esiintyy saamelais-DJ-kollektiivi ARTICLE 3. Nallikarin musiikkiohjelman päättää Pohjoismaiden teknomekasta Kööpenhaminasta saapuva Neri J.

Frozen Peoplen taideohjelma tarjoilee kutsuvia installaatioita ja performansseja, pehmoisia tiloja ja kohtaamisia, valotaidetta sekä poikkitaiteellisia sisältöjä. Esimerkkinä taideohjelmasta tuottaja Inka Koutaniemi nostaa Ice Ars Beibi -kollektiivin ‘jään, saunaan’ -teoksen. Kyseessä on tapahtuma-alueelle jäästä rakennettu sauna, johon yleisöllä on vapaa pääsy.

Tänä vuonna festivaali myös lanseeraa S+T+ARTS teltan, joka toteutetaan yhdessä Oamkin Grin-hankkeen kanssa. Teltassa on oma monipuolinen ohjelmisto, johon sisältyy esimerkiksi spoken wordia, äänitaidetta ja performatiivista karaokea.

Nallikarin päätapahtumaan osallistuminen vaatii kävijöiltä avointa mieltä ja valmistautumista arktisiin olosuhteisiin. Osallistujia kannustetaan luomaan oma talvinen tyyli, mutta samalla varustautumaan kuin olisi lähdössä hyytävälle tunturiseikkailulle.

Frozen People tähtää Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026

Ankarissa olosuhteissa järjestettävä Frozen People vaatii pitkäjänteistä kehittämistä ja kokeilevaa otetta. Tapahtumaa kehitetään kohti vuotta 2026, jolloin se on merkittävä osa Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026 -ohjelmaa. Tavoitteina ovat, että festivaalin taideohjelmahaku laajenisi tulevaisuudessa kansainväliseksi ja tapahtumaan saataisiin enemmän sekä elektronisen musiikin artisteja että kävijöitä ulkomailta. Frozen People on ainutlaatuinen tapahtuma, joka herättää vuosi vuodelta enemmän kansainvälistä kiinnostusta. Vuodelle 2026 valmistellaan huomattavasti suurempaa festivaalia, kuitenkin tapahtuman persoonallisen tee se itse -hengen säilyttäen.

“Meille on tärkeää kehittää festivaalia pitkäjänteisesti osaksi Oulun tapahtumakenttää. Tästä syystä olemme aloittaneet tapahtuman järjestämisen jo ennen vuotta 2026. Haluamme myös tukea paikallisia nousevia taiteen tekijöitä erilaisten osallistumismahdollisuuksien kautta”, kertoo Oulu Urban Culture ry:n toiminnanjohtaja Heikki Myllylahti.

Tänä vuonna festivaali järjestää yhteistyössä LUMO-valofestivaalin kanssa Mapping-työpajan, jossa koulutetaan kaksi uutta valotaiteilijaa toteuttamaan paikkasidonnainen videoprojisointi, eli mäppäys, Nallikarin majakkaan.

Lisätietoja antaa:
Heikki Myllylahti, toiminnanjohtaja ja festivaalijohtaja, Oulu Urban Culture ry,
heikki@urbanculture.fi, 040 715 4742.

Frozen People | Oulu Urban Culture


 

Frozen People 2024 ohjelmisto

 

Torstai 29.2. klo 18–20, Polar Bear Pitching, Torinranta, pääsymaksuton
18–20 DJ Otto August

Perjantai 1.3., klo 22–04. 45 Special, Frozen People esivoitelut: Business
City, K-18, liput 17,5 euroa
23–00 Business City
00–04 Dj Snapdragon, 80percent, Wizard ja Korai

Lauantai 2.3. klo 14–22, Nallikari, Frozen People -päätapahtuma,
pääsymaksuton

Jäälava:
14–15.30 Smok
15.30–17 Charlotte Bendiks
17–18 Nelli Milan
18–20 Jori Hulkkonen
20–22 Neri J

