huhti 20, 2023
Tiina Härköselle kulttuurin tasavertainen saavutettavuus on erityisen tärkeää.
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on muusikko, musiikkipedagogi ja laulaja, Tiina Härkönen. Tiina kertoo tiensä nykyhetkeen olleen mutkainen, mutta ihan positiivisessa mielessä. Musiikkiharrastus alkoi viulun soitolla ja musiikkiluokalla opiskellessa.
–Yläasteella lauluopinnot alkoivat kiinnostaa ja hakeuduin laulutunneille. Olen ollut kova jännittäjä ja sen kanssa olen joutunut tekemään paljon töitä. Ensimmäiset lauluesiintymiset olen pitänyt äidille omassa huoneessa, tosin äiti ei saanut katsoa eikä kommentoida – kuunnella vaan.
Itseluottamusta alkoi löytymään ja sitä myöten lukioaikana keikat toisen muusikon, Petri Kuuselan kanssa. Oulun konservatoriolle Tiina pääsi toisella yrittämällä ja sielä hän opiskeli itsensä muusikoksi.
–Se on ollut varmasti sellainen voimaannuttava ja identiteettiä vahvistava koulu.
Konservatoriolla opiskellessa Tiina kertoo heränneensä siihen, että hän oikeasti osaa ja todella haluaa tehdä musiikkia. Muusikon koulutuksen jälkeen hän pääsi opiskelemaan musiikkipedagogiksi Oulun ammattikorkeakouluun ja puolessa välissä opintoja hän vaihtoi koulua Helsingin Metropolialle, josta hän valmistui 2019. Tiina opiskeli lisäksi itsensä vielä nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Suomessa sijaitsevat musiikkikoulut ovat Tiinan mielestä hyviä ja opetus niissä on laadukasta. Hän toivoisi kuitenkin oppilaitoksissa tuettavan enemmän sitä, että jo opiskeluvaiheessa saisi kokemuksia alan työelämästä.
–Yhtyetoimintaa olen tehnyt koko opiskelujen ajan, joten häitä ja juhlia on tullut kierrettyä ympäri Suomen. Kyllä kai sitä tässä kohtaa voi sanoa, että olen tehnyt tosi paljon töitä sen eteen, että olen nyt tässä – tällaisella koulutustaustalla, työkokemuksella ja rautaisella ammattitaidolla. Päättäväisesti ja pitkäjänteisesti olen hakenut omaa suuntaa ja pyrkinyt tekemään ja toteuttamaan asioita jotka koen tärkeiksi.
Oman alan puolestapuhuja
Tiina muistuttaa, että kulttuuri on sitä mitä me jätämme perimänä tuleville sukupolville, ja sen tasavertainen saavutettavuus tulisi turvata kaikille. Tiina lisää, että taidetta ei tulisi rajoittaa eikä eriarvoistaa, etenkään päättäjien käsissä.
–Kulttuurin tarkoitus ei ole olla hyödyke. Jokainen kokee kulttuurin eri tavalla pohjaten sitä omiin kokemuksiinsa ja se on todella arvokasta. Taiteella on myös iso merkitys niin kuntoutukseen kuin ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinkin.
Taide herää eloon yhteisöllisyydestä ja Tiinakin kertoo nauttivansa erityisen paljon siitä, kun saa olla vuorovaikutuksessa yleisön kanssa.
–Taiteella ja kulttuurilla voi välittää tunteiden lisäksi arvoja. Myös kulttuurialan pitää voida kehittyä ja muuttua yhteiskunnan mukana, ja sitä tulisi tukea jatkossakin.
Mitä sinulle kuuluu nyt ja minkä parissa työskentelet?
Juuri nyt valmistaudun kiireiseen työkesään. Työstän oman yrityksen “laulustudio Taival” käytännön järjestelyjä. Pian ammattilaisen laulunopetusta on tarjolla myös Haukiputaalla! Työn alla on myös uusi bändiprojekti sekä mielessä tietysti tulevan kesän hääkeikkarupeama The Luxus Deluxe -yhtyeellä. Kesällä työskentelen myös ravintola Bootissa ja olen hakenut töitä nuorisotyön parista. Kuten voi huomata, elanto koostuu monista eri töistä ja välillä pitää tehdä muitakin kuin oman alan töitä. Tulevaisuudelta toivon, että saan työskennellä koulutustani vastaavissa töissä. Tällä hetkellä työstän osa-alueita, joiden toivon tulevaisuudessa vievän uraani siihen suuntaan mihin haluan. Unelmana olisi tehdä töitä musiikin ja nuorisotyön parissa.
Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?
Erityisesti toiveikkuutta. Toivon että Pohjois-Suomessa ja tietysti erityisesti Oulussa edistetään taiteen tasavertaisuutta ja kulttuuri-ilmastonmuutoksen myötä taidetta viedään kaikille helposti saataville. Oulussa on upeita taiteentekijöitä ja olisi hienoa nähdä kuinka kaikilla olisi tasavertainen mahdollisuus tuoda taidettaan esille ja kaikkien saavutettavaksi.
Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?
Kyllähän se on haastavaa. Työmahdollisuuksia on aika vähän, suurin osa töistä täytyy itse mahdollistaa ja toteuttaa. Ideoita pukkaa jatkuvasti, mutta on vaikea löytää väyliä niiden toteuttamiseen. Usein se rahoitus on haasteena taiteen tekemiselle. Musiikilliset verkostot on kyllä hyvät ja mielestäni Oulussa on muusikkojen keskuudessa kannustava ilmapiiri. Pohjois-Suomessa omaa osaamista ei liikaa tyrkytetä, se on minusta ihanaa. Luotetaan siihen, että puskaradio toimii kun hommat hoitaa mallikkaasti. Ehkä tässä on myös kehittämisen paikka, jotta Pohjois-Suomen osaamista saadaan enemmän maanlaajuisesti näkyville.
Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?
Toteutusalue on laaja ja siinä on mukana monta kaupunkia ja kuntaa. Täytyy kyllä silti sanoa rehellisesti että täällä Martinniemen perukoilla asuessa ei tule vastaan mitään tähän liittyvää.. Itse seuraan Oulu2026 nettisivuja suhteellisen aktiivisesti ja uskon että kyllä se näkyvyys tässä kasvaa ajan kanssa. Toivon, että koko alue ja sen tapahtumat tuovat asukkaille iloa ja kokemuksia – juuri sitä mitä vain taiteella voi välittää.
Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?
Uskon, että Pohjois-Suomalaiset taiteen tekijät ja esittäjät pääsevät paremmin esille kun on rahoitusta. Toivon, että myös hankkeen jälkeen kulttuuritarjonta säilyy monimuotoisena ja laajana ja että sen saavutettavuutta arvostetaan jatkossakin mahdollistamalla taiteen tekemistä. Kun taidetta on enemmän tarjolla ja ihmiset voivat sitä hyödyntää, hyvinvointi lisääntyy. Titteli ja sen tuomat tapahtumat tuovat varmasti myös inspiraatiota ja rohkeutta tämän alueen taiteilijoille. Jos on tarpeeksi halua, mikä vaan onnistuu. Ehkäpä myös taiteenalojen välistä kuilua saadaan tasoitettua ja yhteistyötä kasvatettua.
Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena?
Oulu2026 tuo alueelle yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Toivon, että jokainen saisi puhuttelevan ja ikimuistoisen taidekokemuksen vuoden aikana. Olisi mukavaa nähdä tarjolla uusia taiteellisia innovaatioita ja erityisesti odotan sitä, miten kaupungit ja kunnat hyödyntävät asukkaiden taiteellista ammattitaitoa. Tietysti odotan myös spektaakkelimaisia tapahtumia ja iloisia kohtaamisia.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Katson sarjoja tai luen kirjoja. Meillä on kanala, kaipa sekin lasketaan vapaa-ajan toiminnaksi.
Pieni Ystäväkirjakysely:
Mikä on lempivuodenaikasi?
Kevät. On ihanaa kun kaikki kiva on alkamassa ja kesä tulossa.
Entä lempiruokasi?
Sushi.
Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?
Kyllä se on tori, sinne liittyy niin paljon mukavia muistoja ja torilla kokee parhaimmillaan sitä yhteisöllisyyden tunnetta. Sieltä saa makoisat mansikat ja metrilakut, unohtamatta kauppahallin kermaista lohisoppaa.
Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?
Tunturiin! Suomen tunturiin!
Suklaa vai lakritsi?
No suklaa.
Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?
Minä en ole kuollut – Erik Engelv
Tiina Härkönen
Aiemmat kulttuuripersoonat
huhti 18, 2023
Puhdas maaperä antaa valkosipulille erityisen aromin.
Arctic Food Lab -verkostoon kuuluva Muhoksen Parooni, eli oikealta nimeltään Antti Hirvonen, kasvattaa Muhoksella valkosipulia puhtaassa maaperässä Muhoksella. Hän on yksi Oulun läänin suurimpia valkosipulin tuottajia.
–Olen viljellyt valkosipulia reilu 10 vuotta ja Pohjanmaalla asuvat kaverit ristivät minut Parooniksi, kun ostin viljelysmaata.
Lähellä kasvatettu valkosipuli myydään tuoreena, kuvattuna, jauheena sekä letteinä. Arctic Food Labiin kuuluu valkosipulin lisäksi pienissä määrin muita juureksia ja vihanneksia.
Ainutlaatuisia tuotteista tekee erityisesti puhdas maaperä ja pitkät kesäyöt. Hirvonen kertoo, että niiden avulla valkosipulista tulee todella aromikasta, jonka maku eroaa paljon esimerkiksi ulkomaalaiseen tuontisipuliin.
–Myös hellävarainen käsittely ja runsas käsityö tekevät tuotteesta laadukkaan ja hyvin säilyvän.
Luonto kehittää
Hirvonen sanoo luonnon olevan erityisen valkosipulin suurin kehittäjä. Aito lähiruoka syntyy puhtaassa maaperässä lähellä kasvatettuna.
–Tuotteet kuvastavat paikkallisuutta erittäin hyvin, sillä ne tulevat kokonaan omasta maakunnasta.
Paikallisuus merkitsee yrittäjälle todella paljon ja hän haluaa tuottaa laadukasta lähiruokaa paikallisille kuluttajille.
–Se on intohimoni, motivaation ja ilon lähde.
Lähiruokaan panostamista Hirvonen ei koe omassa tuotannossaan haasteeksi. Arctic Food Labilta yrittäjä toivoo sekä näkyvyyttä että verkostoitumista ja tuottajien ja kuluttajien yhteisiä tilaisuuksia. Toiveissa on myös erilaisten myyntitapahtumien lisääntyminen ja olemassa oleviin tapahtumiin esittely- ja myyntipaikkojen saaminen. Paikallisen ruokakulttuurin Hirvonen toteaa olevan hyvissä kantimissa, mutta hän toivoisi sen kehittymisen jatkuvan entisestään tulevien vuosien aikana.
–Oulun seudulla arvostetaan jo tällä hetkellä kovasti lähiruokaa. Lähiruuan haasteena on jakeluketjut, joiden pullonkaulat olisi hienoa ratkaista.
Muhoksen Parooni Instagram
Arctic Food Lab tarjoaa pohjoisia makuja ja elämyksiä. Kyseessä on pohjoisen ruoan oma tuotemerkki, joka tuo esiin alueella kasvaneita ja valmistettuja tuotteita sekä raaka-aineita. Arctic Food Lab -ohjelma näyttää mitä pohjoinen ruokakulttuuri on ja mitä kaikkea puhtaan arktisen alueen raaka-aineista voidaan jalostaa korkeatasoisella, paikallisella osaamisella. Tuotemerkkiin voi törmätä tuotepakkauksissa, ravintoloissa ja kaupoissa. Tuotemerkin avulla kansainväliset matkailijat ja vieraat tunnistavat lähellä tuotetun ruoan ja pääsevät tutustumaan alueen ruokakulttuuriin. Arctic Food Lab on osa Euroopan kulttuuripääkaupungin, Oulu2026, kulttuuriohjelmaa.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä:
arcticfoodlab@oulu2026.eu
Verkostoasioissa:
Niina Keränen
Projektipäällikkö
niina.m.keranen@oulu2026.eu
+358 400 163 987
maalis 23, 2023
Uoti Huotari pitää ruohonjuuritason työskentelyä todella suuressa arvossa. Kuva: Tiina Kumpumäki
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on Uoti Huotari, joka toimii Oulun Tähtisirkuksella puheenjohtajana, sirkusohjaajana sekä esiintyjänä. Sirkusalalle Uoti kertoo päätyneensä ensisijaisesti pitkän harrastustaustan kautta.