S+T+ARTS-teltta
15–16.30 Art Tech Workshop by Basti Kuhz
16.30–17.30 Skumppa Klubit
17.30–18 Aino Kontinen feat. Sorry Babe
18–18.30 Tuhmat
18.30–20 Basti Kuhz
20–21 Skumppa Klubit
17.30–20 Merivaimo (videoinstallaatio, Inkeri Jäntti)

Taideohjelma, koko tapahtuman ajan (klo 14-22)
Pumpulinna²
Illjana and VituEmo

Wind Sculptures
Tuhmat

Keto/Äng/Meadow
Milda and Svet

CULTISH: THE ALTAR

Jään, saunaan
Ice Ars Beibi

No man’s land
Tiina Vehkaperä

Hali
Iiris, Reetta, Greta, Grace and Enni

Ravintola Nallikari
16.30–18.30 Soegiono
18.30–20.30 Arctic Pulse Presents: ARTICLE 3
20.30–22 Soegiono

Lauantai 2.3. – sunnuntai 3.3. klo 23–04, After Sea -jatkotapahtuma
Kulttuuritalo Valve, K-18, liput 20 euroa

Bar Stage
23–00 Chimanda
00–01 Ati
01–02 Lasse Tapio Junnila (live)
02–04 Mora
23–04 Nunu (ART)

Valvesali

23-01.30 Miha
01.30-02 Julia Silset
02-04 Juhani Oivo
23-04 LNA (VJ)

Puhdasta ja värikästä ruokaa pientilalta

Jokitilan satoa. Kuva: Martta Häyrynen.

Jokitilan satoa. Kuva: Martta Häyrynen.

Jokitila on Ylikiimingissä sijaitseva pientila, joka tuottaa monipuolisia avomaakasviksia. Jokitilaa pitävä Armi Jokitalo kuvailee itseänsä luovaksi monialayrittäjäksi, joka maatilan hoidon lisäksi tuottaa tapahtumia ja tekee monenlaisia luovia projekteja. Jokitilaa hän kuvailee pieneksi, omavaraiseksi ja kokeilevaksi maatilaksi.

Jokitilan ydinideana on sato-osuuksien myynti. Se tarkoittaa sitä, että asiakkaat voivat ostaa sato-osuuden jo keväällä tai alkukesästä ja kun sato alkaa olla kypsä, saavat etukäteen maksaneet asiakkaat satokassin joka toinen viikko. Satokassiin pujahtaa monenlaisia kasviksia, niin perinteisempiä kuin erikoisempiakin. Tuttujen juuresten, yrttien ja kasvisten seassa saattaa olla vaikkapa mangoldia, palmukaalia tai erilaisia yrttejä kuten salviaa.

“Satokassit ovat runsaita ja värikkäitä, valitsen niihin erilaisia lajikkeita. Asiakkaat fiilistelevät sitä ja että pääsevät oppimaan miten käytetään uusia kasviksia.”

Jokitalolle maanviljelyssä on erityisen tärkeää se, että ruoka tuotetaan puhtaasti ja ympäristölle kestävällä tavalla.

“Ajattelen kasvisten viljelyn siten, että hoidan maata ja saan vastineeksi puhtaan ja ravinteikkaan sadon. Ytimessä on harmonia luonnon kanssa.”

Kestävää lähiruokaa

Alunperin muotoilijana työskennellyt Jokitalo päätyi pitämään maatilaa, kun työelämän epäinhimillisyys sai hänet kaipaamaan muutosta. Hän asui jo valmiiksi vanhalla maatilalla ja katse suuntautui siihen, voisiko maanviljely olla myös työ.

“Halusin pystyä paremmin elämään sellaista elämää mitä haluan. Annan nykyäänkin työlle energiaa, mutta saan sitä myös takaisin valtavasti.”

Jokitalo haluaa tutkia erityisesti sitä, miten luoda kestävämpi pientilamalli, joka toimii massamaatalouden rinnalla.

“Lähiruoka ja sen tuottaminen on ehdottomasti tehokas tapa luoda kestävämpää ruokaa ja ruoantuotantoa.”

Hän kokee lähiruoan tulevaisuuden muotona tuottaa ruokaa muun ruoantuotannon ohella. Lähiruoka on Jokitalon mukaan kestävämpi ruoantuotannon muoto, jolla pystyttäisiin ratkomaan massatuotannon kestävyyden haasteita.

“Lähiruoka on myös paras tapa tuoda ihminen lähelle ruokatuotantoa ja ruoan viljelyä. Lähiruoan avulla ihmisen ymmärrys ruoantuotannosta lisääntyy.”

Pohjoinen tuo mahdollisuuksia

 Jokitalo kertoo, että on saanut asiakkailta palautetta siitä, että he näkevät ja tuntevat koko kokonaisuuden lopputuotteesta. Tilan energia, estetiikka, Jokitalon tekemän työ, maatila ja sen kasvikset luovat kehutun kokonaisuuden. Hän kertoo elävänsä voimakkaasti luonnosta ja luonnon sykleistä, joka näkyy myös hänen työssään, esimerkiksi sillä tavalla, että talvella arki on rauhallisempaa ja kesällä valon aikaan hän luo ja tekee enemmän.

Pohjoisessa Suomessa toimiminen tuo toki mukanaan valoisammat kesät, mutta myös pidemmät talvet. Jokitalo kertoo, että maatilan pitäminen pohjoisissa olosuhteissaan vaatii omia kommervenkkejään, mutta tuo mukanaan myös paljon mahdollisuuksia. Hän myös uskoo, että pohjoisuudessa on vielä paljon sellaisia etuja, joista ei edes tiedetä.

“Valoa on enemmän ja kunnon talvet vaikuttavat kasvitauteihin. On todella hienoa, että pohjoisessakin voidaan tuottaa ruokaa.”

Jokitalo toivoisi vielä löytävänsä verkostoonsa lisää paikallisia viljelijöitä, joiden kanssa pohjoista tuotantoa voisi kehittää entisestään.

“Oulun alueelle mahtuisi vielä lisääkin pientiloja, jotka tuottaisivat eri tuotteita ja ruokaa eri tavoilla. Jonkin verran on, mutta voisi olla vieläkin enemmän.”

Aitoja makuja ja maukasta lähiruokaa

Ravintola Talonpöytä. Kuva: Martta Häyrynen

Ravintola Talonpöytä. Kuva: Martta Häyrynen

Kuusamossa päämajaansa pitävä Talonpöytä on yrittäjä Mika Määtän mukaan monipuolinen, lähialueen ruokaan panostava ravintola, kahvila ja konditoria. Usealla paikkakunnalla toimiva yritys tarjoaa maistuvia tuotteita moneen makuun.

“Laidasta laitaan ihan kaikkea, paitsi fine diningiin ei olla lähdetty”, Määttä naurahtaa.

Ravintola Talonpöytä toimii entisen Kuusamon hotellin tiloissa, johon he muuttivat vuonna 2020. Talonpöytä toimii myös Puolangalla kunnan kanssa yhteistyössä tarjoten ruokaa kunnan kouluihin, päiväkoteihin ja ikäihmisille. Lisäksi Talonpöydän kahvila-konditoria toimii Kuusamon Prisman tiloissa ja kesäisin toimintaa on myös Oulangan luontokeskuksessa Kiutakönkäällä. Talonpöydän tarjontaan kuuluu niin lounasruokailu, a la carte kuin myös cateringpalvelut.

Määttä ja Sami Palosaari toimivat yhdessä Talonpöydän yrittäjinä. He ostivat yrityksen edellisten omistajien eläköityessä vuonna 2017. Edellisten yrittäjien vankalle työpohjalle on ollut hyvä rakentaa uutta tarinaa ja pienestä yrityksestä on kasvanut vuosien aikana useita kymmeniä työntekijöitä työllistävä kokonaisuus.