–Tie Ouluun oli löytyi ehkä sattuman kautta, kun määräaikainen työsuhteeni fysioterapeuttina kehitysvamma-alalla oli päättymässä, ja silloinen Tähtisirkuksen taiteellinen johtaja Anna-Kaisa Järvi oli toista kautta tästä kuullut. Hän päätti sitten kysyä minua ohjaajaksi sirkukselle.
Mitä sinulle kuuluu nyt ja minkä parissa työskentelet?
Puuhailen tällä hetkellä useiden lasten ja aikuisten ryhmien kevätesitysten parissa Oulun Tähtisirkuksella, teen esitystä keilojen kontaktijongleerausta hyödyntäen, ja käyn Simossa vetämässä koululaisille viikottaista sirkuskerhoa. Pidän tällaista ruohonjuuritason työskentelyä suuressa arvossa.
Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?
Se herättää miettimään millaista muutosta kulttuurikentällä Oulussa tarvitaan. Se on ihan terve lähtökohta pohtia asioita, että miten niitä voi muutoksen kautta parantaa. Toki tässä on vedetty yhteys kulttuurin ja ilmastonmuutoksen välillä. Kysymys on myös siitä, miten kulttuurin avulla voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen tai siihen liittyviin asenteisiin ja uskomuksiin.
Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?
Työ itsessään on pääsääntöisesti todella antoisaa, mutta rahoitus on tuskaista. Ehkä näen kuitenkin tärkeimpänä tehtävänä sen, että kulttuuritekemiseen osallistuvien ihmisten näkökulmat, kannat ja kyky ajatella asioita eri kannoilta kehittyy. Kulttuuri antaa arvoa ihmiselämälle, ja luo merkityksellisyyden kokemuksia – näitä asioita ei raha anna.
Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?
Kulttuurikenttä on kirjava ja omaleimainen, erityisesti kun katsotaan koko aluetta, eikä vain Oulun kaupunkia. Yhteys luontoon on pohjoisessa luontaisesti syvä.
Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?
En usko kovin tittelin merkitykseen, mutta koko hanke tuo näkyvyyttä ja rahaa alueen kulttuurikentälle. Jos hanke toimii oikein, rahoitus mahdollistaa uusien asioiden luomista, ja suuntautuu siten, että siitä pääsee osalliseksi mahdollisimman moni. Uskon, että jossain määrin näin käykin, mutta tämä ei valitettavasti ole itsestäänselvyys.
Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena?
Sirkuksen harrastuskentän toivoisin olevan hyvissä voimissa.
Mitä kulttuuri ja musiikki sinulle merkitsee?
Kulttuuri on ihmisen toimintaa, sitä ei kannata liikaa määritellä mitä se saa olla. Se kuitenkin luo merkityksiä.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Soittelen kitaraa, rapsuttelen koiraa, ohjelmoin ja sivistän itseäni.
Pieni Ystäväkirjakysely:
Mikä on lempivuodenaikasi?
Kesä ja kaikki sen ympärillä.
Entä lempiruokasi?
Lasagne.
Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?
Tähtisirkuksen harjoitussali.
Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?
Tykkään sekä auringonpaisteesta, että tuntureista.
Suklaa vai lakritsi?
Suklaa ehdottomasti.
Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?
Kokonaan luin viimeksi Pekka Valtosen Hullun keisarin hovissa, joka kertoo 1600-luvun itä-Euroopasta, mutta sen jälkeen on tullut luettua osioita vähän eri alan kirjoista: Sahrmann, Shirley: Diagnosis and Treatment of Movement Impairment Syndromes ja Hertling D., Kessler, M.: Management of Common Musculoskeletal Disorders.
Oulun Tähtisirkus
Aiemmat kulttuuripersoonat
maalis 15, 2023
Kuva: Virve Saaranen.