“Olemme kasvaneet kovaa vauhtia, mutta se on ollut hillittyä, harkittua ja tarkkaan mietittyä. Olemme paiskineet kovasti töitä ja esimerkiksi Kuusamon yrittäjät valitsivat meidät viime vuonna vuoden yrittäjiksi.”

Hyvä tulee läheltä

Määttä kertoo lähiruoan olevan koko ravintolatoiminnan lähtökohtana. Kuusamon luonto ja sen tarjoamat raaka-aineet ovat kaiken keskiössä. Esimerkiksi paikallinen poro, kala ja metsän antimet ovat esillä ravintolan ruokalistoilla.

“Me tiedämme meidän alueen vahvuudet, minkä näköisiä alkutuottajia täällä on, tiedetään mitä täällä osataan ja mitä täällä pystytään tuottamaan.”

Talonpöydässä pyritään hyödyntämään läheltä tulevaa ja tekemään itse niin paljon kuin mahdollista. Määttä näkee alueella vielä nykyistäkin enemmän potentiaalia. Loistavia alkutuottajia löytyy paljon joista osa jatkojalostaa tuotteensa itse.

“Pystymme suunnittelemaan tuotteita yhdessä ja työstämään meille sopivia juttuja ja tekemään niistä sitten ruokaa asiakkaalle.”

Asiakkaat pitävät Määtän mukaan erityisesti perinteisemmistä kuusamolaisista herkuista, kuten poronkäristyksestä. Poroburgerit keräävät “jäätävän hyvää palautetta” ja erityisesti Talonpöydän alkupalalajitelma, “Kuusamolaiset makupalat”, on sellainen poroa, sieniä, marjoja ja kalaa sekä oman leipurin leipää yhdistelevä hittituote, jota jokaisen pitäisi Määtän mukaan päästä maistamaan.

Kommunikaatio tärkeässä roolissa

Vaikka aivan kaikkea ei pystykään Kuusamon alueella tuottamaan, Määttä näkee sijainnin ensisijaisesti mahdollisuutena. Luonnon puhtaus ja pohjoisen Suomen ominaisuudet ovat hänen mukaansa kovassa huudossa tulevaisuudessa.

“Ihmisen tietoisuus ja mielenkiinto kasvavat jatkuvasti.”

Määtän mukaan Talonpöydässä pyritään kommunikoimaan asiakkaiden kanssa mahdollisimman paljon. Palaute on heille tärkeää ja kehitettävää löytyy aina. Hän kokee oleellisena sen, että he yrittäjinä pysyvät avoimena palautteelle. Oleellista on myös se, että asiakkaille voidaan selkä suorana kertoa, mistä ruoka tulee. Mahdollisuus kertoa tarkasti raaka-aineiden tarinasta herättää usein mielenkiintoista keskustelua.

“Siitä saamme positiivista palautetta, että kun asiakas syö jotakin ja voimme kertoa, että oletteko nähneet vaikka tuon Kuusamon Kalan ja sen kyltit tuossa lähellä, että sieltä tämä ruoka tulee.”

Talonpöytä on osa Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski -verkostoa. Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski on brändi ja tavaramerkki, joka sitoo yhteen Kuusamon ja Taivalkosken alueen paikallisia ruokatuottajia ja ravintola-alan yrittäjiä.

Herkullista jogurttia perhetilalta

Pitkäsen maalaisjuustolan jogurttia.

Pitkäsen maalaisjuustolan jogurttia.

Pitkäsen maalaisjuustola valmistaa herkullisia jogurtteja oman tilan maidosta. Kuusamossa sijaitseva ja pitkän historian omaava maalaisjuustola luottaa puhtaisiin ja laadukkaisiin raaka-aineisiin.