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on kirjailija, sanataideohjaaja ja yhteisötaiteilija Timo Harju. Sanataideohjaus johti Timon työskentelemään erityisryhmien kanssa, etenkin lastensuojelussa ja vanhustenhoidossa, mikä johti hänet erilaisiin monitaiteellisiin yhteistötaideprojekteihin.
–Rakkaudesta lukemiseen ja kirjoittamiseen hylkäsin aikoinaan ajatuksen historian opettajan urasta, jota varten olin opiskellut. Sen sijaan tungin mukaan perustamaan sanataidekoulua ja ohjaamaan sanataidetta Turussa vuonna 2006.
Turun titteli Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2011 oli Timolle aika ratkaiseva. Hän kertoo miettineensä sitä ennen, olisiko mahdollista työllistyä taiteen sekatyöläisenä.
–Uskaltaisinko? Kulttuuripääkaupunkivuonna olisin voinut täystyöllistää parikin Timo Harjua. Oli niin paljon vapaan kentän projekteja, joihin minua pyydettiin ja joihin olisi voinut tunkea. Ja tietysti meillä oli meidän oma runomuotokuvahanke.
Timo oppi tuona aikana täysipäiväiseksi ammattilaiseksi silloin ja se on kantanut siitä lähtien. Ouluun Timo muutti vuoden 2012 lopussa.
–Löysin hyviä yhteisöjä, joissa tehdä töitä, erityisesti Valveen sanataidekoulun ja yhteisötaidetta kehittävän kulttuuriosuuskunta ILMEen.
Mitä sinulle kuuluu nyt ja minkä parissa työskentelet?
Aloitan juuri puolivuotista apurahakautta Suomen kulttuurirahaston tuella. Viimeistelen romaania ja kirjoitan uutta runokokoelmaa. Lisäksi kahdenkeskisen taiteen festivaalimme Kehä tulee taas syyskuussa, ja tuotan sitä. Valmistelen myös ILMEen jännittävää Oulu2026-hanketta.
Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?
Ensiksi ajatukseni painottavat sanaa ilmastonmuutos. Taiteilijat ottavat ilmastonmuutoksen ja luontokadon tosissaan. Tehdään enemmän taidetta, jossa huomioidaan myös muut lajit ja tämä meidän ainut planeetta. Samalla ihmisyyttä tehdään uudeksi ja se on vähän pelottavaa ja valtavan kiehtovaa. Toinen ajatus painottaa sanaa kulttuuri. Ajattelen että taiteen arvostus tulee nousemaan Oulun alueella Useampi ihminen pystyy kokemaan sanan taide omakseen. Yhteisötaide ja monet kulttuuripääkaupunkivuoden projektit, joissa taidetta viedään lähemmäs arkea, vaikuttavat siihen.
Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?
Toiveikasta. Tulevaisuudellista. Yhteisöllistä.
Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?
Täällä on hyviä ihmisiä ja paljon tilaa ihmisten välillä. Paljon luontoa ja kivoja kahviloita. Taiteella ei ole vielä sitä asemaa, mikä sillä voisi olla, mutta olemme menossa hyvään suuntaan.
Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?
Uskon, että se ihan oikeasti vaikuttaa. Ounastelen, että tänne kasvaa lisää nuoria taiteen ammattilaisia. Vapaan kentän organisaatiot vahvistuvat. Taide juurtuu ihmisten arkeen ja kasvaa esiin yllättävistä paikoista.
Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena 2026?
Vaikka tärkeintä on toimijoiden ammatillistuminen ja pitkäkestoiset hankkeet niin kieltämättä odotan myös ihan vain niitä vuoden kestäviä taidebileitä. Että tapahtuu kaikkea jännittävää, johon voi osallistua yleisönä. Kaupunki on liikkeellä.
Mitä kulttuuri sinulle merkitsee?
Elämän tarkoituksen kysymistä, löytämistä, hukkaamista ja löytämistä uudelleen.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Olen perheen kanssa. Autan läksyissä, hoputan harrastuksiin, pyöräilen koko ajan paikasta toiseen, myöhästyn, teen ruokaa ja siivoan. Onneksi myös tanssin lasteni kanssa (ja tanssin muutenkin) ja luen paljon kirjoja. Olen löytänyt itseni myös jalkapallokentän laidalta kahden lapseni joukkueen huoltajana, mikä on ollut yllättävä ja ilahduttava kulttuuri-ilmastonmuutos.
Pieni Ystäväkirjakysely:
Mikä on lempivuodenaikasi?
Talvi, pakkanen ja lumi.
Entä lempiruokasi?
Nokkosletut
Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?
Kesän sauna Tuiran uimarannalla.
Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?
Oi, tunturiin!
Suklaa vai lakritsi?
Tärkeää on ottaa yksi isohko puraisu lakritsia ja yksi suklaapala yhtä aikaa suuhun.
Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?
Anna Jäderlundin runoteoksen Syvä rakkaus ei ketään
Aiemmat kulttuuripersoonat
Timo Harju
maalis 9, 2023
Heikki Ruokankaalla on tällä hetkellä työn alla tulevan trio-albumini miksaukset ja keväällä hän tekee soolokitara-keikkoja ympäri Suomea. Kuva Anna-Katri Hänninen.
Tämän viikon kulttuuripersoonamme on oululainen kitaristi Heikki Ruokangas. Heikki tekee musiikkia pääasiassa avantgarde- sekä free-jazzin merkeissä. Hän suoritti lapsena musiikkiopintoja klassisella puolella ja siitä matka jatkui bändikuvioiden kautta rytmimusiikin ammattiopintoihin Ouluun ja Helsinkiin.
–Olen päätynyt soittamaan ja opettamaan kitaran soittoa ammatikseni aika tyypillistä ”harrastuksesta ammatti”-reittiä.
Opetustyöt Heikki aloitti jo erittäin varhaisessa vaiheessa ja opetustyö on kulkenut koko ajan taiteen tekemisen rinnalla. Avantgarde sekä free-jazz-musiikin pariin muusikko päätyi muun muassa klassisen musiikin, punkin, rockin sekä jazzin kautta.
–Avantgarde terminä ei rajaa tyyliä kovin tarkasti, joten se sopii kuvaamaan hyvin musiikkiani, jossa omakohtaisuus sekä suomalaisuus yhdistyvät mm. jazzista saatuihin vaikutteisiin.
Mitä sinulle kuuluu nyt ja minkä parissa työskentelet?
Mukavaa kiirettä. Tällä hetkellä minulla on suhteellisen paljon projekteja ja sopivassa suhteessa opetustyötä. Tulevan trio-albumini miksaukset on parhaillaan käynnissä ja keväällä teen soolokitara-keikkoja ympäri Suomea. Kevät on apurahahakemusten aikaa ja viikot tuntuu täyttyvän palavereista erinäisten hankkeiden tiimoilta. Sain juuri TAIKE:lta työskentelyrahaa kansainvälistymisen tukemiseksi ja vuosi 2023 ja 2024 on tarkoitus pyhittää kansainvälisten kontaktien vahvistamiseen sekä keikkailuun mahdollisimman monessa maassa. Keikkahommia kesälle ja syksylle suunnitellaan ja järjestellään paraikaa aktiivisesti. Hankin juuri kontrabasson ja olen harrastanut sen soittoa viime päivinä ahkerasti, kädet on jumissa.
Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?
Kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee minulle ajattelu- ja toimintatapojen muutosta Oulussa sekä muualla pohjoisessa kulttuurin kentällä. Toivoisin kulttuuri-ilmastonmuutoksen vaikuttavan yleisesti ajatukseen siitä, että kulttuuria voi tehdä ammattimaisesti ja korkeatasoisesti myös Pohjois-Suomessa ja täältä käsin. Olisi ensisijaisen tärkeää saada tätä asennetta levitettyä päättäjiin, kulttuurialan oppilaitoksiin, opiskelijoihin sekä muihin toimijoihin, jotta osaaminen ja ammattitaito jäisi pohjoiseen, eikä valuisi etelään. Korkeatasoisia taiteilijoita pitäisi entistä paremmin sitouttaa pohjoiseen esimerkiksi apurahojen sekä erinäisten hankkeiden avulla. Osaamisen ajaminen etelään tulisi pysäyttää näillä keinoin ja saada muuttovirta kääntämään suuntaansa 180 astetta. Osaamisen pysyminen alueella mahdollistaisi monialaisemman taiteen ammattimaisen tekemisen pohjoisessa ja tekisi kulttuurielämästä rikkaampaa orgaanisesti sekä omavaraisesti. Taiteen kokemisen korostaminen taiteen ja kulttuurin ymmärtämisen sijaan voisi olla myös toivottua positiivista kulttuuri-ilmastonmuutosta. Taide on itseisarvo ja sen hyötyjä ei ole järkevää mitata rahassa. Tämän vuoksi myös esimerkiksi kulttuurialojen ammattiin tähtäävän koulutuksen tulisi olla osaamiskeskeistä, eikä talouden mittarilla mitattuna tuloskeskeistä.
Millaista on työskennellä kulttuurin alalla Pohjois-Suomessa?
Toimintaani on aina tuettu paikallisesti. Omassa lajissani koen, että esiintymispaikkoja on paljon ja marginaaliseen musiikkiin suhtaudutaan myötämielisesti niin konsertteja järjestävien tahojen, kuten myös yleisön puolelta. Itse olen aina ollut suhteellisen erakko taiteen tekemisen suhteen ja koen, että Oulu tarjoaa hyvät puitteet oman identiteetin löytämiseksi taiteilijana. Oulussa on tilaa hengittää ja kasvaa vapaasti kieroon.
Miltä Oulu2026-alue näyttää tällä hetkellä?
Mahdollisuuksia täynnä olevalta. Koen, että alueella on paljon potentiaalisia tekijöitä kulttuurin saralla ja oululaisten tekijöiden keskuudessa vallitsee ainakin minun mielikuvissani hyvä itsetunto omaa tekemistä kohtaan. Alue on myös todella laaja ja maantieteellisessä laajuudessa on varmasti paljon hyödynnettävissä olevaa potentiaalia.
Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavat Pohjoiseen Suomeen?
Toivon, että kulttuuripääkaupunkihankkeen projektit ja hankkeet tulevat rikastuttamaan Oulun kulttuuritarjontaa monipuolisesti ja pysyvästi myös hankkeen jälkeen. Uskon, että kaupungin kulttuuritarjonta tulee saamaan runsaasti kansainvälisiä sävyjä kulttuuripääkaupunkitittelin myötä.
Miltä Oulu2026-alue näyttää vuonna 2026? Ja mitä toivoisit erityisesti näkeväsi juhlavuotena?
Toivottavasti eloisalta sekä puoleensa vetävältä. Toivoisin näkeväni jotain yllättävää ja paljon puhtaasti taiteellisiin motiiveihin pohjautuvaa ilmaisua. Olisi kiva nähdä kulttuuri pysyvänä osana kaupunkikuvaa. Oulun taiteiden yö on hyvä esimerkki siitä, miten taidetta voi esitellä. Tällaista toimintaa voisi olla enemmän läpi vuoden pienemmässä mittakaavassa. Toivon näkeväni runsaasti marginaalisten ja kokeellisten taidemuotojen esille tuomista.
Mitä kulttuuri ja musiikki sinulle merkitsee?
Vapautta, elämäntapaa, irtiottoa, harrastusta sekä puuhailua.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Harrastan vapaa-ajallani muun muassa musiikkia, lukemista, avantouintia, lenkkeilyä sekä tv:n katsomista.
Pieni Ystäväkirjakysely:
Mikä on lempivuodenaikasi?
kesä
Entä lempiruokasi?
maksalaatikko
Mikä on sinulle tärkein paikka Oulussa?
Paha sanoa yksittäistä paikkaa, mutta esimerkiksi etelästä Ouluun palatessa Limingan peltojen avaruus edustaa minulle kotiinpaluuta ja kuvastaa laakeaa Oulun aluetta.
Lähtisitkö lomalle aurinkorannalle vai pohjoiseen tunturiin?
sekä että
Suklaa vai lakritsi?
suklaa
Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi?
John Williams: Stoner
Heikki Ruokangas
Aiemmat kulttuuripersoonat