Pitkäsen maalaisjuustolan toimitusjohtaja Oiva Pitkänen kuvailee itseään mielummin “joka paikan Jussiksi” kuin toimitusjohtajaksi. Pitkänen on pitänyt maatilaa 80-luvun loppupuolelta asti, mutta koko tilan historia ulottuu jopa 50-luvulle, kun Pitkäsen äiti Taimi saapui töihin tilalle. Alunperin tila toimi perinteisenä maitotilana, kunnes siellä alettiin tuottamaan leipäjuustoa.

“Jogurttiin päädyttiin vähän vahingossa”, Pitkänen kertoo.

Vuonna 2011 alkoivat erilaiset kokeilut, joiden myötä juustontuotanto sai väistyä jogurtin edeltä. Tällä hetkellä Pitkäsen maalaisjuustola tuottaa kolme erilaista jogurttia: maalaisjogurtti, luonnonjogurtti ja kuusenkerkkäjogurtti. Jogurtteja valmistetaan oman tilan maidosta, salaisella reseptillä. Kaikki jogurtin alkutuotannosta jatkojalostukseen tapahtuu samassa pihapiirissä.

Yhdessä kehitetty

Pitkäsen maalaisjuustolan jogurtteja voi käyttää monipuolisesti. Niitä voi käyttää monenlaiseen leivontaan ja ruoanlaittoon. Ne sopivat myös syötäväksi ihan sellaisenaan, vaikkapa marjojen kanssa nautittuna. Pitkäsen mukaan paras käyttökohde on ehdottomasti aamupala.

“Syön itse omaa jogurttiamme kolmesataakuusikymmentäneljä päivää vuodesta. Jouluna syön riisipuuroa”, hän naurahtaa.

Pitkäsen maalaisjuustolan jogurtteja myydään maanlaajuisesti ja Kuusamon sisällä Pitkäsen mukaan lähes kaikissa elintarvikekaupoissa. Kuusamon ollessa aktiivinen matkailupitäjä monet turistit ovat löytäneet jogurtit paikallisista kaupoista ja vieneet toiveen sen löytymisestä myös oman alueensa kaupoista mukanaan.

Jogurtteja ja niiden tuotantoa kehitetään vieläkin aktiivisesti. Uusin tuttavuus, eli kuusenkerkkäjogurtti otettiin mukaan vuonna 2017. Uusia tuulia mukanaan tuovat myös Pitkäsen kaksostytöt Janika ja Jonna, jotka ovat nykyään mukana tilan omistajina. Mukana menossa on myös Pitkäsen puoliso Merja.

“Nuoret ovat täysillä tässä mukana. Haluan korostaa sitä, että meidän tilamme on sukutila ja toiminta jatkuu vieläkin suvun sisällä.”

Tilalla tehdään jatkuvasti kehitystyötä niin jogurtin, kuin myös vaikkapa lehmien hyvinvoinnin eteen. Lehmät ulkoilevat sään salliessa vapaana ja niiden säilörehut valmistetaan itse. Kehitystyö on johtanut laadukkaisiin ja herkullisiin jogurtteihin, jotka eivät ole pelkästään pidettyjä asiakkaiden piirissä vaan myös valtakunnallisesti tunnustettuja. Artesaaniruoan SM-kisoissa ovat jogurtit saaneet yhteensä neljä tunnustusta.

Pitkäsen maalaisjuustola on osa Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski -verkostoa. Wild Food Kuusamo ja Taivalkoski on brändi ja tavaramerkki, joka sitoo yhteen Kuusamon ja Taivalkosken alueen paikallisia ruokatuottajia ja ravintola-alan yrittäjiä.

Laadukasta lajihunajaa vuosien kokemuksella

Jo useamman vuosikymmenen mehiläisiä tarhannut Raimo Tervola tuottaa herkullista hunajaa yhdessä vaimonsa kanssa Muhoksella. Hunajamyynti Raimo Tervola on yritys, joka on saanut vuosien saatossa useita palkintoja, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Tervola tuottaa erityisesti lajihunajaa. Lajihunaja tarkoittaa sellaista hunajaa, jota mehiläiset keräävät yhden kasvilajin kukinnoista, tai tietynlaiselta kasvupaikalta. Noin kymmenisen vuotta sitten Tervola tajusi, että tavallisen hunajan sijaan hän voisi tuottaa lajihunajaa, koska pohjoiset olosuhteet olivat otollisia siihen.

“Vietiin pesät puolukkametsään omille maille vuonna 2014. Puolukkahunajaa tuli tosi paljon ja voitettiin sillä Suomen paras hunaja -palkinto, ja palkintoja tuli senkin jälkeen lisää.”

Alunperin pariskunta aloitti viljelemällä pienellä tilallaan monipuolisesti marjakasveja, esimerkiksi vadelmaa. Mehiläisiä piti saada pölyttämään kasveja ja Tervola päätti itse käydä kurssin mehiläistarhauksesta ja hankki omat mehiläisensä 2000-luvun taitteessa, josta asti mehiläisiä on ollut tilalla. Vaikka marjojen kasvatus on vähentynyt, mehiläistarhaus on pysynyt mukana.

Oikeat olosuhteet

Lajihunajan tuotantoprosessi menee Tervolan osalta yleensä näin: kotitilalla asuvat mehiläiset talvehtivat kotonaan, mutta keväällä kukkien alkaessa kukkimaan, ne siirretään sellaisiin paikkoihin, mistä tavoitellaan tiettyä lajihunajaa. Mehiläispesät siirretään yöllä tai vesisateella sen vuoksi, että kaikki mehiläiset ovat varmasti pesän sisällä. Tervolan pääsato tulee horsmasta, lajihunajan suhteen hän tavoittelee yleensä mustikkaa tai hillaa. Puolukasta lajihunajaa on helppo tuottaa Muhoksen jäkäläkankailla, koska puolukan kukkiessa ei ole kilpailevia kukintoja. Kaikin puolin nykyinen sijainti on ideaali lajihunajan tuotantoon.

“Etelässä on paljon samoja kasveja samalla alueella, meillä kun ei ole niin runsas kasvusto, niin voidaan löytää niitä alueita, joissa tuottaa lajihunajaa. Pohjoisemmassa kesä on taas liian lyhyt. Meillä olosuhteet ovat marjanviljelyn kannalta otolliset, saadaan parempi aromi marjoihin kuin muualla.”

Kansainvälistä huomiota

Tervolan hunajaa myydään pääasiassa lähiseudun myyjäisissä ja markkinoilla sekä REKO-tapahtumissa. Tervola ei muista, että hunajasta olisi koskaan tullut muuta kuin positiivista palautetta. Varsinkin puolukkahunajan aromi ja maku ovat Tervolan mukaan saaneet jopa ylistäviä arvioita.

“Vaikka hinnalla ei pysty kilpailemaan, niin hunajan laatu on aina erinomainen. Pohjois-Suomalaisella hunajalla on hyvä menekki, se on arvostettua ja sitä voisi myydä ihan maailmallekin.”

Tervola tuntee useammankin mehiläistarhaajan, jotka myyvät hunajaansa Keski-Euroopan joulumarkkinoilla. Vaikka Tervola on itse pysytellyt myynnin suhteen lähialueilla, on hänen hunajansa päässyt kansainvälisille markkinoille. Useasti Suomen Mehiläishoitajien toimesta Suomen parhaana hunajana palkittu tuote tähtää vuonna 2025 Apimondian, eli kansainvälisen mehiläistarhaajien liiton järjestämiin maailmanmestaruuskisoihin. Aikaisemminkin kansainvälisiä palkintoja hunajallaan voittanut Tervola on toiveikas kisojen suhteen.

“Osallistuminen vaatii kunnon hunajan. Suomalaiset eivät osallistu usein, mutta mielestäni se olisi tärkeää. Ei me pystytä näkymään missään, jos ei olla missään esillä.”